Lauantai 20.7.2019

”Kummallista” – 23 vuotta ja kaikki miehiä: Nyt vaaditaan naista EU-komissaariksi

Luotu: 
9.5.2018 09:47
  • Kuva: Kimmo Haapala
    Kuva
    Kansanedustaja ja Naisjärjestöt yhteistyössä -kattojärjestön puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) oudoksuu sitä, ettei Suomella ole ollut vielä naiskomissaareja. Arkistokuva.
|

Suomen pitää valita EU-komissaariksi nainen ja ottaa mallia muista Pohjoismaista, vaativat Naisjärjestöjen Keskusliitto ja kattojärjestö Naisjärjestöt yhteistyössä (NYTKIS ry).

Komissaarien valinnat ovat pian ajankohtaisia. Euroopan parlamentin vaalit käydään ensi vuoden toukokuussa, minkä jälkeen valitaan uusi Euroopan komissio.

Järjestöt huomauttavat, että Suomi on kuulunut Euroopan unioniin jo 23 vuoden ajan, eikä Suomen komissaarina ole kertaakaan ollut naista. Suomen EU-jäsenyyden aikana komissaareina ovat toimineet Erkki Liikanen (sd.), Olli Rehn (kesk.) sekä Jyrki Katainen (kok.). Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet (r.) muistuttaa, että muissa Pohjoismaissa tilanne on toinen.

–Sukupuolten tasa-arvon tulee näkyä myös komissaarivalinnoissa! Suomen on otettava mallia muista Pohjoismaista: kaikki Ruotsin kolme komissaaria ovat olleet naisia, ja Tanskan kahdeksasta komissaarista naisia on ollut neljä. Suomen lisäksi vain kuudella muulla maalla ei ole vielä ollut yhtään naista komissaarina, Biaudet sanoo tiedotteessa.

NYTKIS ry:n puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) peräänkuuluttaa Suomelta tasa-arvotekoa.

–On kummallista, että tasa-arvon mallimaaksi julistautuneessa Suomessa on edelleen politiikan linnake, jonka lasikatto on naisten osalta murtamatta. Valitsemalla komissaariksi naisen voimme näyttää esimerkkiä ja samalla pitää yllä tasa-arvoagendaa EU-politiikassa, Tuppurainen sanoo.

Euroopan unionissa on sen historian aikana eli vuodesta 1958 toiminut 15 komissiota. Naisten osuus komissaareista on kasvanut hitaasti. Ensimmäiset kaksi naista valittiin komissaareiksi vasta yhdeksänteen komissioon vuonna 1989. Nykyisessä, Jean-Claude Junckerin vuonna 2014 aloittaneessa komissiossa naisia on kolmannes.

Komissiota ei ole koskaan johtanut nainen, ja Euroopan parlamentin puhemiehistäkin naisia on ollut vain kaksi.

Järjestöt huomauttavat, että Suomi on tunnettu Euroopan unionissa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edelläkävijänä. Suomalaiset naiset ovat järjestöjen mukaan ansioituneita ja menestyneitä Euroopan parlamentin jäseninä: Suomen 13 edustajasta 10 on naisia, kun kaikkiaan Euroopan parlamentin jäsenistä naisia on 37,3 prosenttia.

Sukupuolten tasa-arvo on kuitenkin järjestöjen mielestä ottanut takapakkia sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Naisjärjestöjen Keskusliitto painottaa, että sukupuolten tasa-arvon tulee olla Suomen vuoden 2019 EU-puheenjohtajakauden läpileikkaava teema. Suomesta tulee EU-puheenjohtajamaa Bulgarian, Itävallan ja Romanian jälkeen heinäkuussa ensi vuonna.

NYTKIS ry on kattojärjestö, johon kuuluvat eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja Sukupuolentutkimuksen seura ry.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Rauli Lindeman

On hyvä että tasa-arvosta pidetään huolta.
Perustelu numero 1 on:
"kaikki Ruotsin kolme komissaaria ovat olleet naisia"
, eivätkö naisjärjestöt näe tassä (samaa) ongelmaa?

Suomeksi (vertaa):
- Kaikki Ruotsin 23-vuoden aikana olleet kolme komissaria ovat olleet samaa sukupuolta (naisia)
- Kaikki Suomen 23-vuoden aikana olleet kolme komissaria ovat olleet samaa sukupuolta (miehiä)

Kasperi Von Schrowe

Todellista tasa-arvoa on se, että tehtävään valitaan pätevin ja motivoitunein mahdollinen henkilö riippumatta siitä mitä sukupuolta hän edustaa. Täysin toista ääripäätä, eli suurta sovinismia/feminismiä on se, että tehtävään valitaan henkilö sen mukaan mitä värkkejä jalkojen välistä löytyy.