Sunnuntai 24.6.2018

”Suomesta katoaa 330 000 työpaikkaa ja 800 000 työpaikkaa muuttuu” – TE: Eläkepomolta kova ennuste Finlandia-talossa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.5.2018 13:12
  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tuleva toimitusjohtaja Jouko Pölönen puhui torstaina Talouselämä 500 -tilaisuudessa.
|

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtoon nousevan Jouko Pölösen mukaan suomalaisia odottaa valtava työpaikkojen murros, joka vaikuttaa yli miljoonaan työpaikkaan.

Työelämä muuttuu ja on jo muuttunut vahvasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Muutosvauhti tulee vain kasvamaan, ilmoitti Ilmarisen tuleva toimitusjohtaja Pölönen Talouselämä 500 -tilaisuudessa torstaina Finlandia-talolla. Pölönen aloittaa tehtävässään 1. elokuuta.

Tulevaisuuden työelämää tulee muuttamaan vahvasti disruptio, robotiikka, teknologia ja automaatio. Iso osa nykyisistä työpaikoista tulee häviämään ja erityisesti muuttumaan.

– McKinseyn [kansainvälinen konsulttiyhtiö] arvio on, että Suomesta katoaa todennäköisesti vuoteen 2030 mennessä 330 000 työpaikkaa ja noin 800 000 työpaikkaa tulee muuttumaan, Pölönen kertoo.

Automatisaatio tulee myös luomaan uusia työpaikkoja Suomeen. Arviolta uusia työpaikkoja syntyisi Suomeen 360 000, eli enemmän kuin niitä tulee häviämään.

– Mutta muutostahti suomalaiseen työelämään ja koulutukseen tulee olemaan erittäin kova, Pölönen sanoi.

Lue myös: Työelämä mullistuu: Tällainen on tulevaisuuden ”supertyöntekijä”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

"Valtava työmarkkinoiden murros" aiheutuu osaksi myös tästä, ks. alla tuore STT:n uutisointi:

"Euroopan parlamentti hyväksyi lähetettyjä työntekijöitä koskevat säännöt

29.5.2018 14:43 | Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina säännöt, joiden myötä väliaikaisesti toisessa EU-maassa työskentelevät työntekijät saavat jatkossa samaa palkkaa kuin paikalliset työntekijät.
Lähetettyjä työntekijöitä koskevien sääntöjen uudistuksen tavoitteena on parantaa lähetettyjen työntekijöiden työhön liittyviä oikeuksia ja luoda reilumpi kilpailutilanne yritysten välille. Uudet säännöt hyväksyttiin äänin 456 puolesta, 147 vastaan ja 49 tyhjää.

Reilummat palkkaussäännöt

Työskentelymaan palkkaussääntöjen pitää koskea myös toisesta EU-maasta työskentelymaahan lähetettyä työntekijää uuden lainsäädännön myötä. Maakohtaisen lainsäädännön lisäksi alakohtaisia työehtosopimuksia voidaan soveltaa lähetettyihin työntekijöihin.

Paremmat työolosuhteet

Työnantajan pitää uusien sääntöjen myötä maksaa matka-, oleskelu- ja asumiskulut, eikä niitä saa vähentää työntekijän palkasta. Työnantajan tulee myös varmistaa, että lähetettyjen työntekijöiden asumisolosuhteet ovat kansallisten sääntöjen mukaiset.

Lähettämiskausi

Lähettämiskauden pituus voi pisimmillään olla 12 kuukautta. Tämän jälkeen kautta voidaan pidentää vielä 6 kuukaudella. Tämän jälkeen työntekijä voi yhä edelleen jatkaa maassa työskentelyä. Kaikki maan työvoimaa koskevat säännöt alkavat kuitenkin koskea työntekijää lähettämiskauden enimmäispituuden ylityttyä.

Petoksilta suojautuminen

Mikäli esimerkiksi ns. postilaatikkoyhtiö on lähettänyt työtekijän toiseen EU-maahan vilpillisesti, pitää jäsenmaiden tehdä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa, että työntekijöiden oikeudet turvataan vähintään lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin mukaisesti.

Kansainvälinen maantieliikenne

Maantieliikenteen osalta uusia sääntöjä aletaan soveltaa vasta, kun liikkuvuuspaketin alakohtainen lainsäädäntö tulee voimaan. Siihen saakka maantieliikenteen osalta noudatetaan vuoden 1996 direktiiviä.

Uudet säännöt astuvat voimaan kahden vuoden kuluttua

EU-mailla on kaksi vuotta aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä, minkä jälkeen uudet säännöt astuvat voimaan.

Kommentit

Euroopan parlamentissa mietinnön esittelijänä toiminut Elisabeth Morin-Chartier (EPP, Ranska) sanoi: “Tämä äänestys on yksi 2014-2019 -vaalikauden tärkeimmistä perusteista. Se heijastaa Euroopan unionin sosiaalista, taloudellista ja poliittista tilaa. Se asettaa selvän reitin sosiaalisemmalle Euroopalle reilumman kilpailun ja lähetettyjen työntekijöiden parempien oikeuksien kautta.”

Mietinnön toinen esittelijä Agnes Jongerius (S&D, Alankomaat) sanoi: “Eurooppa valitsi saman palkan samasta työstä samassa paikassa. Kollegat voivat taas olla kollegoita eikä kilpailijoita. Tämä on tärkeä askel kohti sosiaalista Eurooppaa, joka suojelee työntekijöitä ja estää heikentämiskilpailun - kohti Eurooppaa, joka huolehtii tavallisista työssäkäyvistä kansalaisista.”

Taustatietoa

Työnantajat voivat lähettää työntekijöitä väliaikaisesti suorittamaan tiettyä tehtävää toiseen EU-maahan. Vuonna 2015 EU:ssa oli 2,05 miljoonaa lähetettyä työntekijää. Työntekijöiden lähettäminen kasvoi 60 %:lla vuosien 2010 ja 2016 välillä.

Lähde STT 29.5.2018:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/euroopan-parlamentti-hyvaksyi-lahetettyja...

Katso myös:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256130-miksi-tiedotetaan-kaikki...

Lisäys edelliseen kommenttiini lähetetyistä työntekijöistä EU:ssa ja Suomessa:

- Parantaako tämä uudistus suomalaisten työnsaantia kotimaassamme? Entä EU:ssa? Parantaako tämä uudistus ulkolaisten työntekijöiden työnsaantia Suomessa?

- Mitkä ovat ko. lain lyhyen aikavälin vaikutukset esim. rakennus-, siivous- tai hoitoalalle, joissa on paljon nyt jo ulkolaisia työntekijöitä?

- Mitkä ovat ko. lain pitkäaikaiset vaikutukset rakentamisen hintoihin? Asuntojen hintoihin? Palkkatasoihin? Veroihin? Hyvinvointiyhteiskuntaamme?

- Miten ko. laki sopii meidän suunniteltuun sote- ja maakuntauudistukseen? Onko tästä vaikutusarviot jo tehtynä? Lähetettyjä työntekijöitä koskeva laki tulee voimaan jo kahden vuoden kuluttua.

Harri Pehrsson

Työnsaatia parantaa vain työn kannattavuuden parantaminen verrattuna kv työnhintaan.

Tämä voidaan aikaansaada vain poistamalla radikaalisti työhön liitettyjä julkisia maksuja.

Toinen vaihtoehto on tulevaisuus, jossa EKP printtaa valtiovelkakirjojen sijaan leipää ja makkaraa rahvaalle.

Pekka Määttä

Muutos pelottaa koska ei voi tietää miten itselle käy ja muutokseen ei aina voi vaikuttaa. Muutosvastarinta muistuttaa meitä luddiiteista tai muinaisista roomalaisista, jotka vastustivat teknistä kehitystä koska orjat olisivat muuttuneet arvottomiksi.

Risto Nikander

Kyllä työtä riittää, kun kotoutetaan kehitysmaalaisia Suomen oloihin ja hakemaan "oikeuksiaan" kaikilta mahdollisilta tahoilta. Veronmaksajien olo vaan käy mahdottomaksi. Varsinkin kun ökyrikkaat on lähes vapautettu veroista. Koskee koko EU:ta.

Raimo Hakala

EU parlamentti voisi tehdä direktiivin jossa kaikki työntekijät saavat saman palkan ja etuudet kuin parlamentaarikoillakin on. Se olisi sitä sosiaalista yhdenvertaisuutta jota sieltä jaksetaan toitottaa. Antaako EKP rahoituksen tasauksen vuoksi kaikille samat palkat ja edut joka EU maassa? Miten ihmisten työllisyyttä saadaan parannettua, kun ihmistyövoimaa halutaan vähentää sen kalleuden vuoksi? Kyllä noilla eduilla pitää tulla myös konkreettisia päätöksiä joilla tavallisen kansan oloja parannetaan.