Keskiviikko 20.6.2018

Keskustan tuleva kansanedustaja vastustaa hallituksen suunnitelmaa: ”Taas veronmaksajien rahoja käytettäisiin miljoonasalien varustamiseen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.5.2018 17:59
  • Kuva: Vesa Joensuu
    Kuva
    Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) nousee mitä todennäköisimmin eduskuntaan.
|

Varsin todennäköisesti eduskuntaan nouseva Hanna-Leena Mattila (kesk.) vastustaa hallituksen suunnitelmia kiristää päivystysasetusta entisestään. Mattila pääsisi eduskuntaan Paavo Väyrysen pyöräyttämän ruletin johdosta.

Europarlamentaarikko Väyrynen on ilmoittanut palaavansa eduskuntaan 12. kesäkuuta, minkä johdosta Mirja Vehkaperä (kesk.) on siirtymässä Väyrysen tilalle europarlamenttiin. Eduskuntaan Vehkaperän tilalle puolestaan näyttää nousevan Mattila, joka on seuraavana listalla Eija Nivalan (kesk.) jälkeen. Nivala on kertonut anovansa vapautusta kansanedustajan tehtävästä, jos tulee valituksi Ylivieskan kirkkoherraksi, mikä varmistui eilen sunnuntaina.

Näyttää siis varsin todennäköiseltä, että Raahen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mattila pääsee eduskuntaan. Hän on ilmoittanut ottavansa tehtävän vastaan, jos se osuu kohdalle. Hän kuitenkin painottaa yhä, ettei mikään ole vielä varmaa. Hän ei ole vielä aloittanut varsinaista valmistautumista tehtävään.

–Kyllähän minä asioita seuraan. En ihan umpimähkään toki ole sinne tulossa, mutta haluan korostaa, että niin kauan kuin ei ole virallisia vahvistuksia tullut, ei olla kämppiä varailemassa eikä mitään juhlakahveja ole keitelty. Eiköhän tässä parin viikon sisään nämä muodollisuudet selviä, Mattila sanoo Uudelle Suomelle.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistus kamppailee viime metreillään muun muassa aikatauluhaasteiden ja kustannusuhkien kanssa, mutta Mattila aikoo äänestää uudistuksen puolesta, jos hän nousee eduskuntaan – toisin kuin esimerkiksi Väyrynen. Mattilan mielestä uudistus on välttämätön.

–Kun se nyt saadaan jollakin tavalla pakettiin, se ei ole vielä täysin valmis. Minusta on vähän harhaista ajatella, että se on täysin muuttumaton ja kiveen hakattu. Se on tärkeintä, että muutos ja iso kuva saadaan jalalle, Mattila sanoo ja lisää uskovansa, että uudistusta voidaan parantaa, kun käytännön kokemusta karttuu.

Sen sijaan hallituksen kaavailema terveydenhuoltolain muutos ja kiireettömän leikkaustoiminnan kriteerit huonontaisivat Mattilan mielestä nykytilannetta osin. Hallitus on aikonut täydentää vuoden alusta voimaan tulleita säännöksiä leikkausten ja päivystyksen keskittämisestä suurempiin yksiköihin. Erityisesti Mattilaa hiertää kriteereihin kaavailtu aikarajavaade, jonka mukaan leikkaavassa yksikössä pitäisi olla mahdollisuus siirtää potilas alle puolessa tunnissa tehohoitoon.

–Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että meillä loppuisi leikkaustoiminta Raahessa ja siitä olemme tosi murheellisia.

Lue myös: Sote-ministerin lupailema ”loistava uutinen” suli – Ylilääkäri pettyi: Luulin että hän oivalsi

Reformiministerityöryhmä linjasi kuitenkin huhtikuussa, että hallituksen esitystä ei anneta vielä tänä keväänä, sillä asiassa tarvitaan lisäselvityksiä. Lausuntopalautteen perusteella esimerkiksi potilasturvallisuuteen liittyviä näkökohtia on arvioitava tarkemmin.

Mattilan mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on kehitellyt Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) ja Raahen sairaalan välille systeemin, jolla pystytään purkamaan OYS:n leikkausjonoja, kun pienempiä operaatioita on tehty Raahessa. Mattilan mukaan kyse on ennakoiduista ja kiireettömistä leikkauksista, pehmytkudoskirurgiasta, kuten tyräleikkauksista, joiden riskit voidaan hahmottaa etukäteen. Mattila huomauttaa, että jos tehohoitovaatimuksessa ollaan ehdottoman tiukkoja, ei anneta maakunnalle mahdollisuutta järjestää riittävää päivystystä Raahen yksikköön.

–Aina on tietysti teoreettinen mahdollisuus sille, että joku voi mennä pieleen.

Mattilan mukaan tilanteeseen on yritetty vaikuttaa yli puoluerajojen niin, että aikarajavaade poistettaisiin kaavaillusta asetuksesta. Mattilan mielestä olisi parempi, että maakunnat saisivat itse järjestää sairaanhoidon parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä tässä vaiheessa asetettaisi liian tiukkoja rajoja. Hän arvelee, että aikarajavaade voi toimia etelässä ihan hyvin, mutta esimerkiksi juuri Pohjois-Pohjanmaalla etäisyydet ovat pitkiä.

–Sehän tarkoittaa meillä sitä, että kaikki mahdollinen toiminta keskitetään valtavan isoon mammuttikokoiseen Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

”Onhan se todella murheellista, että tällainen inhimillinen, ihana yksikkö lopetettaisiin”

Mattila huomauttaa, että Raahessa vain 75 kilometrin päässä on hyvät tilat, jotka jäisivät asetuksen johdosta käyttämättömiksi, kun taas Oulussa pitäisi varustaa uusia saleja, sillä OYS:lla ei ole tarpeeksi tiloja.

–Ja taas meidän veronmaksajien rahoja käytettäisiin näiden miljoonasalien varustamiseen ja muuhun. Tämä on ihan järkikysymys. Pitkälle ennakoitua leikkaustoimintaa pystyy ihan mainiosti täällä 75 kilometrin päässä harjoittamaan.

Mattila huomauttaa, että kyse ei ole poliittisesta näkemyksestä, sillä myös lääkärit ja asiantuntijat ovat todenneet, että puolen tunnin raja on ”täysin keinotekoinen”.

–Sillä halutaan ehkä pelata sitten yksityisiä toimijoita pois tai jotakin vastaavaa, Mattila pohtii.

Hän sanoi jo aiemmin Uudelle Suomelle, että kansanedustajan tehtävä on huolehtia, ettei ”tällaisia mokia pääse syntymään”, eikä toimivia aluesairaaloita ajeta liian tiukalla lainsäädännöllä alas. Mattila harmittelee myös Oulaskankaan sairaalan kohtaloa, jossa on pakko lopettaa synnytystoiminta vuoden alusta voimaan tulleiden säännösten takia. Rajaksi määriteltiin tuhat lasta vuodessa ja Oulaskankaalla on jääty pari sataa lasta kyseisen rajan alle.

–Se on täysin keinotekoinen raja. Kun kauttaaltaan Suomessa on syntyvyys ennätysmäisen alhaista, onhan se todella murheellista, että tällainen inhimillinen, ihana yksikkö lopetettaisiin sen takia, että se ei täytä Valviran vaatimuksia tuhannesta lapsesta.

Oulaskankaalla on yhä hoidettu synnytyksiä, vaikka laki tuli voimaan vuoden alusta.

–Siellä on niin sanotusti laittomassa tilassa nyt sitten toimittu, mutta kyllä kaikki myötätunto meidän alueen ihmisillä on. Ehdottomasti pitäisi pystyä jatkamaan.

Jos pääset eduskuntaan, ovatko nämä sellaisia asioita, joita nostaisit siellä esiin?

–Ihan ehdottomasti.

Jos esitys tulee tällaisena eduskuntaan, äänestätkö sitä vastaan?

–Käsitykseni mukaan tämä on ministeriön päättämä asia, eikä välttämättä kansanedustajien päätettävä asia, Mattila vastaa ja lisää, että asiaan pystyy vaikuttamaan muuten.

–Ehkä tämä hirvittävän voimakas vyörytys, joka on meidän alueelta tullut. Uskallamme ajatella, että ehkä sillä olisi ehkä ollut vähän vaikutusta, että sitä asiaa tarkastellaan perusteellisemmin. Tulemme kyllä viimeiseen asti tätä asiaa jurnuttamaan ja peräänkuuluttamaan järkeä.

Mattila on kertonut ajavansa elinvoimaa omalle alueelleen. Hänen mielestään kynnystä perustaa perhettä ei saa kasvattaa, eikä asioita saa tehdä liian vaikeiksi.

–Toivomme, että järki voittaisi tässä asiassa.

Mattila toivoo, että myös vuoden alusta voimaan tulleet keskittämissäännökset otettaisiin uudelleen tarkasteluun ja toteaa, että ”ihmeitä tapahtuu”. Hänen mukaansa kyse on puoluerajat ylittävästä murheesta alueella.

–Ei tällaista keskittämiskehitystä soisi tapahtuvan.

Hän korostaa, että Raahen järjestelyt ovat saaneet joka suunnalta vain kiittävää palautetta – niin myös esimerkiksi OYS:sta. Hän toivoo, että hyväksi koetut järjestelyt voisivat edelleen jatkua.

–Tämä on jotenkin sellainen yhtälö, jota ei pysty ymmärtämään, että miksi tällainen ajetaan alas.

Eli ihan järjettömältä tuntuu?

–Kyllä.

Jaa artikkeli:

Kommentit