Sunnuntai 24.6.2018

Valtuutettu summaa: Sanoin Heikki Hurstin 50 000 lisäeurolle ei kolmesta syystä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.5.2018 12:10
  • Kuva: Alma Media arkisto / Jenni Gästgivar
    Kuva
    Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja Heikki Hursti on avautunut aiemmin julkisuudessa rahaongelmistaan. Arkistokuva.
|

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on hylännyt aloitteen kasvattaa rahaongelmien kanssa painivan Heikki Hurstin yhdistyksen rahoitusta. Lautakunnan jäsen summaa blogissaan, miksi äänesti aloitetta vastaan.

Pia Kopran (ps.) aloitteessa ehdotettiin, että Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle myönnetään 50 000 euron lisärahoitus kuluvalle vuodelle. Lautakunnan kielteisessä päätöksessä todettiin, ettei Hursti ole tehnyt oikaisuvaatimusta vuoden 2018 avustuspäätöksestään.

Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja Hursti on avautunut julkisuudessa talousongelmistaan ja Helsingin kaupungin myöntämän tuen pienenemisestä. Hursti on aiemmin sanonut ongelmien uhkaavan johtaa toiminnan loppumiseen. Lue lisää: Heikki Hursti puhkesi kyyneliin tv:ssä – Paavo Väyrynen ”tarjosi” rahaa: Näin kommentoi avustusta leikannut kaupunki

Lautakunnan jäsen ja liberaalipuolueen varavaltuutettu Leo Bergman toteaa Puheenvuoron blogissaan, ettei kannattanut aloitetta ja viittaa viime syksyn päätökseen leikata monien järjestöjen rahoitusta, koska budjettiraamissa oli vähemmän jaettavaa rahaa kuolinpesävarojen niukkuuden takia. Lautakunta hyväksyi viime vuonna paperin, jossa todettiin tuolloin, että Hurstin yhdistyksen ”omavaraisuusaste on erinomainen”.

Hurstin vuokrakuluun myönnettävää järjestöavustusta on pienennetty jo vuonna 2015. Hursti maksaa kaupungille vuokraa Helsingin Kalliossa sijaitsevista tiloista yhteensä 109 000 euroa vuodessa ja saa kaupungilta nykyään avustusta 100 000 euroa vuodessa.

Bergman toteaa, ettei kannattanut Hurstin lisärahaa viime tiistain kokouksessa kolmesta syystä.

–Saamieni tietojen mukaan sosiaali- ja terveystoimiala on tarkkaan seurannut Hurstin ruoka-avun rahoitustilannetta yhteistyössä järjestön kanssa, eikä toiminnan edellytyksillä ole akuuttia taloudellista uhkaa. Mikäli ruoka-apu olisi vaarassa loppua, kannattaisin nopeita toimia tilanteen korjaamiseksi. Näin ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole, hän toteaa ensimmäisenä.

Toiseksi hän huomauttaa, että lisärahoitus helpottaisi jokaisen tärkeää työtä tekevän järjestön toimintaa, ei vain Hurstin yhdistyksen.

–Ei ole mielestäni kestävää, että ei-akuuttia lisärahoitusta järjestetään jälkikäteen erillisten aloitteiden kautta yksittäisille toimijoille. Mielestäni esimerkiksi asunnottomien tilanteen hoitamiseen pitäisi laittaa lisää resursseja tukemalla alan järjestöjä, mutta tällainen vastaava erillinen aloite ei olisi oikea tapa hoitaa asiaa, koska budjettiraamin sisällä kesken kauden tehdyt uudelleenallokoinnit ovat aina pois jostain muusta rahoituksesta kaupungin sisällä, hän sanoo blogissaan.

Kolmanneksi Bergman toteaa, että kaupunki on valmistelemassa ruoka-apuun uutta toimintamallia, jossa leipäjonojen rinnalle tuotaisiin muita palveluita tukemaan vähempiosaisten pärjäämistä.

–Ymmärtääkseni esitys tästä toimintamallista on valmistumassa piakkoin. Tästäkään syystä en pidä järkevänä lisätä leipäjonojen ei-akuuttia rahoitusta ainakaan ennen kuin on tiedossa, minkälainen uudesta mallista on tulossa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Veijo Murtomäki

Espoossakin on näitä sydäntä särkeviä näkyjä, ainakin keskuksessa Samarin terveysaseman ulkopuolella. Sipilä-Suomen häpeäpilkku. Lukisi pääministeri UT:ia, jossa puhutaan huono-osaisten auttamisesta: ruokkimisesta ja vaatettamisesta. Nimi- tai valekristillisyys on nyt päivän sana.

Erkki Johansson

Aina kirstun pohjaan asti. Olen täällä lähiössä katsellut, miten maahanmuuttajamiehet ajelevat uusilla autoilla ja -naiset juttelevat uusiin lippulaivapuhelimiin. Itselläni ei ole koskaan ollut rahaa moisiin, ei edes liki.

Mistähän he ovat rahansa oikein saaneet?

Esko Riikonen

Kaupungilta ja myös valtiolta riittää rahaa maahanmuuttajien järjestöille, vaikka tilit on sekaisin ja on jätetty maksuja hoitamatta.
Rahaa tulee näille järjestöille automaattisesti suuria summia. Mitä hyvää ne järjestöt ovat saaneet aikaan. Suomalaiset vähäosaiset on helppo syrjäyttää. Se ei ole rasismia.

Petri Kokko

Leipäjonot ovat jo itsessään häpeällisiä tälläisessa "hyvinvointivaltiossa" mitä nykyinen porvarisuomi edustaa, vielä hävettävämmäksi ja tuomittavammaksi ne muuttuvat kun päättäjät ja valtuutetut toimenpiteillään vaikeuttavat ja jopa estävät ruuan jakamisen mahdollisuudet sitä tarvitseville. Että pitää ulkomaisten maailmantähtienkin ja artistien hoitaa suomalaisten köyhäinapu jakamalla avustuksia, voi jumalauta mihinkä tässä maassa on tultu....

Lilli Markkanen

Eipä tuolla juuri maahanmuuttajia näy johtuen varmaan siitä että suurin osa siellä olevista lihoista, eineksistä jne. sisältävät sianlihaa, joka ei heille kelpaa. Jotkut heittävät sellaista saatuaan paketit lattialle - vihan merkiksi.

Sauli Risku

Järjestön perusta on hyvä ja toiminta sinänsä todellinen apu isolle ihmisjoukolle. Kolmannen sektorin toimijoiden pitäisi yhdistää voimavaransa ja luoda aivan uusi rakenne ja malli toimia - sitähän Helsingin kaupunkikin tosiasiassa ajaa takaa. Järjestöjen pitäisi tuottaa enemmän synergiaetuja ja uusia innovaatioita toimintaansa - nyt useimmiten asiakkaan etu ei ole ensimmäisenä tavoitteena.

Pentti Westerholm

Onhan se häkellyttävää,että suomalaiset laitetaan ruokajonoon ja maahanmuutajille jaetaan miljardi vuodessa avustuksia.Mielestäni suomalaisten ei kuulu olla ruokajonossa.
Eipä tämä ole paljon hetkauttanut nykysiä eduskuntapuolueitakaan.Paremminkin olleet huolissaan maahanmuutajista.

Timo Nenonen

Suomi kuuluu ns shithole maihin, jossa kanta-asukkaita syrjitään ja kaltoinkohdellaan omassa maassaan, muualta tulleiden saadessa parempaa kohtelua.
Toistuukohan maassamme sisällissota uudestaan? Näin voipi olla, kun kansalaisten ärsytyskynnys ylittyy.

Mari Rantanen

Olisi kovin mukava jos lautakuntakollega Bergman ystävällisesti oikaisisi tekstinsä virheellisen väittämän Perussuomalaisten osuudesta järjestöavustus-sopuun. On asioita joista voi neuvotella ja asioita joita ei tule myydä. Yksi näissä järjestöasianeuvotteluissa oli Hurstin osuus. Perussuomalaiset esittivät kokouksessa Hurstin rahoituksen nostamista 100 000 eurolla ja olisivat ottaneet tuon rahan Helsingin diakonissalaitokselle myönnetyistä rahoista laittomasti maassa olevien majoitukseen.

Tämä fakta löytyy pöytäkirjasta vastaesitys 13 ja 31.
https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suo...