Sunnuntai 16.12.2018

Älähdys uudesta susitilastosta: ”Onko todella niin, että jonkun täytyy kuolla ennen kuin asiat muuttuvat?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.6.2018 18:09
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Luonnonvarakeskus Luken uusimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2018 Suomessa oli yhteensä 20 susilaumaa.
|

RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson ja keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kommentoivat Suomen susitilannetta suorin sanoin. 

Ulostulot liittyvät tuoreisiin tietoihin susikannasta: Luonnonvarakeskus Luken uusimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2018 Suomessa oli yhteensä 20 susilaumaa. Vastaava luku vuosi sitten oli 14. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli viisi. 

Susikannan painopiste on Luken mukaan siirtynyt itäisestä Suomesta läntiseen Suomeen, jossa maaliskuussa oli noin 70 prosenttia Suomen susista. Suurin muutos on Pohjanmaalla, jossa susien määrä on kaksinkertaistunut.

Henriksson vaatii, että kynnystä saada poikkeuslupa susien kaatamiseksi Pohjanmaalla on laskettava. 

–Susi ei kuulu asuinalueille. Olisi äärimmäisen tärkeää, että maa- ja metsätalousministeriö osoittaisi selkeästi, että susien määrän selvä kasvu läntisessä Suomessa ja Pohjanmaalla otetaan vakavasti. Mikäli kehitys jatkuu tämänlaisena, tilanne voi olla kestämätön syksyyn mennessä, hän varoittaa tiedotteessaan.

Henrikssonin mukaan nyt ei pitäisi poissulkea mitään vaihtoehtoja, vaan tavoitteena pitäisi olla sellaisten ratkaisujen löytäminen jotka toimivat pitkällä tähtäimellä ja herättävät luottamusta ihmisissä.

–Tämänlaisessa uudessa tilanteessa, jossa muutos on tapahtunut nopeasti, on äärimmäisen tärkeää, että kansalaiset ja viranomaiset tekevät yhteistyötä ja että väestön huoli otetaan vakavasti.

Suomen susikannan kokonaismäärä on Luken mukaan 165 – 190 sutta, vajaa kymmenys enemmän kuin vuotta aiemmin. 

–Määrään on laskettu puolet itärajan molemmin puolin sijoittuvilla reviireillä elävistä susista kuten aiemmissakin kanta-arvioissa on tehty. Kun myös rajareviireillä elävät sudet lasketaan Suomen susikantaan, susien kokonaismääräksi saadaan 180–205 sutta, Luke toteaa tiedotteessaan.

Mikko Kärnä pitää Luonnonvarakeskuksen arvioita susikannasta epäuskottavina.

–Luonnonvarakeskuksen julkistamat kanta-arviot ovat oikeansuuntaisia siinä mielessä, että susikanta on kasvanut merkittävästi. Luken arvion mukaan Suomessa on nyt 43 prosenttia enemmän susilaumoja kuin vuonna 2017. Kokonaisuutena Luke arvioi, että susia on noin 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. On kuitenkin mahdotonta uskoa, että susien kokonaismäärä olisi 165-190 yksilöä. Todennäköisesti oikea luku on noin viisinkertainen. On käsittämätön ajatus, että kymmenen prosenttia Suomen susikannasta voisi olla samaan aikaan yhdellä ja samalla satakuntalaisella pellolla, kuten olemme voineet riistakamerakuvista todeta, Kärnä kommentoi tiedotteessaan.

Kärnä kehuu maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.), joka pitää tärkeänä, että susien esiintymisalueilla asuvien ihmisten näkemykset otetaan huomioon uutta metsästysasetusta ja susikannan hoitosuunnitelmaa valmisteltaessa.

–Tämä on ainoa mahdollinen tie. Ihmisten huolet on huomioitava. On uskomatonta, että tietyillä alueilla ihmiset eivät uskalla enää päästää lapsiaan hämärällä ulos susien takia. Onko todella niin, että jonkun täytyy kuolla ennen kuin asiat muuttuvat? Muutenkin petoasioista pitäisi voida päättää paikallisesti. Siellä se paras asiantuntemus on. Nyt on tärkeää, että mahdollisimman monelle sudelle laitetaan kuula kylkeen seuraavana metsästyskautena.

Jari Leppä sanoi keskiviikkona odottavansa mielenkiinnolla Lukessa syksyllä valmistuvaa uutta laskentamallia ja siihen perustuvaa arviota susikannan kehityksestä.

Luken kanta-arvio tulee olemaan päätöksenteossa pohjana, kun maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta asetusta suden metsästyksestä. Tässä vaiheessa on ministeriön mukaan vielä liian aikaista sanoa, mitä lukua ministeriö tulee esittämään 1.8.2018 alkavan metsästysvuoden suurimmaksi sallituksi saalismääräksi. 

Kun ministeriö antoi loppuvuodesta 2016 edellisen kerran vastaavan asetuksen, susikannan kooksi arvioitiin 32–38 laumaa ja suurimmaksi sallituksi saalismääräksi säädettiin 53 sutta vuodessa. 

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että susien määrää arvioitaessa käytettäisiin jatkossa mieluummin susilaumojen ja -parien määrää kuin yksilöiden lukumäärää. Näin toimitaan esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa vuotuisten kanta-arvioiden vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. 

Ministeriö huomautti keskiviikkona, että maaliskuussa metsästyskauden jälkeen ja ennen lisääntymiskautta susien määrä on alhaisimmillaan. Susiyksilöiden lukumäärä muuttuu vuoden kuluessa muun muassa pentujen syntymän ja nuorten yksilöiden vaellusten takia.

Laaja rintama kansanedustajia on alkanut vaatia hallitusta puuttumaan Suomen susitilanteeseen ja asia nostettiin toistuvasti esiin eduskunnassa talven aikana. Susista on tehty ainakin kolme kirjallista kysymystä ja toimenpidealoite, jolla on allekirjoittajia niin hallituksesta kuin oppositiosta.

Lue myös:

Varoituksia susista eduskunnassa – Ministeri: Pakkotilanteessa saa ampua

 Varoitukset Suomen susikannasta yltyvät – Luonnonvarakeskus: ”Tilanne on muuttunut viime talvesta”

Suomen susitilanne huolestuttaa: ”Käsissämme on kahta suurempi ongelma”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Pekonen

Ns. luonnonsuojeluasioissa hallinto on vinksantanut päälaelleen; virkamies päättää ja poliitikko myötäilee. Nykyiset päättäät eivät mahda mitään virkamiehille, vaikka homma on periaatteessa ihan yksinkertainen. Jos virkamies ei tottele, annetaan varoitus ja seuraavalla kerralla potkut. Poliitikon pitäisi osata vastuutus ja aikataulutus, mutta eihän ne tumpelot osaa.

toni poutiainen

Lisää kaatolupia hirville, niin susikantakin tippuu pienellä viiveellä. Enemmän olisin huolissaan hirvien aiheuttamista kuolemista liikenteessä, kuin suden melko olemattomasta vaarasta ihmiselle. On melkein 140 vuottakin viimeisestä suden aiheuttamasta kuolemasta Suomessa.

Tietty kotieläimiä ne ovat vieneet ja saattavat vaikuttaa pelottavilta, mutta voihan se karhukin kimppuun käydä ja pihamaalta hakea jätteitä. Luonnon kanssa on koitettava tulla toimeen ja jos susista saa pihapiirin lähellä havaintoja, niin silloin pidetään pienet vain valvottuna pihalla ja silloinkin kovaäänistä tai talikkoa lähettyvillä. Kaupunkiin voi aina muuttaa jos pedot pelottaa liikaa.

Juha Kuikka

Miksi susia kohtaan on näin suuri viha? Suurpedoista vain karhut ovat tappaneet ihmisiä viimeisen sadan vuoden aikana ja karhuja on suomessa kymmenkertainen määrä susiin verrattuna. Tässä on taustalla jokin outo fobia. Psykiatri voisi auttaa siitä kärsiviä.

Mikko Räsänen

Näissä kommenteissa "ei viimeiseen 100 vuoteen..." on sellainen hauska piirre, että susien aiheuttamat vahingot todellakin loppuivat reilut 100 vuotta sitten. Syy oli se, että noihin aikoihin susikantaa harvennettiin todella rajusti. Siihen taas oli syynä se, että susista oli oikeasti riesaa ja ne aiheuttivat vahinkoja. Kannattaa ottaa selvää syistä ja seurauksista. Yhtä hyvin voisi sanoa, että leijona on vaaraton eläin, koska se ei ole aiheuttanut yhtään vahinkoa viimeiseen 100 vuoteen Suomessa.

Janne Pirinen

" Yhtä hyvin voisi sanoa, että leijona on vaaraton eläin, koska se ei ole aiheuttanut yhtään vahinkoa viimeiseen 100 vuoteen Suomessa."

Niinpä. ja eipä täällä leijonakantaa vaaditakaan harvennettavaksi.

Aiempaa kommenttia myötäillen Eteläsuomen hirvikantaa voisi harventaa isolla kädellä jos kuolemia haluttaisiin vähentää.

toni poutiainen

Ei voisi. Leijonia täällä ei ole koskaan asunut, eikä tule luonnonvaraisena asumaan.

Vaikka sudet tapettiin lähes sukupuuttoon hetkellisesti, niitä on tullut heti seuraavina vuosikymmeninä rajojen yli asumaan Suomeen. Kanta on siis noussut lineaarisesti tässä yli sadan vuoden ajanjaksolla.

Arvioidaan, että 1800-luvulla kanta on ollut jotain välillä 600-800 ja ihmisten asumistyyli on ollut hyvin hajanainen sekä puolustuskeinot vajaavaiset, joten eipä se ihmekään kun siihen aikaan ovat enemmän ongelmia saaneet aikaiseksi.