Perjantai 19.10.2018

Tutkija löysi paradoksin Hjallis Harkimon liikkeestä: ”Saadaanko tavoitteella tismalleen päinvastainen lopputulos?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.5.2018 14:33
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Ensimmäisen kauden kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo erosi kokoomuksesta ja perusti uuden poliittisen liikkeen nimeltä Liike Nyt. Arkistokuva.
|

Kokoomuksesta eronneen Harry ”Hjallis” Harkimon markkinaliberaaliksi profiloituva poliittinen liike voi paradoksaalisesti johtaa markkinaliberaalin politiikan vähenemiseen Suomessa, arvioi politiikan tutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta

Karimäen mukaan Suomen puoluekentällä on kyllä markkinaliberaali aukko, mutta jos Liike Nyt asettaisi eduskuntavaaliehdokkaita, todennäköisin lopputulema olisi markkinaliberaalin politiikan väheneminen Suomessa. Hän selventää, että jos ehdokkaita menisi läpi esimerkiksi Uudellamaalla ja Helsingissä, Liike Nyt veisi paikkoja luultavasti nimenomaan kokoomukselta, mikä taas edistäisi SDP:n mahdollisuuksia menestyä eduskuntavaaleissa. SDP ja kokoomus ovat hallinneet puoluekannatusmittausten kärkeä.

–Jos kokoomuksen kannatus tippuu riittävästi, hallituspohjaksi voi tulla vaikkapa punamulta, jolloin Suomeen tulee entistä vähemmän markkinaliberaalia politiikkaa, Karimäki sanoo Uudelle Suomelle viitaten SDP:n ja keskustan muodostamaan hallituspohjaan.

–Eli saadaanko sillä, mitä lähdetään tavoittelemaan, itse asiassa tismalleen vastakkainen lopputulos aikaiseksi? Tosin vielähän he eivät ole sanoneet asettavansa ehdokkaita.

Harkimo on sanonut aiemmin, ettei liike tähtäisi puolueeksi. Hän kommentoi lauantaina Iltalehdelle, että liike päättää vasta kesällä, asettaako se ehdokkaita eduskuntavaaleihin ja jos asettaa, se tehdään valitsijayhdistysten kautta, ei puolueena. Harkimo kertoo lehdelle, että Liike Nytin toimintaan on rekisteröitynyt nettisivujen kautta mukaan noin 10 000 ihmistä.

Aiemmin Harkimo kertoi Uudelle Suomelle rahoittaneensa liikkeen toiminnan toistaiseksi omilla rahoillaan. Iltalehden haastattelussa hän tarkentaa, että rahaa on mennyt kymppitonneja muun muassa kahden työntekijän palkkoihin. Liike hakee Iltalehden mukaan parhaillaan toimistotiloja ja suunnittelee nettiportaalia, jossa kysytään kannattajien mielipiteitä suoraan. Ensi viikolla julkaistaan ensimmäinen testikysymys, joka koskee ilmastonmuutosta.

Vaalien lähestyessä on esitetty myös veikkauksia seuraavan hallituksen kokoonpanosta. Viime perjantain Ylen Politiikkaradiossa nousi esiin ajatus heikon kannatuksen kanssa kamppailevien sinisten sulautumisesta keskustaan. Karimäki ei pidä skenaariota mahdottomana.

–Onhan se tietysti mahdollinen. Ei siinä ideologisesti mitään suurta hyppyä tarvitsisi tehdä.

Karimäki kuitenkin huomauttaa, että Suomessa hallituspohja on täysin auki, kunnes vaalitulos selviää ja myös sinisten siirrot riippuvat vielä monesta asiasta, kuten siitä, paljonko he saavat kerättyä ehdokkaita listoilleen.

Lue myös:

MT:n ennuste: SDP ehkä suurin, vaikka kannatus jäisi kokoomuksesta – Timo Soini väläyttää jatkoa

IL-US-gallup: Nyt SDP repäisi kaulan kokoomukseen

IL-kysely: Joka neljäs voisi ehkä äänestää Hjallis Harkimon ja Mikael Jungnerin uutta liikettä

Kokoomuksen riveistä rankka arvio Hjallis Harkimosta: ”Koko energia mennyt oman edun valvontaan”

Liike Nytin Helene Auramo: ”Olen kokenut politiikan aina hieman vieraaksi”

Kokoomusministeri Hjallis Harkimolle ja Mikael Jungnerille: ”Tähän jos keksisi lääkkeen, niin olisi huikeaa!”

”Hjallis Harkimolta vahvaa kansa-puhetta – on tässä populistinen klangi”

Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner: Tästä ”Liike Nyt” –hankkeessa on kyse

Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Karvonen

Mitä tarkoitetaan tässä "markkinaliberaalilla"? Saisiko markkinaliberaalissa yhteisössä esimerkiksi myydä pastoröimattomasta tilamaidosta tehtyjä pullia suoraan tilalta, kun sen ilmoittaa? Saisiko markkinaliberaali pienyrittäjä palkata apuvoimaa, vaikka viralliset osaamispassit puuttuvatkin, kunhan sen ilmoittaisi asiakkaalle?

Vai onko markkinaliberaalius tässä synonyymi markkina anarkialle, jossa vahvemman oikeutta käyttävät isot toimijat puskevat eteenpäin kohti globaalia korpokratiaa? Onko tätä kysytty ollenkaan? "Hyvä renki mutta huono isäntä" - ajatus on hyvä soveltaa tässäkin kohtaa.

Missä menee liikkeen linja? Käsittääkseni esim. kokoomuslaisissa, johto on korpokraattiglobalisteja, mutta kentällä taasen edellisen polkemia yrittäjiä, jotka ironista kyllä, eivät ymmärrä sahaavansa omaa oksaa äänestyskäyttöksellään. Tosin, tästä on syyttäminen puoluekuria, jota Hjalliskin kovasti kritisoi hyvästä syystä.