Maanantai 25.6.2018

Kokoomuslainen kunnanjohtaja huolestui uusista sote-tiedoista: ”Kustannukset lienevät rajut”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.5.2018 14:15
  • Kuva: Alma Media arkisto / Jussi Eskola
    Kuva
    Kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Outi Mäkelä aloitti toukokuun alussa Nurmijärven kunnanjohtajana. Arkistokuva.
|

Vastikään kokoomuksen kansanedustajan paikalta Nurmijärven kunnanjohtajaksi siirtynyt Outi Mäkelä on huolissaan niin demokratian toteutumisesta kuin kustannuksista hallituksen sote- ja maakuntauudistuksessa.

Pitkään eduskunnassa vaikuttanut Mäkelä on kritisoinut maakuntauudistuksen aluejakoa pitkin matkaa ja sanoo nyt, että maakuntien suuri määrä ja vaihteleva koko on iso riski.

–Asiantuntijat, joita itsekin aikanaan pääsin kuulemaan, olivat vahvasti sitä mieltä, että alle 200 000 asukkaan maakunnat ovat liian pieniä. Kyllä siinä iso riski on, että lähdetään näin suurella maakuntamäärällä tätä toteuttamaan, Mäkelä sanoo Uudelle Suomelle.

Hänen mielestään tasapuolisuuden nimissä myös Uusimaa pitäisi jakaa vähintään alkuvaiheessa, jotta alueista tulisi helpompia hallinnoida ja demokratia toteutuisi paremmin. Maakuntavaaleissa koko Uusimaa on yhtä vaalipiiriä, kun eduskuntavaaleissa on Helsingin vaalipiiri ja Uudenmaan vaalipiiri.

Vasta toukokuun alussa kunnanjohtajana aloittanut Mäkelä toivoo muutoksia maakuntavaalien vaalipiirijakoon, sillä yksi vaalipiiri Uudellamaalla nostaa läpimenon mahdollisuuden todella korkeaksi. Hän huomauttaa, että Keski-Uudenmaan kannan mukaan vaalipiirejä tulisi olla vähintään kaksi, mielellään kolmekin.

Uusi Suomi kertoi aiemmin laskelmista, joiden perusteella Nurmijärvi olisi saamassa vain yhden maakuntavaltuutetun, kun esimerkiksi Helsingille olisi menossa 62. Lue lisää: Näin valta keskittyy Helsinkiin, jos Sipilän suunnitelma onnistuu

Onko tämä demokratiaa?

–Eihän se sitä ole, Mäkelä vastaa.

–Kyllähän se painopiste silloin vääristyy ja varsinkin alkuvaiheessa, kun tehdään näin iso siirtymä.

Mäkelä huomauttaa, että Nurmijärven yksikin paikka voi olla tiukassa, jos hänen lisäkseen myöskään Matti Vanhanen (kesk.) ei lähde ehdolle.

– En aio asettua ehdolle maakuntavaaleihin. En pidä sitä nykyisessä tehtävässäni oikein sopivana, vaikka se mahdollista olisikin, Mäkelä sanoo.

Kuinka iso huoli teillä on siitä, että ette saa ääntänne kuuluviin?

–Totta kai se huoli on iso. Kyllähän se pelko on.

Mäkelän mukaan sen takia tehdään alueellista kuntayhteistyötä: jos edes joku alueelta pääsee läpi, saadaan vahvistettua edustuksellista äänenkuuluvuutta. Mäkelä huomauttaa, että Uudenmaan jakamista on yhä nostettu esiin, vaikka uudistus on jo loppusuoralla. Hän viittaa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren avaukseen ja oikeusministeriön vaalijohtajan ehdotukseen ja huomauttaa, että eduskunnassa viimeisilläkin kuulemisilla voi olla vaikutusta lausuntoihin.

–Luulen, että tässä tapahtuu vielä isoja asioita viimeisten viikkojen aikana.

Nurmijärvi kuuluu viiden muun kunnan kanssa Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymään, joka on jo pitkällä sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumisessa. Alueelta on saatu ensimmäisiä tuloksia sote-keskusten valinnanvapauskokeilusta, joka on yhä käynnissä ja laajenemassa, jos sote-lait menevät eduskunnassa läpi.

Alueen sote-markkinat on avattu ja asiakkaat ovat voineet valita julkisen sote-keskuksen lisäksi yksityisen palveluntuottajan toukokuusta 2017 lähtien. Alustavien tulosten perusteella yksityiselle puolelle näyttää hakeutuvan asiakkaita, jotka eivät aiemmin juuri ole käyttäneet julkisia terveyspalveluita. Kuntayhtymän johtaja arvioi aiemmin Uudelle Suomelle, että kustannushaasteita voi tulla, kun yhä useampi henkilö alkaa käyttää palveluita. Lue tarkemmin: Soten ”prototyyppi” paljastaa: Uudet asiakkaat löytävät sote-keskuksiin – kustannukset kasvavat

Myös Mäkelän mielestä kokeilun tulokset antavat osviittaa kustannuspaineista.

–Kyllä ne sen osoittavat, ettei tämä ainakaan siirtymävaiheessa niin tuo säästöjä ja pitemmällä aikavälillä se pitää sitten tarkastella.

Tulokset kertovat myös kiinnostuksesta ja kynnyksestä, joka näyttää olevan varsin matala yksityisen ja julkisen välillä. Yksityinen näyttää siis Mäkelän mukaan olevan kiinnostava ja houkutteleva vaihtoehto.

–Meillä aika moni kuuluu työterveyshuollon piiriin ja toisaalta on ehkä totuttu ja osataankin käyttää yksityisiä palveluita eli sinänsä ei ole välttämättä kovin vierasta lähteä listautumaan tällaisen yksityisen toimijan käyttäjäksi.

Viime aikoina on puhuttu soten tuomasta niin sanotusta palkkaharmonisaatiosta, joka voi maksaa jopa 700 miljoonaa euroa vuodessa, kun julkiselta ja yksityiseltä tulevien työntekijöiden palkat tasapainotetaan yhden työnantajan, maakunnan alaisuudessa. Mitä yleisesti ajattelet kustannushaasteista?

–Se on kyllä huolestuttavaa, hän vastaa viitaten palkkaharmonisaatioon ja muutenkin kustannusten kasvuun.

Mikä on suurin uhka kustannusten kasvulle?

–Tärkein on ehkä palkkaharmonisaatio ja tietotekniikan yhteen sovittaminen. Ne ovat varmaankin isoimmat kuluerät.

Mäkelä uskoo, että muutosvaiheessa menee kauan, ennen kuin kustannuspiikit tasoittuvat.

–Se on varmaan niin, että alkuvaiheessa kustannukset joka tapauksessa nousevat ja siirtymäajan kustannukset ovat oletettavasti aika rajutkin. Siinä on sitten se tarkka paikka, millä kustannusten kasvun hillintää voidaan tehdä.

Mäkelän mielestä Uusimaa on omalla tavalla haasteellinen alueena, jossa palveluiden käytön kasvu on kaikista rajuinta.

–Jos uudistus ei onnistu Uudellamaalla, se ei onnistu missään.

Hän uskoo, että jossain vaiheessa joudutaan keskustelemaan tiukasti siitä, mikä on maakunnan oikea itsevaltaisuus, jos valtio suoraan määrittelee rahat ja palvelukokonaisuuden.

–Joudutaanko kuitenkin kääntymään siihen, että maakunnat saavat verotusoikeuden?

Mäkelä ei usko, että sote johtaisi merkittäviin irtisanomisiin, vaikka päällekkäistä tekemistä puretaan. Hän huomauttaa, että tarkoitus on käydä kahdet yt-neuvottelut: ensin siinä vaiheessa, kun siirtymä tapahtuu kunnista maakuntaan ja sitten uudestaan maakunnan sisällä.

–En usko, että irtisanomisia on luvassa, vaan että työtehtäviä kyllä riittää.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Kovala

Suomessa käytetään Länsi-Eurooppalaisittain hyvin vähän julkista rahaa sosiaali- ja terveydenhoitoon. Uskot siis, että kun lisätään 2 uutta hallinnon tasoa, maakuntahallinto ja välihallinto "Luova", niin kulut laskevat?