Sunnuntai 24.6.2018

Näin oikeusoppineet perustelevat Paavo Väyrysen paluuta: ”Merkitsisi selvää poikkeamaa eduskuntavaalien tuloksesta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.5.2018 12:16
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan 12. kesäkuuta.
|

Eduskunnan puhemiesneuvoston kuulemat oikeusoppineet korostavat, ettei kansanedustajan oikeuteen hoitaa edustajantointaan voida puuttua. Oikeusoppineiden kannanotot liittyvät europarlamentaarikko Paavo Väyrysen paluuseen eduskuntaan. 

Tilannetta on selvitelty eduskunnassa, koska Väyrysen tilalla kansanedustajana toiminut Mikko Kärnä (kesk.) on haastanut europarlamentaarikko Väyrysen oikeuden palata. Väyrynen on kertonut eroavansa keskustasta ja muodostavansa oman ryhmänsä eduskunnassa.

–Perustuslaissa ei itsessään rajoiteta mitenkään kansanedustajaksi valitun henkilön mahdollisuutta palata hoitamaan kansanedustajan tehtävää, jos hän ei enää toimi Euroopan parlamentin jäsenenä, Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen toteaa lausunnossaan

Viljanen huomauttaa myös, että eduskunnan työjärjestykselläei voida rajoittaa kansanedustajan oikeutta hoitaa edustajantointaan pidemmälle kuin perustuslaki siihen oikeuttaa. 

–Koska perustuslaissa ei ole nimenomaista rajoitusta sille, millä perusteella ja milloin edustaja voi palata eduskuntaan, katson, ettäSuomen valtiosääntöoikeuden näkökulmasta kansanedustaja voi vapaasti luopua Euroopan parlamentin jäsenyydestäja palata haluamanaan ajankohtana hoitamaan perustuslain 28 §:n 1 mukaisesti keskeytynyttäedustajantointaan, hän sanoo. 

Viljasen mukaan vastaisen varalle olisi perusteltua täy- dentääeduskunnan työjärjestystäsäännöksellä, jossa määriteltäisiin eduskuntaan palaavalle kansanedustajalle määräaika, johon mennessäedustajan olisi ilmoitettava eduskunnalle paluustaan. 

Myös valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén on samaa mieltä.

–Minusta tilanne näyttäisi olevan se, että Väyrysen ilmoittamaa paluuta ei voida eduskunnassa kieltää eikä myöskään merkittävästi lykätä. Syynä on se, että kiellolle ei voitaisi esittää oikeusperustetta, hän kirjoittaa omassa lausunnossaan.

Hidén toteaa myös, etteivät Väyrysen paluuta koskevat ratkaisut ole mitenkään riippuvaisia tämän varaedustajan Mikko Kärnän suhtautumisesta.

–Kysymys Väyrysen oikeudesta palata haluamallaan tavalla on oikeuskysymys, ei tarkoituksenmukaisuuskysymys tai poliittista ratkaisua tarvitseva kysymys.

Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro korostaa omassa lausunnossaan, että Euroopan parlamenttiin siirtyneen kansanedustajan edustajantoimi ei lakkaa Euroopan parlamentin jäsenenä toimimisen vuoksi, vaan keskeytyy siksi ajaksi, jonka edustaja on Euroopan parlamentin jäsen. 

–Pidän yleisestikin ottaen huomattavan ongelmallista sellaista tulkintavaihtoehtoa, jossa kansanedustajan oikeuteen hoitaa edustajantointaan puututtaisiin laveammin, kuin mitä perustuslaki sanamuotonsa mukaisesti tulkittuna mahdollistaisi. Tällaiselle tulkinnalle aset-taa merkittäviäpidäkkeitäjo perustuslain 30 §:n kielto estää kansanedustajaa hoitamasta edustajantointaan, Lavapuro toteaa.

Hänen mukaansa asiassa on kysymys on myös eduskunnan asemaan ylimpänä valtioelimenä keskeisesti liittyvästä eduskuntavaalien tuloksen kunnioittamisesta. 

–Päätös, jolla kansanedustajaa estettäisiin palaamasta eduskuntaan ilman perustuslaissa olevaa nimenomaista toimivaltasäännöstä, merkitsisi selvää poikkeamaa eduskuntavaalien tuloksen mukaisesta eduskunnan kokoonpanosta. 

Lausuntonsa asiaan on antanut myös eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen, joka Lavapuron tavoin korostaa, että eduskuntavaaleissa valituksi tulleen kansanedustajan valtakirja on hyvin vahva. 

Lisää aiheesta:

IL: Nyt tuli vahvistus – Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan

Eduskunnassa hämmennys Väyrysen ilmoituksesta: ”Ei tästä ole tietoa”

Paavo Väyrysen tilanne puhuttaa: ”Kyse jostain ihan muusta kuin juridiikasta”

Väyrynen älähtää Kärnälle paluunsa riitauttamisesta: ”Uskomatonta” – Tähtää sekä eduskuntaan että Brysseliin

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilkka Kiviniemi

Väyrynen saa teoillaan ainakin aihetta puhua melkein puuta heinää. Olisi sitä ehkä asiaakin listoilla, jos sellaisiin saakka joskus päästäisiin. Nyt vain tapellaan melkein naama veressä puolin ja toisin, puolueistakin puhuttaessa. Kuinka riitaisaa kaikki voikaan olla kun kapusta annetaan sopan keitossa vääriin käsiin.

Kai Häppölä

Käytettyjen asiantuntijaoikeusoppineiden tulkinta on yhdensuuntainen koskien paluuta eduskuntaan, jossa perustuslaki määrittää lähtökohdaksi vahvan oikeuden hoitaa vaaleilla saatua edustajantointaan. Samalla se herättää maallikolle joukon kysymyksiä, johon olisi järkevä ottaa kantaa samalla ja arvioida onko tarpeellista kehittää lainsäädäntöä!
Suomi voi saada Europarlamenttiin rajatun määrän edustajia. Kun kansanedustaja on ehdolla Europarlamenttiin hän voi saavuttaa jäsenyyden sielläkin. Samoin jos europarlamentin jäsen asettuu ehdolle eduskuntavaaleihin. Kummassakin tapauksessa hän paikan saaneena ilmeisesti voi valita kumman tehtävän hän ottaa vastaan. Onko selvää, että sama henkilö ei voi valita kumpaakin ja mikä tai mitkä lait sen määrittävät? Sama kysymys kohdistuu vaihdon osalta varaehdokkaaseen, josta näyttää syntyvän jonkinlainen heittopussi. Kun ehdokas tässä tapauksessa Väyrynen on ottanut vastaan europarlamentikon aseman, niin eikö EU-lainsäädäntö millään tavalla sido häntä hoitamaan tehtäväänsä? Voiko ehdokas Väyrynen osallistuttuaan kumpaankin vaaliin ja paikan saavuttaneena tehdä valintojaan näiden tehtävien välillä useammin vaalikauden puitteissa?
Jos kansanedustajaksi palaava Väyrynen edessä olevien eduskuntavaalien osalta asettuu ehdolle, mutta ei pääse eduskuntaan, niin voiko hän palata takaisin europarlamentikoksi? Suomen ja Europarlamenttin vaalikausihan eroavat toisistaan, joten näitä vaihtoehtoja liikkumiselle suuntaan jos toiseenkin on. Olisiko järkevää luoda pelisäännöt kokonaisuudelle???