Perjantai 22.6.2018

Martti Hetemäki selittää 4,6 miljardin euron ”säästöpotentiaalia” – ”Suomen järjestelmä on tehoton”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.5.2018 18:09
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Martti Hetemäen muistio soten säästöistä herätti äläkän.
|

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki perustelee sote-uudistuksen kustannusarvioitaan verkkokirjoituksessaan. Hetemäen mukaan hänen ilmoittamansa ”säästöpotentiaalin” taustalla on ennuste tuottavuuden kasvusta sekä OECD:n arvio Suomen nykyisen sote-järjestelmän tehottomuudesta.

– Sote-uudistuksen säästöpotentiaaliarvion realistisuuteen vaikuttavat vaadittavan sote-palvelujen tuottavuuden kasvun suuruus, sote-järjestelmän tehokkuus tällä hetkellä sekä keinot tuottavuuden parantamiseksi, Hetemäki kirjoittaa.

– Esimerkiksi neljän miljardin euron säästö vaatisi, että sote-palvelujen tuottavuus kasvaisi keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa vuosina 2020–2029. Se on vähän, jos tehokkuudessa on selvästi parantamisen varaa, hän jatkaa.

Hetemäen mukaan OECD katsoo, että parantamisen varaa on.

– Totean muistiossa OECD:n arvion, jonka mukaan Suomen sote-järjestelmän tehokkuus on matala. OECD:n arvio säästömahdollisuudesta on esittämääni suurempi. Tehottomuuteen viittaa myös muistioni toteama sote-menojen reaalinen 4,1 prosentin vuosikasvu asukasta kohti 1995–2009, jolloin ikääntymisen vaikutus oli vielä pieni, Hetemäki kirjoittaa.

Hetemäki arvioi muistiossaan sote-uudistuksen säästöpotentiaaliksi 4,6 miljardia euroa. Tästä jopa neljä miljardia euroa koostuu tiedon ja teknologian käytön mahdollisesti tehostavasta vaikutuksesta.

Hetemäen mukaan uudistuksen mukanaan tuoma sitova budjettirajoite on keino tehostaa sote-palveluiden järjestäjien toimintaa. Tämä liittyy myös mainittuun digitalisaatioon.

– Uudistuksessa siirrytään OECD:n toteamasta pehmeästä budjettirajoitteesta sitovaan rajoitteeseen. Budjettirajoite kannustaa hyvään johtamiseen, parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Nämä tekijät sisältyvät arviossani tiedon ja teknologian käytön neljän miljardin euron säästöpotentiaaliin. Siirtyminen 190 järjestäjästä 18 sote-palveluiden järjestäjään on tärkeää sote-järjestelmän hallinnan ja tuottavuuden kannalta, kansliapäällikkö perustelee.

Siinä missä säästöpotentiaali kertoo vain mahdollisista säästöistä, ovat maakuntien menokehykset automaattisesti säästöjä toteuttava uudistus, Hetemäki tuo esiin. Kansliapäällikön mukaan Suomen valtion menokehys on uskottava kolmen miljardin euron säästötavoitteen takaaja, ja uudistuksen myötä sote-menot siirtyvät valtiontalouden menoja koskevan kehysmenettelyn piiriin. Tosin monet asiantuntijat ihmettelevät, kuinka menojen supistaminen onnistuu supistamatta kansalaisille tarjottuja palveluita.

Euroopan komissio toteaa keskiviikkona julkaistussa maaraportissaan, että Suomen sote-uudistuksen säästötavoitteet yhdistettynä kansalaisten lisääntyvään valinnanvapauteen ovat ”kunnianhimoisia” ja niiden toteutuminen riippuu myös uudistuksen toimeenpanosta. Komissio hoputtaa ikääntyvää Suomea joka tapauksessa uudistamaan terveydenhuoltonsa.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

Professoreilta täystyrmäys hallitukselle: Sote-uudistusta ei voida perustella säästöillä – uskottavia laskelmia ei ole

Painava varoitus hallitukselle: Sote on suurempi riski kuin sen toteuttamatta jättäminen

Professori hämmästelee hallituksen sote-kiirettä: ”Olisi järkevää siirtää puolella vuodella”

HUS luuttuaa lattiaa Hetemäen sote-laskelmilla: ”Muistio on harhaanjohtava, jopa vilpillinen”

Professori: ”Maakuntavaaleja ei enää voida järjestää lokakuussa”

Ylilääkäri tyrmää kansliapäällikön sote-laskelman: ”Lievästi sanottuna ylioptimistinen”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Fredrik Ehrs

Voi hyvinkin olla että on mahdollista tehostaa eri toimintoja. Miten se nyt tehdään on toinen kysymys. Kun Suomella on todettu nyt jo käyttävän maailman halvinta terveyspalvelua niin alkaa olla vaikeaa ymmärtää miten voisi säästää 4,6 miljardia euroa. Mitä Suomessa on ollut hankalaa on ollut nopeaa lääkärinhoitoa, mutta onko nyt Sote apua siihen jos tehokkuus alkaa ontua koko järjestelmässä?

Kalevi Salonen

Hetemäki jatkaa samalla harhaanjohtavalla linjalla kuin aiemminkin.
”OECD:n arvion mukaan Suomen sote-järjestelmän tehokkuus on matala.”
Antamatta lähdeviitettä Hetemäki puhuu matalasta tehokkuudesta, jolla hän tarkoittaa terveysmenojen suhdetta BKT:hen. Raportissa, johon hän ilmeisesti viittaa (https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2017/oecd-health-statistics-201...), nimenomaan korostetaan, että mainittu suhde riippuu myös BKT:n muutoksista, eli vaikka suhde laskisi, tehokkuus voi olla edelleen sama.

”Esimerkiksi neljän miljardin euron säästö vaatisi, että sote-palvelujen tuottavuus kasvaisi keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa vuosina 2020–2029. Se on vähän, jos tehokkuudessa on selvästi parantamisen varaa, hän jatkaa.”
Toisin kuin Hetemäki antaa ymmärtää yhteensä noin 20 % parannus tehokkuudessa olisi huikea suoritus. Myös väite, että tehokkuudessa olisi selvästi parantamisen varaa on perustelematon. Aina voidaan väittää, että jokin voitaisiin tehdä paremmin.

” Tehottomuuteen viittaa myös muistioni toteama sote-menojen reaalinen 4,1 prosentin vuosikasvu asukasta kohti 1995–2009, jolloin ikääntymisen vaikutus oli vielä pieni, Hetemäki kirjoittaa.”
Vaikka kasvu olisikin 4,1 %, se ei sinällään todista tehokkuudesta yhtään mitään.

” Uudistuksen mukanaan tuoma sitova budjettirajoite on keino tehostaa sote-palveluiden järjestäjien toimintaa.”
Teoriassa näin voi tapahtua, mutta se voi myös olla mahdotonta. Jos jonkun käytettävissä olevaa ruokarahaa käsiteltäisiin samoin, jonkin rajan jälkeen seuraisi kuolema. Terveydenhoito on hyvin saman tyyppinen asia.

” Siinä missä säästöpotentiaali kertoo vain mahdollisista säästöistä, ovat maakuntien menokehykset automaattisesti säästöjä toteuttava uudistus.”
Menokehykset eivät tuota mitään säästöjä vaan ne ovat leikkauksia, jotka todennäköisesti johtavat toiminnan karsimiseen.

On vaikea ymmärtää miten korkea virkamies voi jatkaa tällaista asioiden vääntelyä loputtomiin.

Kalevi Salonen

Miten voit väittää nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän käyvän kukkaron päälle, vaikka se on kansainvälisissä vertailuissa todettu kustannustehokkaaksi (https://healthpowerhouse.com/files/EHCI_2016/EHCI_2016_report.pdf).
Hetemäen perusteettomat väitteet eivät tuota kumoa.

Ota huomioon, että hallituksen sote-uudistusmalli lisää valtavasti byrokratiaa ja siis tehottomuutta. Hallitusohjelman mukaan pyritään leikkaamaan byrokratiaa, joten hallitus toimii omia tavoitteitaan vastaan.

Kun esität tosiasioista poikkeavia mielipiteitä, niitä kannattaisi edes yrittää perustella. Esittämäsi näkökohdat eivät sellaisia ole.

Harri Kovala

Martti Hetemäen laskelmat on tehty nykymuotoisen SoTen pohjalta. Uusi SoTe tulee romuttamaan täysin pohjan hänen laskelmilta.

Eli, jos tekisimme Hetemäen uudistukset ja emme tekisi uutta SoTea, niin mahdollisuus olisi reilun 4 mrd euron säästöihin.

Virkavastuu on nykyisin samanlainen kuin poliittinen vastuu.