Maanantai 28.5.2018

Yleisö ihmetteli kustannuksia ja palkkaharmonisointia sote-kiertueella: ”Lähes vaiettu asia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.5.2018 17:10
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Päivi Nergin mukaan kysymys palkkojen harmonisoinnista on ollut vaikea. Arkistokuva.
|

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat ovat kiertäneet valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Päivi Nergin johdolla huhtikuun loppupuolelta asti maakunnissa puhumassa ja keskustelemassa paikallisten maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanijoiden kanssa Oma maakunta -kierroksella.

Uusi Suomi vieraili tiistaina kiertueen Kanta-Hämeen maakunnan tilaisuudessa Hämeenlinnassa Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaalla.

Nerg ja Kanta-Hämeen maakunnan muutosjohtaja Jukka Lindberg pitivät tilaisuuden alkupuolella puheenvuorot, jonka jälkeen valtaosan aamupäivästä ministeriöiden virkamiehet vastailivat liki 150-päisen kutsuvierasyleisön kysymyksiin.

Yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä ennakkoon että paikan päällä joko suullisesti tai nettialustan kautta. Viimeinen osoittautui Hämeenlinnassa ylivoimaisesti suosituimmaksi vaihtoehdoksi, ja mikrofoniin koko yleisön kuullen kysymyksiä hämäläiset rohkenivat esittää yhden käden sormilla laskettavan määrä.

Erityisen paljon tykkäyksiä nettialustalla näyttivät saavan palkkojen harmonisointiin liittyvät kysymykset ja kommentit.

‒Palkkojen harmonisointi on lähes vaiettu asia, vaikka sen merkitys suuri sekä talouden että uuden organisaation kannalta. Miksi? tiedusteli joku.

‒Miten palkkojen harmonisointi on tarkoitus hoitaa? kysyi toinen.

‒Jos palkkaharmonisaatiosta tulee kallis, on se syy kaataa koko uudistus, kommentoi kolmas.

Nerg vastasi, että lakiluonnoksessa henkilöstö siirtyisi maakuntiin vanhoilla ehdoillaan huomioiden liikkeenluovutusperiaate ja muun muassa eläke-edut. Nerg muistutti, että lakiluonnos on sopimusneuvottelupohjainen.

– Samalla, kun rakennetaan palkkajärjestelmiä ja käydään tes- ja ves-neuvotteluja, on saatava aikaan suunnitelma siitä, millä aikavälillä kaikki samaa tehtävää tekevät ovat samalla palkkatasolla, Nerg sanoi.

Hänen mukaansa kysymys on ollut vaikea, ja lakiluonnoksessa palkkaharmonisoinnin kustannukset vaihtelevat 75–700 miljoonan euron välillä.

Lue myös: Taas löytyi vakava uhka soten miljardisäästöille – Päivi Nerg: 700 miljoonan euron palkkariski ratkotaan sopimusneuvotteluissa 

– Kukaan ei voi vielä palkkaharmonisoinnin kustannuksia tietää, koska meillä ei ole oikeutta eikä mahdollisuutta mennä vielä organisaatioita koskeviin henkilöstökysymyksiin. Meillä ei myöskään ole vielä tietoa siitä, paljonko on esimerkiksi eläköitymisvaiheessa olevia ihmisiä, Nerg sanoi.

Nergin mukaan tarkemmat yksityiskohdat selviävät vasta sitten, kun lait on saatu voimaan.

– Palkkaharmonisaatio on fuusiotilanteessa aina, ja se myös maksaa. Siksi hallitus teki kehyspäätöksessään linjapäätöksen, joka on painava päätös, että maakuntien muutoskustannukset, ict-kustannukset ja muut mallin rakentamiseen liittyvät kustannukset huomioidaan ja katsotaan kevään 2019 kehyspäätöksen yhteydessä.

Nerg totesi, että maakunnat eivät aloita vuoden 2020 alussa alibudjetoituina.

– Korostaisin, että kehyspäätöksessä tehty kirjaus sitoo sekä nykyhallitusta että kehyspäätöksen näkökulmasta tulevaa virkakantaa ja budjettiprosessikantaa, Nerg sanoi.

Myös sote-henkilöstön asemasta uudistuksessa esitettiin yleisöstä kysymyksiä. 

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Kari Hakari valtiovarainministeriöstä sanoi, että sote-henkilöstön määrästä liittyen valinnanvapauteen liikkuu hyvinkin vastakkaisia tietoja. Hän kuitenkin rauhoitteli yleisöä sanomalla, että mitään ei tapahdu yhdellä rysäyksellä.

Myös Nerg vastasi huoleen valinnanvapaudesta ja henkilöstöstä. Hän totesi voimassa olevan rajoituslain, jolla pyritään pitämään kuntien palveluiden ulkoistaminen kurissa.

– Jos sote-uudistuksen lakiluonnos ei mene läpi eduskunnassa, rajoituslaki ajetaan alas. Silloin olemme tilanteessa, joka voi revähtää käsiin. Silloin markkinaehtoisuus voi tulla huomattavasti voimakkaammin kuin silloin, kun se tulisi lakiluonnoksen kautta hallitusti mukaan kokonaisuuteen, Nerg sanoi.

Kustannukset huolestuttavat

Myös sote-uudistuksen kustannukset, kustannussäästöt ja rahoitus herättivät useita kysymyksiä yleisöstä.

– Eikö tämä malli tule kamalan kalliiksi? Miten käy kolmen miljardin säästöjen? kysyi joku.

‒Mistä syntyy kustannuskasvun hillitseminen, kun kustannukset itse asiassa kasvavat mm. valinnanvapauden, ict:n ja palkkaharmonisoinnin myötä? ihmetteli eräs osallistuja.

Nergillä oli tähänkin vastaus.

– Minulta usein kysytään, saadaanko se kolmen miljardin euron säästö aikaan, kun tulee näitä muutoskustannuksia päälle. Vaikka minulle on monesti sanottu, että älä aina sano, että toimeenpano ratkaisee, niin tässä asiassa sen ratkaisee vain ja ainoastaan toimeenpano, hän sanoi.

Lue myös: Sotelle tyly tuomio: Tavoitteisiin tai 3 miljardin säästöihin ei uskota – ”Kustannusriskit ovat merkittäviä”

Samat aiheet tilaisuudesta toiseen

Kanta-Hämeen tilaisuudessa keskusteltiin palkkaharmonisoinnin, kustannusten ja valinnanvapauden lisäksi uudistukseen liittyen muun muassa Kanta-Hämeen sairaaloista, integraatiosta, eri tahojen tehtävistä ja yhteistyöstä sekä palveluista. 

Tilaisuutta juontanut Tommi Ranta kertoi Uudelle Suomelle, että kierroksen aiemmissa tilaisuuksissa keskustelunaiheet ovat olleet pitkälti samoja kuin tiistaina Hämeenlinnassa. Alueellisesti suurissa ja hajanaisissa kunnissa on lisäksi noussut Kanta-Hämettä vahvemmin esiin huoli reuna-alueiden palveluista uudistuksen myötä.

Aamupäivän keskustelutilaisuuden jälkeen ohjelmassa oli osallistujille työpajoja, joissa paneuduttiin tarkemmin uudistukseen liittyviin aiheisiin.

Oma maakunta -kierros alkoi huhtikuun loppupuolella Etelä-Pohjanmaalta, ja se päättyy kesäkuun 8. päivä Lapin maakuntaan.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Veli-Pekka Moisalo

Suomen poliittisessa historiassa - ei edes sodat mukaan lukien - ole tehty niin isoa lakimuutosta, jossa talousperusta on lähes levällään. Selvittämättömiä asioita: 700 mljoonaa palkkojen harmonisointi, 3 miljardia ITC-muutokset, koulutus ja perehdytys nn miljoonaa etc. Lisälainaa pelkästään käyttökuluihin joudutaan ottamaan miljardeja. Tämä lainvalmistelun taso on käsittämättömän huonolla tasolla.

Veli-Pekka Moisalo

Suomen poliittisessa historiassa - ei edes sodat mukaan lukien - ole tehty niin isoa lakimuutosta, jossa talousperusta on lähes levällään. Selvittämättömiä asioita: 700 mljoonaa palkkojen harmonisointi, 3 miljardia ITC-muutokset, koulutus ja perehdytys nn miljoonaa etc. Lisälainaa pelkästään käyttökuluihin joudutaan ottamaan miljardeja. Tämä lainvalmistelun taso on käsittämättömän huonolla tasolla.