Maanantai 24.9.2018

”Ovatko nämä ihmiset seonneita? Ei mitään laskelmia yhtään mistään”- Hjallis Harkimo tylyttää sotea IL-blogissa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.5.2018 16:31
  • Kuva: Alma Media arkisto / Jenni Gästgivar
    Kuva
    Harry Harkimo.
|

Kansanedustaja, liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo kommentoi suorin sanoin torstaina julkistettua valtiovarainministeriön muistiota, jonka mukaan soten säästöpotentiaali on kaikkiaan peräti 4,6 miljardia euroa.

–Kovin selkeitä perusteluja tälle ei ollut. Ovatko nämä ihmiset seonneita? Ei mitään laskelmia yhtään mistään. Tämä on täysin edesvastuutonta. Ei puhuttu palkkaharmonisaatiosta, joka maksaa arviolta miljardin, Harkimo kommentoi IL-blogissaan.

–Suuri uutinen muka oli, että valinnanvapaus ei säästä. No millä se nyt voisi säästää, sehän tulee maksamaan kun ihmiset pääsevät heti hoitoon. Tarvitaan lisää lääkäreitä ja palveluita yksityiseltä puolelta. Eivät ne kai ilmaiseksi tule. Joidenkin arvioiden mukaan tämä maksaa ainakin 500 miljonaa, joku on sanonut että miljardin, hän jatkaa.

Harkimo muistuttaa olleensa aikaisemmin mukana yritysten fuusioissa, yrityskaupoissa, rakentamassa halleja, kerrostaloalueita ja vapaa-ajanasuntoja. 

–Kaikkia niitä on yhdistänyt yksi ilmeinen asia. Jokaisesta projektista on pitänyt tehdä tarkkoja laskelmia, jotta projektit saadaan rahoitettua ja jotta tarkkaan tiedetään, että ne kannattavat. Yleensä pankit arvioivat erittäin tarkkaan lainoittavatko he projekteja ja mitä tarvitaan vakuudeksi. Kaiken pitää olla läpinäkyvää ja euron tarkkuudella laskettuja. 

Politiikkaan tulonsa jälkeen hän kertoo joutuneensa satumaahan.

–Tässä maassa elää toinen toistaan erikoisempia hahmoja, joita yhdistää yksi ja sama asia: tässä maailmassa kukaan ei ole kiinnostunut rahasta. Jossain on mitä ilmeisimmin jonkinlainen taikahana, varmaan kultainen. En ole vielä paikallistanut sitä, mutta sen täytyy olla olemassa, niin kaistapäistä tämä meno on.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki avasi myöhemmin kohua herättänyttä sote-laskelmaansa tarkemmin ja linjasi, että sote-uudistuksen neljän miljardin euron säästöpotentiaali edellyttäisi maakuntien rahoittamien sote-palvelujen tuottavuuden kahden prosentin kasvua vuodessa 2020-luvulle tultaessa. Vaihtoehtoisesti se edellyttäisi 0,7 prosentin pysyvää tuottavuuden vuosikasvua.

Kokoomuksesta eronnut Harkimo totesi huhtikuun lopulla, että hänen on yhä vaikeampaa kuvitella äänestävänsä sote-uudistuksen puolesta eduskunnassa.

Lue myös: 

Kohutun sote-paperin tehnyt kansliapäällikkö: ”Ydinkysymys on, pystyykö uudistus ratkaisemaan nämä 2 ongelmaa”

Hjallis Harkimo SS-blogissa: ”On yhä vaikeampaa kuvitella, että äänestäisin sote-uudistuksen puolesta”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Heikki Rosti

Noh!Hjallis tällä hallintohimmelillä loppu tulee nopeammin kuin Suomen MM-kiekkojoukkueen loppupelit.Tehdään mitä hyvänsä jatkossa tehtävä ainakin vähän eri tavalla. Tällä tavalla on mutasarjaan putoaminen varmaa.Tähän laskelmaan ei edes integraaliyhtälöä tarvita.Hjalliksen liikemiesmatematiikka riittää.Menestyksellistä kesää ja Suomi nousuun.

Vesa Levonen

Nyt osui ja upposi. Kansliapäällikkö Hetemäki ei ole todellakaan mikään ruudinkeksijä, mutta ilmeisesti pakon edessä laskettelee näitä epätotuuksia kaiken kansan ihmeteltäväksi. Nykyinen politiikka ei ole ollut enää pitkään aikaa tosielämästä. Demokratian halveksintaa ja utopiaa.

Juha-pekka Naukkarinen

Olisi tarpeellista valita päättäjiksi riittävän varakkaita henkilöitä,silloin olisi oman edun tavoittelu vähäisempää,tämä on nähtävissä vasemmisto poliitikoista,jotka lupaavat vähempi osaisille mitä vain,jotta oma poliittinen ura jatkuu,no voihan siinä olla toinenkin puoli,eli jonkinlainen vastavoima täydelliselle hulinalle,jota nyt jotkut tahot tavoitteleva mm. sote sotkussa!

Vesa Partanen

"... sehän tulee maksamaan, että ihmiset pääsevät heti hoitoon.". En nyt oikeasti ymmärrä tätä edes kontekstissaan. Minusta se saakin maksaa, että hoitoon pääsee. Mitä Harkimo tarkoittaa?

Ottamatta kantaa realistisuuteen, niin minä ainakin ostaessani esim tänään loppuvasta tarjouksesta (9,95€ / kg) kaksi kiloa lihaa, arvoidessani saman lihan maksavan huomenna enemmän (11,95€ / kg), nimenomaan säästäneeni [sic] 4,00€. Silti maksan tänään 19,90€. Ehkä Harkimo voisi liikemiehenä ajatella tätä vaikka oskkaiden oston ja myynnin TAI lyhyeksimyynnin kautta? Kyllä sielläkin voi tehda vaikka minkälaisia panos/tuotos-, riski- tai teknisiä anayysejä. Silti myös esim Sixten Korkmanilla tai Warren Buffetilla menee arvaukseksi ja osakekaupat välillä pershielleen....

Markku Lehto

"Kaiken pitää olla läpinäkyvää ja euron tarkkuudella laskettuja. "

No mutta yritettiinhän Länsimetron kustannuksia laskea etukäteen. Senhän piti maksaa alun perin 452 miljoonaa, sitten hinta-arvio nousi n. 800 miljoonaan. Loppulasku oli sitten n. 1 200 miljoonaa. Vertailutietoa olisi kyllä metrojen rakentamisesta ja hankkeiden kustannuksista ollut saatavilla Euroopasta ihan riittävästi.

Kauhulla odotan Tallinna - Helsinki -tunnelihanketta. Hankkeen markkinoinnin alussa puhuttiin 8 - 13 miljardin kustannuksista. Nyt puhutaan 13 - 20 miljardin kustannuksista. Vertailuna voidaan käyttää 50 km mittaisen pehmeään hiekkakiveen poratun Kanaalin tunnelin rakentamiskustannuksia, jotka ylittyivät 80 %:lla olivat v. 2015 hintatasossa n. 14 miljardia euroa.
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Channel_Tunnel#Usage_and_services , ks. kohta: Construction

Helsinki - Tallinnan tunnelin pituus tulee olemaan n. 90 km ja se on louhittava pääosin Suomenlahden pohjan kovaan graniittiin. Kuinkahan vankalla pohjalla tuon tunnelin rakentamisen kustannuslaskenta on ? Entä elinikäkustannukset sekä liikennevirta laskelmat ?

Ks. myös :
https://www.rakennuslehti.fi/2018/02/helsingin-ja-tallinnan-valinen-tunn...

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239076-helsinki-tallinna-tunneli-auki-j...

Markku Lehto

Joo, jos Espoossa ei osattu laskea Länsimetron kustannuksia tai Vanhasen II -hallitus ei kyennyt vuonna 2010 laskemaan Tuulimyllytukiaiset I:n ( tuulivoiman syöttötariffi ) kustannuksia julkiselle sektorille ( = 12 vuoden aikana 3 500 milj. - 4 000 milj. ) , niin ei kai sitten voi odottaa, että SoTe:n kustannuksiakaan osattaisiin laskea.

Mutta kuinka moni meistä ostaisi talon, jossa hinnan määräisi myyjä vasta sopimuksen teon jälkeen ja näkisimme tämän talon vasta sopimuksen laatimisen jälkeen ?

Richard Salomaa

Köyhiltä ja keskiluokan vanhuksilta kupataan aikanaan koko omaisuus näille SOTE-yrityksille jotka vastaavat terveys- ja vanhushuollosta. Sitten kun hoidokilta on ulosmitattu henkilökohtainen omaisuus hoitofirman kautta veroparatiisiin, laitetaan Suomen valtio maksumieheksi. Näin rikkaat rikastuvat ja köyhät kurjistuvat entisestään. Jokunen pankinjohtaja voi hymyillä Ruotsista käsin hymyillä? Suomen tasavaltaa ei silloin käytännössä olisi olemassa, kun jollakulla voi asemansa ja varallisuutensa kautta olla enemmän äänivaltaa kuin toisilla. Sitten kun varallisuus on siirretty kokonaisuudessaan harvojen (tai yhden) omaisuudeksi, voidaan aloittaa koko valtiomuodon hallittu alasajo kun Suomen omaisuuden varainhoitajat esittävät sitä liian kalliiksi toimeksiantajalleen joka käytännössä omistaa silloin Suomen.

Juha Hämäläinen

Sote on ymmärrstty väärin. Sen ideana on lopultakin pienentää verovaroin hoidettua terveydenhoitoa ja siirtää töitä yksityisille, josta syntyvät lisäkustannukset hoidetaan lisäämällä kansalaisten omavastuuosuutta.

Jollei sinulla ole lisävakuutuksia, olet liemessä vanhempana rajusti nousseiden lääkäri- ja sairaalalaskujesi kanssa. Asia ei tuolloin ole enää yhteiskunnan ongelma ja kustannus vaan ihan vain itsesi.

Asko Rantala

Harkimo sanoo olleensa mukana monissa projekteissa, joissa lasketaan kustannusarvio ennalta ja sitä vastaan haetaan rahoitukset. Näin yksinkertaista se on.

Itse olen ollut mukana monien hankkeiden suunnittelussa ja jo ihan alkuvaiheessa jokaisella mukana olevalla pitää olla alitajunnassa jonkunlainen käsitys a) hankkeen tarpeellisuudesta ja b) suuruusluokka sen kokonaiskustannuksista. Jos kustannukset näyttävät olemassa oleviin resursseihin nähden liian suurilta, niin hanke joko keskeytetään tai joku selvittelee tarkemmin eri vaihtoehtoja. Niiden jälkeen hanke voidaan lopettaa tai jos sen jatkaminen näyttää järkevältä, niin jatketaan. Se, mitä siihen mennessä on kulutettu rahaa, on ikuisiksi ajoiksi mennyttä. Vain tulevaisuutta voidaan harkita lisää.

Jos hanke todella vaikuttaa edelleen tarpeelliselta ja resurssien uskotaan riittävän, aletaan tarkempi suunnittelu. Koko ajan rakennetaan hankkeelle budjettia ja tarkkaillaan kokonaisuuden etenemistä.

Useimmissa tapauksissa poliitikkojen laskelmat ovat virheellisiä. Voidaan ajatella niinkin, että miten on mahdollista, että samasta laskutehtävästä saadaan niin erilaisia tuloksia. Ilmeisesti tulontekijöihin on vahingossa tullut yksi tuntematon tekijä lisää; politiikka. Se voi muuttaa lopputulosta paljonkin, jopa etumerkki voi olla + tai - , riippuen laskijasta.