Perjantai 22.6.2018

Jussi Halla-aho yllätti radiossa: ”EU:sta eroaminen ei ole realismia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.5.2018 12:32
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Kovana EU-kriitikkona tunnettu Jussi Halla-aho (ps.) ei pidä Suomen eroa EU:sta nyt realistisena vaihtoehtona. Arkistokuva.
|

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi Ylen Brysselin kone -ohjelmassa, ettei pidä Suomen eroa EU:sta realistisena. Hän kuitenkin korostaa jatkavansa EU:n kritisointia.

Kovana EU-kriitikkona tunnetun Halla-ahon arviota voi pitää yllättävänä. Jo Timo Soinin perussuomalaiset oli EU-kriittinen, mutta Halla-ahon johtamana kritiikki on syventynyt. Toisaalta perussuomalaiset ei ole virallisesti esittänyt Suomen eroa EU:sta.

Viime vuonna Halla-ahon vastaehdokas, nykyinen Eurooppa-ministeri Sampo Terho väläytteli puheenjohtajakisassa kansanäänestystä EU-erosta ja totesi, että pitkällä aikavälillä paluu omaan valuuttaan Suomessa näyttää jopa todennäköiseltä. Lue lisää:

Halla-aho sanoi Ylellä keskiviikkona, että vuosi 2015 osoitti monille jäsenmaille, miten kädetön EU on hoitamaan jäsenmaita uhkaavia ongelmia. Halla-ahon mukaan tämä tavallaan pakotti monet jäsenmaat tekemään omia kansallisia ratkaisuja, mikä johti poliittiseen mullistukseen.

–Vuonna 2015 olin itse EU:n kehityksen suhteen paljon pessimistisempi kuin tänä päivänä, koska silloin EU:ssa oli selkeästi ainoastaan yksi koulukunta. Se oli se, joka meni kohti syvempää integraatiota, Halla-aho sanoi radio-ohjelmassa.

–Nyt meillä on syntynyt selkeä kriittinen koulukunta myös sinne EU:n sisälle. Tämä antaisi myös Suomelle muitakin mahdollisuuksia edistää kansallista etuaan kuin erota EU:sta, joka ei ole realistinen vaihtoehto.

Halla-aho perusteli näkemystään sillä, että suurin osa suomalaisista ei kannata EU:sta eroamista. Hän sanoi ymmärtävänsä sen oikein hyvin, koska osaksi EU:ta mielletyt asiat tarjoavat monen mielestä käytännön etuja, kuten vapaa liikkuvuus ja yhteiset työmarkkinat. Hänen mielestään ihmisille on vaikea selittää, miksi EU kannattaisi jättää.

Toisaalta Halla-aho luonnehtii EU:ta turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi, sillä ”Suomi ei uskalla liittyä Natoon”, joten EU on vähän kuin ”köyhän miehen” turvallisuusratkaisu. Lisäksi sitä voidaan Halla-ahon mielestä pitää todisteena siitä, että ”olemme osa länttä, emmekä Venäjän etupiirissä”.

–Syyt ovat moninaisia, mutta EU:sta eroaminen ei ole realismia minun mielestäni.

Halla-ahon mukaan hänen näkemyksensä voidaan tiivistää niin, että jos hän itse saisi päättää, EU:sta erottaisiin, mutta ratkaisu ei ole realistinen kansan tahtotilan takia.

–Kyllä minä aion siis jatkaa EU:n kriittistä arviointia, enkä mitenkään salaa sitä, että minun mielestäni olisi Suomen pitkän tähtäyksen strateginen etu erota Euroopan unionista.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Karki

Suomen EU jäsenyys on ollut ja on edelleenkin lähinnä turvallisuuspoliittinen ratkaisu, joka on sellaisena kannattamisen arvoinen.
Suomen EURO jäsenyys on aivan eri asia, liittyminen oli aikanaan suuri virhe jonka korjaaminen on vaikea tehtävä mutta Suomen ero EUROsta tulee vastaan tehtäväksi joka tapauksessa ajan oloon. Nyt Suomen viranomaisten tulee valmistautua hyvissä ajoin vääjäämättömään EUROn hajoamiseen ja oman valuutan käyttöönottoon.

Sami Rinta-Mänty

Näihän se ei juuri mene. Nyt sekoitetaan oma valuutta ja huono valuutta politiikka. Huiman korkeat korot Suomessa aikanaan johtuivat ns. vahvan markan politiikasta, jolla markan ulkoista arvoa pidettiin väkisin korkealla. Suomen pankki joutui nostamaan korot taivaisiin puolustaessaan markan arvoa. Nythän uusi markka olisi vapaasti kelluva valuutta, jonka arvo määräytyisi vapaasti markkinoilla joka päivä kuten Ruotsin kruunu. Ei Ruotsissa ole ollut korkeita korkoja vaan hyvin matalat aivan kuten euroalueellakin viimeiset 10-vuotta.

Antero Koski

Onko tahallista vääräntiedon levitystä vai pelkkää tietämättömyyttä.
Ei PS ole missään vaiheessa välitöntä eu eroa halunnutkaan. JH-a on aina puhunut ”pitkässä juoksussa” haitallisuudesta.
Niin, tiedä siitä aluskansasta, punavihreät ( sis. Kokoomuksen) voi kuitenkin olla naama näkkärillä kun mestaria liian hellästi käsitellään.
Brexittiä

Timo-Pekka Mustakallio

Halla-aho on vain käytännöllinen. EU:sta eroamisen prosessi kestäisi vuosia, sisältäisi monenlaisia haasteita... ja lopulta koko unioni on jo nyt niin epävakaa, että se hajoaa kriisiinsä em. prosessia lyhyemmän ajanjakson sisään. Toivoisin, että Euroopan yhteisö säilyisi jossain muodossa, itsenäisten valtioiden hyötyliittoutumana kuten moni on jo ehdottanutkin... muutama ripeä askel takaisin turvaan Maastrichtin ja sitä seuranneiden sopimusten polulta mikä johtaa nyt EU:ta kohti jättikriisiä, kuilua.

Yhteisvaluutta sellaisena kuin se nykyään on, on ilman liittovaltiota tuhoon tuomittu, ja liittovaltiofantasia taas laajalti - ja väkevästi! - vastustettu unionin jäsenmaissa, myös meillä Suomessa. Kriisin vuonna 2012 ratkaistiin ideakilpailun tuloksena miten Euron voi hallitusti ajaa tilivaluutaksi: tarvittaisiin vaan kopeiden eurokraattien nöyrtyminen, sillä ilman kansalaisten nimenomaista tukea liittovaltio ei kasaan pakotettuna voisi olla stabiili eikä pitkäikäinen. 1990-luvun alun mullistuksissa harkitsemattomasti ja raakileena pystytetty EU-eksperimentti ON JO epäonnistunut, mahdottomassa tilassa: kaikkien kannalta olisi suotavaa, että se puretaan hallitusti... ei kaoottisesti, ehkä väkivaltaisesti, valtavaa vahinkoa kansalaisilleen ja koko maailmanjärjestyksellekin aiheuttaen.

Putinin avaus Pietarin talousforumissa, että Venäjä voisi käydä Euroopan kanssa kauppaa euromääräisenä, oli mielenkiintoinen. USA:n valittua eristäytymisen tien, ja sen käyttäytyessä niin poliittisesti kuin taloudellisestikin yhä holtittomammin, olisi luontevaa Euroopan ja Venäjän tiivistää yhteyksiään: kumpikin on puristuksissa taantuvan USA:n, nousevan Kiinan, sekä voimistuvan muunkin Aasian (Intian) välissä, eli olisi järkevää "vanhan maailman" hakea yhteistyön kautta kriittistä massaa muodostumassa olevaan moninapaiseen maailmaan. "Euroopan yhteinen talo", Gorbatšovin visio, olisi ollut oikea tie 1990-luvun alussa, ja se olisi oikea valinta vieläkin.

Lähtöasetelma olisi paljon heikompi mikäli Eurooppa joutuisi kömpimään pystyyn EU:n luhistumisen aiheuttamasta rauniokasasta, paljon nykyistä huonommassa tilassa. Nyt pitäisi niellä ylpeys, ja tehdä kuten noin neljännesvuosisata sitten olisi voinut tehdä.

Markku Lehto

Kun kirjoitat liittovaltiosta, niin tarkennatko minkälaisesta EU-liittovaltiosta puhut.

Venäjä on liittovaltio, Saksa on liittovaltio ja USA on liittovaltio. Ja ainakin kahdella viimemainitulla menee kohtuullisen hyvin. Googlaamalla voi jokainen meistä tarkastella em. liittovaltioiden hallintoa, niiden alaisten osavaltioiden / oblastien itsemääräämisoikeutta , oikeusjärjestelmää sekä talousjärjestelmää.

PS.

Santeri Alkio, Maalaisliiton, nykyisen Keskustan oppi-isä esitti jo vuonna 1920 ajatuksen Euroopan Yhdysvalloista.

Lainaus Wikistä:

"Alkio oli myös pasifisti. Maan Ääni -lehdessä hän kirjoitti 15. tammikuuta 1920 aikaansa edellä olleen kirjoituksen: ”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan Yhdysvalloista. On ilmeistä, että oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.” Alkio itse kertoi saaneensa vaikutteita muun muassa Mahatma Gandhin politiikasta.[7] "

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Santeri_Alkio

Timo-Pekka Mustakallio

Liittovaltio edellyttäisi edes jonkinmoista yhteistä kulttuuripohjaa, yhteistä kieltä, yhteen kasvamista, ja näistä kumpuavaa tahtotilaa. Eliitti-Euroopassa kieli- ja kulttuurirajoja on voinut jo vuosisatojen ellei -tuhansien ajan ylittää mitenkuten helposti (ja elää harhassa, että kaikki muutkin voisivat tehdä niin), mutta kansalaisten arki-Euroopassa rajoja ylittäminen on vasta kokeilua (turismia), sekin mieluiten omalla kielellä opastettuna, tai omankielisissä porukoissa. Suuri osa heistä on asunut jo sukupolvien ajan samassa pitäjässä, hyvin paikallisesti, ja laajoja kansalaispiirejä kurjistava politiikka tarkoittaa viime vuosikymmenten tapaisen ulkomaanmatkailun pikemminkin olevan vähenemässä: kun Joachim ja Jacques eivät enää tutustu toisiinsa, voi kumpikin erehtyä uskomaan poliittisten pillipiipareiden vihanlietsontaan... ja niinpä aseet paukkuvat kohta taas.

Politiikassa ristiveto on samoin pikemminkin yltymään kuin rauhoittumaan päin. Unionin pystyyn hosaaminen 1990-luvun alussa oli kovin harkitsematonta. Ilkeämielinen voisi sanoa, että EU on Ranskan epätoivoinen yritys palauttaa hassaamaansa "Weltgeltung":ia mieluiten saksalaisten rahoilla, ja päästä patsastelemaan Itä-Versaillesissa eli Brysselissä joutumatta varsinaisesti tekemään hommia ("other peoples` money", glooriaa toisten kansojen rahoilla). Ranskalaiset itsekin taitavat olla jo perin kyllästyneitä omiin ÉNA-rkisteihinsa (Bernard Connollyn mainio murjaisu), eikä EU:lla ollut kuin noin fifty-fifty-kannatus muissakaan maissa, joissa kansalaiset saivat 1990-luvulla ilmaista tahtonsa.

Euroopan yhteen kasvaminen vaatisi sukupolvien tavoitteellista työtä, ikiwanhojen sotakirveiden hautautumista kansojen toisiinsa tutustumisen kautta niin kauas maan uumeniin, ettei niitä pystyisi kaivamaan esiin ensi vastoinkäymisten jälkeen: jo heti Eurokriisin alussa ne kaivettiin kuitenkin taas esiin. Liittovaltio ei voi syntyä idealististen houreiden pohjalta, vaan vasta kun kansalaiset ovat ehtineet kasvaa yhteen, antavat mandaattinsa omasta vapaasta tahdostaan liittovaltiota ajavalle politiikalle, ja kokevat luovuttamansa vallan olevan luottamuksen arvoisissa, hyvissä käsissä.

Juuri nyt käy päinvastoin.

Etäisestä EU-keskusvallasta on tullut vieras, sitä kohtaan tunnetun epäluottamuksen lukemat nousseet toivottoman korkeiksi, ja se on osin aiheellisestikin saanut syntipukin leiman kun laajoilla kansalaispiireillä (ratkaisevan tärkeä keskiluokka) menee trendinä yhä huonommin (sillä jos vaikkapa Italian EU-kriittisillä puolueilla on 60% osuus parlamentin paikoista, on myös keskiluokka äänestänyt heitä). EU ei aja kansalaisen etua, se ei ole kenenkään isänmaa, sen virkamiestyönä luomat "euroopalaiset arvot" (joita edes se itse ei noudata) ovat tyhjää sanahelinää, sen lippu ei ole kenenkään lippu, ja sen "Oodi ilolle"-hymni EU-kansalaisten enemmistölle vain sarkastinen pila. Unioni, sellaisena kuin se on toteutunut ja toimii nyt, on muuttunut laajoille kansalaispiiireille pahaa oloa ja ahdinkoa tuottavaksi viholliseksi: kansallisten poliitikkojen onkin siksi perin helppoa sysätä omat epäonnistumisensa keskusvallan syyksi, jolloin kansalaiset tekevät ahdingossaan tietenkin samoin. Kukapa nyt itseään syyttäisi? Bryssel ON tunaroinut, eurohallinto ON nukkunut vartiopaikallaan. Jos "asiakkaat" eivät enää rakasta Brysselin mauttomissa ökypalatseissa touhottavaa hallintoaan... se tuskin on asiakkaiden vika?

EU saa toki kärttämänsä Monnet-henkisen kriisin... mutta tuo kriisi ei hitsaa unionia yhteen niin kuin Bryssel laskee. Se on vain kriisi: arvaamaton ja ennustamaton mullistus, jossa monille käy tosi pahasti. Miten mielenvikaisia nuo kriisimaakarit ovatkaan, jos he kuvittelevat pystyvänsä pakottamaan liittovaltion kasaan, voittavansa kansojen tulisieluisen vastustuksen... ehkä asevoiman turvin? Euroopassa - viimeksi Itäblokissa - on nähty viimein NL-imperiumin kaataneita kumouksia: niitä nähdään vastakin, ja seuraava uhri on NL:n raunioille kasaan hosattu EU-imperiumi.

Markku Lehto

"–Vuonna 2015 olin itse EU:n kehityksen suhteen paljon pessimistisempi kuin tänä päivänä, koska silloin EU:ssa oli selkeästi ainoastaan yksi koulukunta. Se oli se, joka meni kohti syvempää integraatiota, Halla-aho sanoi radio-ohjelmassa."

Oliko EU-jäsenmaiden välinen vapaa ihmisten ja tavaroiden liikkuminen, vuonna 2015 erilaista, kuin nyt ? Entä oliko vuonna 2015 yhteisen valuutan tuoma turva yhden yön ihmettä", devalvaatiota, vastaan ja euron tuoma matala lainojen korkotaso erilainen kuin tänään ? Suomiko olisi neuvotellut yksin pienenä maana neuvotellut paremmat vapaakauppasopimukset, kuin EU esimerkiksi Japanin kanssa ?

Tuo turvallisuuspoliittinen kuvio on erillisen kommentin ja analyysin arvoinen, mutta todettakoon, että niin PS kuin Sin ovat varmasti saaneet näkökulmilleen nyökytyksiä Kremlin suunnasta.

Jukka Kautto

Väärin perustein tehdyt lainatakuut ilman allekirjoittajien laillista valtuutusta eivät päde ja niillä on keräyspaperin arvo. Sen sijaan henkilöt, jotka tekivät nämä sitoomukset kansakunnan nimessä, voivat joutua vastaamaan maanpetosyytteestä valtakunnanoikeudessa. Takuista sovittiin tilanteessa, jossa molemmat osapuolet tiesivät, ettei allekirjoittajilla ollut laillista valtuutta tähän, terkkuja vaan Jyrkille.

Jukka Kautto

Itsemääräämisoikeus näyttää olevan liian vaikea asia käsitettäväksi. Se vain piti pystyssä suomalaisen omaleimaisen kulttuurin tuhannet vuodet. Myykää nyt se kaikki te , jotka nyt hyötyvät almuista, jota tajotaan isojen valtioitten juoksupojille.

veli leppäjuuri

Eu:n rahaliitto on asia mistä pitäisi Halla-ahon puhua, sillä juuri se on liitto joka ei toimi edes tyydyttävästi Suomen kannalta katsottuna.
Lähes kaikki maailman johtavat taloustieteilijät USA:ssa ja muualla pitivät rahaliittoa erittäin huonona ajatuksena, kun sitä alettiin syöttää politiikoille.
Väkisin yllä pidettävä emu tulee piakkoin haudatuksi, ja tämä erittäin kalliiksi tullut harharetki, on niellyt valtavasti voimavaroja aivan turhaan.
Voimme verrata sitä tappioineen sotiin joita on käyty huonojen päättäjien huonoista päätöksistä johtuen.