Torstai 27.6.2019

Varoitus kansanedustajille: Tulevat eduskunnat joutuvat tekemään rankan valinnan – Tästä perustuslakivaliokunnan huolessa on kyse

Luotu: 
30.5.2018 11:33
Päivitetty: 
31.5.2018 14:40
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kiihkeästi odotettu lausunto on ratkaisevassa asemassa: ovatko sen vaatimat muutokset niin laajoja, että hallitus ei kykene viemään sotea läpi? Kuvassa valiokuntaa johtava kansanedustaja Annika Lapintie (vas.).
|

Hallitus ei ole peitellyt maakunnille sote-uudistuksessa asetettavaa menokattoa, mutta se on noussut keväällä eduskunnan perustuslakivaliokunnan suurimpien huolenaiheiden joukkoon ja uhkaa kaataa koko uudistuksen. Uuden Suomen hallussa oleva perustuslakivaliokunnan kuuleman sote-asiantuntijan lausunto avaa sitä, miksi menokatto huolestuttaa asiantuntijoita ja valiokuntaa.

Lehdille vuodetussa perustuslakivaliokunnan lausuntoluonnoksessa todetaan, että menojen kasvulle asetettava 0,9 prosentin vuosikatto saattaa ”vaarantaa maakunnan talouden kestävyyden sekä sitä kautta haitata maakunnan mahdollisuuksia tarjota asiakkailleen riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut”. Kysymys on perustuslaillinen, koska perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle oikeus riittäviin palveluihin.

0,9 prosentin kasvurajoite on välttämätön, jos hallitus haluaa toteuttaa sote-uudistuksen alkuperäisen kolmen miljardin euron säästötavoitteen. Kyse ei ole varsinaisesti menojen leikkaamisesta, vaan menojen kasvun supistamisesta. Nykyjärjestelmässä sote-menojen ennustetaan kasvavan 2,4 prosenttia vuodessa välillä 2019–2029, ja jos kolmen miljardin euron säästö julkisesti rahoitettuihin sotemenoihin halutaan toteuttaa vuoteen 2029 mennessä, tulee menojen reaalisen vuosikasvun jäädä 0,9 prosenttiin.

Hallitus myöntää avoimesti sote-esityksessään, että menojen kasvuvauhdin alentamistavoite ”tiedetään jo etukäteen siinä määrin kireäksi”, että se voi johtaa joko ”alimitoitettuihin palveluihin” tai ”alijäämäisiin budjetteihin”. Tämän vuoksi esitykseen onkin kirjattu poikkeussäännös rahoitusvaikeuksiin joutuvien maakuntien auttamisesta.

Helsingin Sanomien mukaan menokatto nousi perustuslakivaliokunnassa esiin valiokunnan kuultua keväällä sote-asiantuntijoita. Tiukan menorajoitteen seurauksista varoittaa perustuslakivaliokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa muun muassa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Teperi.

Teperi kirjoittaa huhtikuisessa lausunnossaan, että uudistuksen maakuntien rahoitukselle asettamat ”tiukat reunaehdot jättävät maakunnille vain yhden keinon hallita peruspalvelujen kustannusten kasvua niiden omin päätöksin”. Tämä tarkoittaa leikkauksia.

– Ne joutuvat kohdentamaan leikkauksia kokonaan omalla vastuullaan oleviin palveluihin eli erikoissairaanhoitoon ja sosiaalipalveluihin. Näiden palvelusektoreiden erilaisesta luonteesta johtuen on hyvin todennäköistä, että leikkaukset painottuvat voimakkaasti sosiaalipalveluihin, Teperi arvioi.

Hän huomauttaa, että muut kustannusten kasvuun vaikuttavat toimenpiteet edellyttävät valtion päätöksiä. Hallitus on todennut, että tähän tarkoitettuja perälautoja todennäköisesti joudutaan käyttämään ainakin maakuntien alkuvaiheessa.

Teperin mukaan esitetty menorajoite tarkoittaisi sitä, että tulevat eduskunnat joutuvat käytännössä valitsemaan ”kärjistyvän epätasa-arvoisuuden ja kokonaiskustannusten tasotavoitteesta [säästötavoitteesta] luopumisen välillä”.

– Asiakasmaksujen korottaminen niin, että se täyttäisi koko rahoitusvajeen, uhkaa synnyttää entistä suuremmat sosioekonomiset yhdenvertaisuusongelmat, Teperi varoittaa.

Hallitus arvioi esityksessään, että poikkeussäännökseen jouduttaneen turvautumaan ainakin yksittäisten maakuntien kohdalla. Tiukka rajoite on kuitenkin hallituksen mukaan tarpeen.

– Täysin toteutuneiden kustannusten mukainen rahoitusjärjestelmä ilman lähtökohtaista rajoitinta ei kannustaisi toiminnan tehostamiseen eikä tukisi kustannustehokkuuden parantamistavoitetta. Se myös poistaisi valtiolta vaikutusmahdollisuudet sellaisiin päätöksiin, joiden kustannukset jäävät viime kädessä valtion maksettavaksi. Rahoitusperiaatteen kannalta ei kuitenkaan voida pitää täysin ongelmattomana sitä, että maakuntien rahoitus mitoitetaan lähtökohtaisesti 10 vuoden ajaksi siinä määrin alhaiseksi, että ei ole varmuutta miten maakunnat kykenevät lakisääteisestä palvelujen järjestämisvastuusta selviämään, esityksessä todetaan.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki huomautti äskettäin, että maakuntien menokehykset ovat ikään kuin automaattinen leikkuri, ”uskottava” hallituksen kolmen miljardin euron säästötavoitteen takaaja. Hänen mukaansa kehyksen uskottavuus kuitenkin edellyttää, ”että se sisältää menettelyt, jotka turvaavat sote-palvelujen rahoituksen myös vaikeissa rahoitusoloissa”.

Helsingin Sanomien mukaan hallituspuolue kokoomuksesta on sanottu lehdelle suoraan, että mikäli perustuslakivaliokunnan lausunto vie uskon kustannusten kasvun hillitsemiseen, ei kokoomuksella ole syytä tukea uudistusta.

Päivitys 31.5.: korjattu Martti Hetemäen titteli.

LUE LISÄÄ:

”Kokoomus näyttää irtisanoutuneen” – Petteri Orpon sote-kommentista repesi ryöpytys

Painava varoitus hallitukselle: Sote on suurempi riski kuin sen toteuttamatta jättäminen

Susanna Koskeen pettynyt Orpo Ylellä: Kokoomuksella valmius vetäytyä sotesta, ”jos yhtälö ei toimi”

Yllätys eduskunnasta: Sotelle varattiin aikaa heinäkuulle – tarvittaessa vielä uusi aikalisä

Eduskunnassa kiehuu: ”Hallitus haukkuu väärää puuta”

Mikael Jungner: Soten kaatuminen ei saa kaataa hallitusta – Juha Sipilällä on ”force majeure” -syy

Näkökulma: Näinkö Sipilä pelastaisi kasvonsa?

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kalevi Salonen

Edelleenkin annetaan virheellisesti ymmärtää, että sote-uudistuksessa olisi kyse säästöistä. Ei ole vaan menoja leikataan riippumatta siitä miten paljon terveydenhuollossa tarvittaisiin rahaa. Siis periaatteessa, vaikka millainen epidemia panisi Suomessa ihmisiä matalaksi, rahaa ei tipu lisää. Tuskin sitä syntyisi lisää myöskään maakuntia yhdistelemällä.

Keijo Lindgren

Kysymys on perustuslaillinen, koska perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle oikeus riittäviin palveluihin.
Onpa tarkkaa tulkintaa, ei riitä jos palvelut parantuisi nykyisestä.
Riittävä on liukuva arvo ja saavuttamaton.

Harri Tapani

Muutamat viimeiset hallitukset mukaan lukien tämä hallitus on kumma kyllä törmännyt ideologioineen jatkuvasti perustuslakiin joka on kansalaisten suojaksi laadittu, se kertonee jotain noiden hallitusten ideologioista...ja tietysti äänestäjistä.

Juha Kivioja

Epäilen että lisätyt erikoisehdot (lisärahoitus)ovat Kepun ideoimia jotta maakunnan saavat lisää rahaa kun se ensin on tuhlattu massiivisen hallinnon ylläpitoon. Sitten ruikutetaan yli menokaton rahaa vedoten perustuslakiin.
Kepu pettää (aina) Helsingin veronmaksajat.

Marjatta Vehkaoja

Valinnanvapauden toteuttamisen ulkopuolelle kun jätetään ne, jotka eivät enää hallitse itseään tai joilla on vakavia puutteita kognitiivisissa taidoissa niin valinnanvapuden toteuttamiseen liittyviä riskejä voidaan olennaisesti vähentää.