Keskiviikko 21.11.2018

Painava varoitus hallitukselle: Sote on suurempi riski kuin sen toteuttamatta jättäminen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.5.2018 14:13
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Sote-uudistus voi synnyttää Suomeen "kahden kerroksen sairaaloita", varoittaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Teperi.
|

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Teperi epäilee hallituksen sote-uudistuksen läpimenoa. Hän itse pitää uudistuksen toteuttamisen riskejä tällä hetkellä suurempina kuin sen toteuttamatta jättämisen riskiä.

Lääketieteen tohtori, dosentti Teperin näkemys on esillä Tampereen yliopiston verkkosivujen uutisessa, jossa hänen kerrotaan ennustavan soten kaatumista. Teperi kiistää Uudelle Suomelle käyttäneensä aivan näitä sanoja seminaarissa, josta uutinen kertoo, mutta vahvistaa pitävänsä uudistuksen kaatumista mahdollisena.

Eduskunnassa sote-asiantuntijana kuullun Teperin arvio hallituksen uudistuksen kaatumisesta perustuu kokoomuksen sisäiseen eripuraan sekä mahdollisiin perustuslaillisiin ongelmiin. Yliopiston uutisen mukaan osa kokoomusväestä näkee sote-lakipaketissa samoja riskejä, joista Teperi itsekin on puhunut.

Teperi on pohtinut uudistuksen riskejä muun muassa vuonna 2017 perustuslakivaliokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa.

– Suunnitellun uudistuksen suurin perustuslaillinen kysymys liittyy kiireessä toteutettavan valtavan mittaluokan uudistuksen riskianalyysiin: merkitseekö ehdotettu toteuttamismalli liian suurta uhkaa julkisen vallan kyvylle turvata riittävät sote-palvelut jokaiselle, Teperi kysyi huomauttaen, että Suomen nykyinen sote-järjestelmä toimii kansainvälisten vertailutietojen perusteella pääosin hyvin.

– Tiettävästi yhdessäkään kehittyneessä yhteiskunnassa ei ole toteutettu yhtä laajaa sote-palvelujen ohjauksen, rahoituksen ja tuotannon kokonaisuudistusta yhtä tiukassa aikataulussa kuin mitä nyt kaavailtu lainsäädäntö tarkoittaa.

Nykyjärjestelmän ongelmana Teperi pitää palvelujen epätasaista saatavuutta ja suurituloisten suosivuutta.

Teperi ei ota lausunnossaan eikä ole ottanut julkisesti suoraan kantaa siihen, tulisiko sote-uudistus ajaa läpi riskeistä huolimatta nykyjärjestelmän ongelmien vuoksi. Uusi Suomi kysyi häneltä, ylittävätkö uudistuksen toteuttamisen riskit toteuttamatta jättämisen riskit tällä hetkellä?

– Se on se hyvä kysymys, jota kaikki tällä hetkellä miettivät. Siihen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, Teperi vastaa.

– Mutta oma henkilökohtainen arvioni on se, että toteuttamisen riskit ovat tällä hetkellä – ehdotetussa muodossa – suuremmat kuin toteuttamatta jättämisen riskit.

Samaa mieltä on eduskunnan koko oppositio, joka pitää hallituksen laskelmia uudistuksen kustannusvaikutuksista tyystin riittämättöminä ja uudistuksen toteuttamista valtavana taloudellisena riskinä. LUE LISÄÄ: Oppositio: ”Edessä on katastrofaalinen taloudellinen riski”

Teperi arvioi Suomalaisen Taideakatemian seminaarissa, josta Tampereen yliopiston uutinen kertoo, että perustuslaki saattaa paitsi tuottaa uudistukselle oikeita esteitä myös tarjota hallitukselle keinon pelastaa nahkansa, jos näyttää siltä, että uudistus on mahdoton saada läpi eduskunnassa.

– On huomattavasti pienempi poliittinen vararikko todeta, että taas kerran perustuslakivaliokunta ja sen luupäiset asiantuntijat ovat olleet ymmärtämättä kansan parasta ja estäneet meitä viemästä tätä isoon saliin, äänestää siellä ja ottaa täysi poliittinen hinta tästä, hän sanoi yliopiston mukaan.

Hän muistuttaa myös, että vaikka uudistus nyt ”runnottaisiin” läpi, voi seuraava, mahdollisesti SDP-vetoinen hallitus lähteä muokkaamaan sitä suurestikin.

Teperi on arvioinut, että hallituksen esityksen suurimmat ongelmat liittyvät yhdenvertaisuuteen ja pitkäkestoisesti ja monimuotoisia palveluja tarvitsevien asemaan – se voi heikentyä. Hän sanoi seminaarissa, että peruspalveluiden nykyiset asiakasjonot voivat erityispalveluita painottavan uudistuksen myötä siirtyä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Tämän seurauksena voi syntyä ”rinnakkaisia erikoissairaanhoidon järjestelmiä”, hän varoittaa.

– Olemme lähellä sitä, että syntyy kahden kerroksen sairaaloita, Teperi varoitti yliopiston mukaan.

LUE LISÄÄ:

Aluetutkija kääntyi Sipilän suunnitelmaa vastaan: ”Kuolonhyppy – Kanveesiin jää liian monta kansalaista”

Sote-käännöksen tehnyt professori: Hallitukselle keltaista valoa

”Valinnanvapaus 0€” – Tämä paperi aiheutti hässäkän eduskunnassa: Paljastus, harhautus vai väärinkäsitys?

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Arto Lähteelä

Suomi tarvitsee pehmeämmän Sote uudistuksen.
Hallinnon rakenteiden muuttaminen on turhaa.
Nykyistä kuntapohhaista hallintoa voisimme vähentää.
Siirretään hallinnosta työntekijöitä opetustyöhön.
Lisätään sitten msksusitoumuksia yksityisille tuottajille.
Maakuntahallinto on tarpeeton uudistus.
Suomessa on perinteisesti ollut laaja poliittinen tuki suurilla uudistuksilla.
Hallituksen ajamalla sotella sitä ei ole.

Seppo Simonen

Näitä yliopistojen muokkaamia enustajaeukkoja vaivaa näkemysten ja visioiden puute. Nykymaailman eko ajattelu on heille vierasta vain tämä nyky vision pitää olla muuttumaton hamaan tappiin saakka.
Luodaan uhkakuvia ja pelotellaan kansalaisia äärettömyuksiin pelkästään polittisen uhkakuvan mukaan. Karl Marx lepää haudassaan ja hänen sosialismi ei ole toiminut missään päin maapalloa.
Suomi tarvitsee: eko sote ja maakuntamallin lisäsin tähä sanan eko joka tarkoittaa asiakas potilaan tarpeiden mukaista kokonaisvaltaista yhdesta paikasta ohjattuna.

Risto Nikander

Heikki Rosti ja Seppo Simonen: Poliittinen uhkakuva. Juuri siksihän sotea ajetaan niin kiivaasti. JA kun se on poliittiset tavoitteet ovat ykkösasia, niin todellinen tavoite on sivuseikka.

Miksi tehdä sote, kun "sitä sitten voidaan parannalla". EIkö voisi parannella nykyistä systeemiä. Soten kokoomustavoitehan on, että veronamaksajien rahoja siirreltäisiin suurien terveysjättien taskuihin palveluseteleillä ja "vapauttamalla kilpailua".
Minulle on riittänyt täysin se, että olen päässyt yksityisille lääkäreille, hammaslääkäreille jne. aina, kun on ollut tarvetta. Olen siitä saanut naurettavan pienen osan takaisin KELAlta. Silti olen tyytyväinen.
Kyse pitäisi olla niiden åpalveluitten parantamisesta, joiden kohdalla palvelut on huonoja. Näin siitäkin huolimatta, että en ole edes hyvätuloinen. Mutta kokoomyksen tavoite johtaisi minunkin verojeni nousuun. Ehkä joutuisin sen jälkeen hakemaan niitä palveluseteleitä ym. .

Seppo Simonen

Takuulla sano Tampereen likka elikä lika antoi sentään takuun mutta Tampereen yliopiston dekaani ei anna takuuta sen enempää kuin Risto Nikander että varmasti menee kiville tämä sote/maakuntamalli.
Siis kun emme varmuudella tiedä muuta luottakaamme hallitukseen.

Risto Nikander

Minä luotan hallitukseen. Kokoomus tulee saamaan veroeuroja pääomasijoittajille ja veroparatiiseihin ja niille jotka suurista tuloistaan maksavat pienet verot. Ja kepu, ehkä, saa lisää valtaa, vaikka äänestäjiä katoaakin.
Luota sinäkin.

Kalevi Salonen

Seppo, me tiedämme täydellä varmuudella, että jos rahoitus siirrettäisiin valtiolle ja terveydenhuollon johto keskittyisi terveyshallitukselle, miljardeja säästyisi eikä olisi puhettakaan leikkauksista. Ei tarvittaisi maakuntahallintoa (vähintään miljardikulu vuodessa), palkkaharmonisointia (0,7 mrd €/), päivystyksen lisäkuluja (3 mrd €/v), ei päällekkäisiä investointeja, voittoja ja markkinointikuluja (yhteensä miljardiluokkaa) ja lisäksi voitaisiin säästää laskutusbyrokratian poistolla ja lääkejakelun oikaisulla yli 2 mrd €/v. Hallituksen suunnitelma on siis täysin kelvoton verrattuna riskittömään nykyjärjestelmän kehittämiseen.

Miksi pelkkä usko hallitukseen riittäisi täysin murskaavia näyttöjä vastaan?

Markku Koivisto

Luulisi noita kaatajia hirvittävän se, mitä sitten tehdään jos hallitusvastuuseen joudutaan.
Ei kai sentään alusta uudestaan, kosk'ei järkeviä vastaehdotuksia ole kuulunut. Viilataan pikkuisen nykyisten lakiehdotusten joitakin toisarvoisia pykäliä ja sanotaan sitä omiksi laeiksi sekä ajetaan taas sinnikkäästi näitä eduskunnassa läpi. Olisko noin?

Nita Hillner

Toivottavasti hallitus kuuntelee kriitikoitaan tarkalla korvalla. Ruotsissa valinnanvapausmalli nosti kustannuksia yllättävän paljon. Tällä hetkellä erikoissairaanhoito on heikentynyt ja syopähoitojonot ovat Euroopan pisimmät ja jonoihin on myös kuollut ihmisiä. Myös naistentaudit ja synnytykset ovat Ruotsissa vaikeuksissa. Kun yhden pään kustannukset nousevat, joudutaan siis säästämään toisaalta.

Maakuntahallinto myös nostaa kustannuksia. Tarvitaan uusi virkakoneisto poliitikkoineen. Myös atk-järjestelmät menevät uusiksi. Ja kuka uskoo että kuntien henkilötyömäärä vähenee suhteessa yhtä paljon kuin lisäystä tulee maakunnille.

Uudistuksen myötä tapahtuu tulevaisuudessa:

1- Suomalaisten verot nousevat
2. Palvelut kallistuvat
3. Palvelut heikkenevät (koskee vakavasti sairaita, monisairaita, psykiatrisia potilaita, vammaisia, vanhuksia)

Kaksi näistä toteutuu varmasti mikäli uudistus menee tällaisenaan läpi.

Arvo Tammela

Hillner taitaa olla todellinen tietäjä kertoessaan jo nyt, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Olette ilmeisesti ollut valmistelemassa sote-uudistusta alusta alkaen ja perustatte tietonne näin saamiinne sisäpiirin tietoihin.

Toinen vaihtoehto voi tietenkin olla, että tietonne perustuvat tänne Puheenvuoroon kirjoittavien "asiantuntijoiden" lausumiin uhkakuviin.

Heikki Aukee

Taaskaan en ymmärrä yhtään mitään. Kai silläkin on jotain tekemistä asian kanssa, mikä on sote-muutoksesta aiheutuvan riskin todennäköisyys. Pitäisihän se olla selvää jo kaikille, että todennäköisin riski seuraa silloin, jos ei tehdä sote-muutosta.

Kalevi Salonen

Et todellakaan ymmärrä. Yleinen fakta on, että mitä enemmän muutoksia tehdään, sitä suuremmiksi riskit kasvavat. Tämä ilmenee ehkä konkreettisimmillaan suurten tietotekniikkaprojektien kohdalla. Miljoonien arvoisista projekteista ainakin 10 % epäonnistuu niin, ettei niistä tule koskaan valmista. Voi vain kuvitella mikä on tilanne soten miljardiprojektissa - eikä se suinkaan ole sote-uudistuksen ainoa riski.

Ensio Jauhiainen

Espanjassa asuu vakituisesti yli 2 000 suomalaista eläkeläistä. Suomi maksaa Espanjalle kuukausimaksua heistä jokaisesta – tarvitsi henkilö hoitoa tai ei.
Lämmön, tunnelman ja maisemien lisäksi Espanja houkuttelee suomalaisia eläkeläisiä huokeudellaan.

Yksi merkittävä tekijä on ilmainen terveydenhuolto. Julkisella puolella ja yhteisten sopimusten piirissä olevilla yksityisillä tapahtuva hoito on vakituisesti maassa asuville eläkeläisille maksutonta.

Hintalappu hoidoista osoitetaan kuitenkin Suomeen. Kela maksaa Espanjalle kuukausittain könttäsummaa kaikista suomalaiseläkeläisistä. Kustakin yli 65-vuotiaasta maksu on 301,88 euroa ja 20–64-vuotiaasta 57,16 euroa (2016). Maksua suoritetaan jokaisesta eläkeläisestä, joka täyttää vakituisen asumisen kriteerit – käytti tämä terveydenhuoltopalveluita tai ei.

Esimerkiksi vuonna 2014 Espanja laskutti Suomelta sairaanhoidon kustannuksia eläkkeensaajista ja heidän perheenjäsenistään yhteensä 6,6 miljoonaa euroa, kertoo Kelan tilasto.

Suomi saa vastavuoroisesti maksuja muilta EU-mailta. Taustalla on yleiseurooppalainen käytäntö.

– Jos ihminen päättää muuttaa Suomesta toiseen EU-maahan tai Sveitsiin, tutkitaan, mistä maasta hänelle on kertynyt eläkettä, kertoo etuuspäällikkö Marika Lahtivirta Kelasta.

– Jos eläkemaa on Suomi, lainsäädännön nojalla Suomi myös kustantaa henkilön tarvitseman sairaanhoidon.

Jotta eläkeläinen saa hoidon uudessa asuinvaltiossaan, Kela myöntää hänelle standardoidun EU-lomakkeen S1, jonka hän vie paikalliseen sairauskassaan rekisteröitäväksi. Kun S1-lomake on rekisteröity, henkilön uusi asuinmaa myöntää hänelle paikallisen sairausvakuutuskortin, jolla hän saa tarvitsemansa hoidon paikallisella maksulla – Espanjassa siis nollalla eurolla.

Espanjan kansallisen lainsäädännön mukaan eläkeläisiltä ei pääsääntöisesti peritä asiakasmaksuja. Niinpä suomalaiset eläkeläiset saavat hoidon ilman asiakasmaksua kuten paikallisetkin eläkkeensaajat.

Kiinteä kuukausimaksu on poikkeus
Espanjan perimä kiinteä kuukausimaksu on poikkeus eikä sääntö. Tänä vuonna kiinteää maksua saavat Espanjan lisäksi Irlanti, Espanja, Kypros, Portugali, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Aiemmin myös Suomi kuittasi muilta mailta kiinteää maksua. Tämän vuoden alusta alkaen Suomi liittyi EU-maiden enemmistön joukkoon ja alkoi saada todellisten kustannusten mukaan määräytyvää suoritusta.

– EU-lainsäädännön pääsääntö on, että toiselta maalta laskutetaan todellisesti aiheutuneet kustannukset. Espanjan kohdalla sovelletaan poikkeusta, jossa maa laskuttaa eläkeläisistä ja heidän perheenjäsenistään kiinteämääräistä kuukausisummaa, joka määräytyy maan terveydenhuoltokustannusten keskiarvon mukaan kuukautta kohden, Lahtivirta selvittää.

Toisin sanoen esimerkiksi 301,88 euroa on hoitokustannusten arvioitu keskimääräinen kustannuserä yhtä yli 65-vuotiasta eläkeläistä kohden kuukaudessa.

Kiinteä summa on EU:n vahvistama. Se laskutetaan maan terveydenhuoltopalvelujen perusteella kaikilta kuukausilta, jotka henkilö asuu maassa virallisesti – riippumatta siitä, onko hän tarvinnut palveluita tuona aikana.

2016 on viimeinen vahvistettu vuosi Espanjan osalta.

Suomi maksaa lähes 2 200 eläkeläisestä
Helmikuun tilaston mukaan Espanjassa asuu hieman alle 2 200 eläkkeensaajaa, joiden sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa.