Tiistai 23.10.2018

Jussi Halla-aho: ”Emme kannata kovaa politiikkaa ilkeyttämme - muuten ei ole edellytyksiä tehdä pehmeää politiikkaa siellä, missä sitä tarvitaan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.5.2018 12:16
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Jussi Halla-ahon mukaan sloganit eivät voi korvata poliittista linjaa.
|

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho linjaa tavoitteekseen puheenjohtajana eduskuntavaaleja silmällä pitäen, että perussuomalaiset ovat mahdollisimman paljon asiapuolue ja mahdollisimman vähän slogan-puolue. 

–Hyvät sloganit ovat tarpeellisia, mutta niiden tarkoitus on tiivistää puolueen poliittinen linja. Ne eivät voi korvata poliittista linjaa, kuten usein politiikassa tapahtuu. Iskulauseet ovat vähän kuin raamatun kymmenen käskyä. Niiden rinnalla pitää olla katekismus, eli ohjelma, jossa selitetään, mitä iskulauseet tarkoittavat, hän totesi puheessaan perussuomalaisten puoluevaltuustossa lauantaina.

Halla-ahon mukaan perussuomalaiset pystyy maahanmuuttopolitiikassa, kielipolitiikassa, energiapolitiikassa tai kriminaalipolitiikassa koska tahansa laatimaan yksityiskohtaisen toimenpideohjelman, johon lähes kaikki puolueen jäsenet pystyvät yhtymään. Perusteellisempaa keskustelua tarvitaan hänen mukaansa, kun lähestytään sosiaalipolitiikkaa, veropolitiikkaa, Eurooppa-politiikkaa, aluepolitiikkaa tai työmarkkinapolitiikkaa. 

–Tämä johtuu siitä, että perinteisellä akselilla meillä on sekä vasemmistolaisia, oikeistolaisia että keskustalaisia kannattajia. Koska tällaiset kysymykset jakavat voimakkaasti perussuomalaisia, omasta mielestäni paras ratkaisu on painottaa jotain, mitä voitaisiin kutsua ”terveen järjen talouspolitiikaksi”. Niin mukavaa kuin rahan jakaminen onkin, julkinen kulutus ei pitkän päälle voi perustua jatkuvaan lisävelkaan. Velkaraha ei ole ilmaista. Matalillakin koroilla velanhoitokulut ovat huomattavat ja ne ovat pois julkisen vallan tehtävien rahoittamisesta, hän sanoi.

–Ensimmäinen periaate siis on, että vain sitä jaetaan, mitä on. Toinen, ja vielä tärkeämpi, periaate on, että ensisijaisiin kohteisiin jaetaan ensin. Kaikille viime vuosikymmenten hallituksille, mukaan lukien nykyinen, miljardit ovat pikkurahoja, kun puhutaan maailmanparantamisesta tai maahanmuutosta. Samaan aikaan ollaan köyhiä ja kipeitä, jos puhe kääntyy vaikkapa säädyllisen vanhustenhoidon rahoittamiseen tai homekouluongelman korjaamiseen. Meidän prioriteettimme ovat toisenlaisia. Meille oma kansa tulee ensin, Halla-aho jatkoi.

Kolmas periaate on Halla-ahon mukaan, että samalla, kun pitää elää suu säkkiä myöten, on myös pyrittävä kasvattamaan säkkiä, jotta olisi enemmän jaettavaa. 

–Tämä tarkoittaa tuottavan työn ja yrittämisen edistämistä. Hallitus on ylpeillyt työllisyysasteen nousulla, mutta Suomen kohentunut tilanne on suoraan selitettävissä yleisillä maailmantalouden suhdanteilla. Suomi on vientivetoinen talous, ja koska viennistämme lähes puolet menee EU-alueelle, on täysin selvää, että Euroopan parantunut tilanne heijastuu tännekin muutaman vuoden viiveellä. Kun seuraava suhdannelasku tulee ja työllisyystilanne heikkenee, on mielenkiintoista nähdä, ottaako hallitus siitä vastuun yhtä kernaasti kuin se ottaa pisteet hyvistä uutisista.

Halla-aho korosti, että asioiden välisiä syy-yhteyksiä pitää pyrkiä avaamaan äänestäjille entistä paremmin. 

–Emme me kannata ns. kovaa politiikkaa ilkeyttämme. Kannatamme sitä siksi, että muuten meillä ei tosiasiassa ole edellytyksiä tehdä pehmeää politiikkaa siellä, missä sitä tarvitaan.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Halla-Aholla on selvät pasmat isänmaan parhaaksi.

Persujen pitäisi itse asiassa harjoittaa enemmän populismia, jotta saataisiin kannatus toimivalle tasolle eli yli 15 %. Oppia voisi varovasti ottaa demareista eli paljon kaikkea hyvää kaikille nyt ja heti.

Pasi Anttila

"Ensimmäinen periaate siis on, että vain sitä jaetaan, mitä on."
Tämä lause tarkoittanee sitä että vain omalla, ei velkarahalla voidaan operoida.
Tarkoittaa sitä että suomella ei olisi Halla-ahon opeilla lainkaan velkaa. Jokainen voi miettiä millainen suomi olisi tänään. Mitä tämän velanoton karttaminen tarkoittaisi.
Kun suomi joutui finanssikriisin seurauksena taantumaan olisi velanoton sijaan leikattu julkisia menoja, tarkoittaa siis opetus terveys ja soiaalisektoria, miljardeja joka olisi aiheuttanut eriarvoisuutta, köyhyyttä ja taa tarvetta leikata lisää. Mahtava oppi.

Jonny Wadd

Ei tarkoita etteikö myös jatkossa oteta velkaa. Velkaa tulee olemaan varmaan aina, mutta esim.velanotto jotta saadaan elätettyä huonosti työllistyvät maahanmuuttajat, avustukset puunhalaukseen kolmansiin maihin jne. näitä ei ole syytä maksaa velkarahalla.

Risto Nikander

Anttila tarkoittaakin sitä, että kun on paljon velkaa, niin silloin jää helposti lisää.
Anttila on sitä mieltä, että Kreikan esimerkki on hyvä. Niinhän se tavallaan onkin. EU ja Maailman pankki jne. maksaa Kreikan velat ja antaa ne anteeksi. Suomi tekee hyvää businesta sillä, (Jutta Urpilainen)

Ralf Karlsson

Vuonna 1990 valtion velka oli noin 9,5 mijardia ja hallitus oli Kokoomusvetoinen. 1991 hallituksen pääministeripuolueeksi tuli Keskusta.
Vuosina 1990-1995 velka nousi noin 60 miljardiin. Vuonna 1995-2003 oli SDP pääministeripuolueena ja velka nousi 63,3 miljardiin. Vuodesta 2003 vuoteen 2016 on ollut vaihtelevasti Keskustan ja Kokoomuksen vetämiä hallituksia. Vuonna 2016 velkaa oli 102,3 miljardia. Viimeisten 26 vuoden aikana on vasemmistovetoiset hallitukset siis ottaneet velkaa noin 3 miljardia kun taas oikeiston vetämät hallitukset ovat ottaneet noin 90 miljardia.

Risto Nikander

Halla-Aho ymmärtää, ettei norsua syödä yhdellä aterialla. Sinä varmaan kuulut niihin, joille miljardit ovat pieni raha kun otetaan maahan veronmaksajien kustannuksella eläviä nuoria miehiä, jotka ovat potentiaalisia rikollisia ja jopa terroristeja ja miljoonat isoja rahoja kun puhutaan vanhusten hoidosta tai home kouluista.
Olisi hyvä, jos Suomessa olisi enemmän ihmisiä, joilla on hiukan enemmän suhteellisuudentajua jotka tajuavat mikä on pienen Suomen rooli maailman parantamisessa. Ja monessa muussa asiassa.

Mauno Strandén

Hoitavatko kaikki lisää lainaa valtiolle haluavat myös omassa taloudessaan samoin? Lainanotolla saadaan jokaisen valtion kaulaan laitettua hirttosilmukka jolla voidaan kiristää sopivasti, jolloin itsenäisyydesta ei ole tietoakaan?
Nythän ajetaan jo velkojen tasausta kaikki maat vastaa kaikkien veloista?
Olisko myös maan sisällä hyvä, että kaikki vastaisi kaikkien veloista? Ne joilla on paljon velkaa ottaisi vaan lisää ja joilla ei olisi maksaisi niitä?
Kyllä Halla-aholla on kaikkein viisaimmat kommentit, joita sitten aletaan väännellä?
Mielenkiintoista sekin, kun haluttiin(tai oikeastaan meidät huijattiin) eu holhoukseen, siinähän ei kysellä holhottavan tarpeita, päättäjille annetaan vaan tarpeeksi pätäkkää, ne huokaa yhdesta suusta a vot harasoo! Käteinen ekana lupaamassa Suomi maksaa sillä on varaa, se on hyvää bisnestä!