Tiistai 17.7.2018

Tutkija: Kutsu Nato-kokoukseen tärkeä Suomelle ja Ruotsille – ”Oikeuttaisi Nato-politiikkaa kansalaisten silmissä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.6.2018 19:44
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Huippukokous on Naton korkein päättävä elin, joka linjaa sotilasliiton toimintaa parin vuoden välein. Kokous järjestetään 11.–12. heinäkuuta Brysselissä.
|

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu arvioi, että Naton heinäkuun puolivälissä pidettävän huippukokouksen asialista on merkittävä Suomen ja Ruotsin näkökulmasta. Yle uutisoi torstaina, että Suomi on saamassa kutsun huippukokoukseen.

–Kokouksessa tehdään merkittäviä päätöksiä liittokunnan tulevasta politiikasta ja painopisteistä. Päätöksillä ei ole pelkästään vaikutusta sotilasliiton jäseniin vaan myös sen kumppaneihin. Kaksi maata – Suomi ja Ruotsi – erottuvat tässä suhteessa muista kumppaneista, Pesu arvioi maanantaina julkaisemassaan kommentissa.

Hän korostaa, että tiivistyneen yhteistyön tuloksena Naton päätöksillä on alati kasvava merkitys Suomen ja Ruotsin turvallisuudelle. Samalla Naton huippukokouksista on Pesun mukaan tullut merkittäviä tapahtumia Suomelle ja Ruotsille.

Kaksi edellistä huippukokousta olivat Pesun mukaan merkkipaaluja sekä Suomen että Ruotsin puolustuspolitiikalle. 

Vuoden 2014 Walesin huippukokouksessa Nato esitteli laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyön, jonka piiriin myös Suomi ja Ruotsi luettiin. Lisäksi maat allekirjoittivat Naton kanssa isäntämaasopimukset.

Varsovan huippukokouksessa vuonna 2016 Suomi ja Ruotsi olivat muihin kumppaneihin verrattuna erityisasemassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven osallistuivat Nato-maiden valtionpäämiesten illalliselle, mikä oli Pesun mukaan omiaan symboloimaan Suomen ja Ruotsin läheisiä siteitä liittokuntaan.

Pesu kertoo, että tämänvuotinen kokous käsittelee ainakin neljää kysymystä. 

–Tärkein prioriteetti on kollektiivisen puolustuksen ja pelotteen vahvistaminen. Toisekseen Naton on tarkoitus keskustella taakanjakokysymyksestä, joka on entisestään korostunut presidentti Trumpin aikana. Kolmantena teemana voidaan pitää Euroopan unionin ja Naton yhteistyötä, joka on kehittynyt suotuisasti viime vuosien aikana. Neljänneksi Nato ei ole unohtanut Euroopan ulkopuolisia alueita, joten se keskittyy eteläisen naapuruston vakauteen, hän luettelee.

Pesu arvioi, että Suomelle ja Ruotsille illallinen liittokunnan jäsenten seurassa tai osallistuminen Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen EU–Nato-suhteiden käsittelyn aikana olisi signaali siitä, että niin kutsuttu 29+2 –formaatti vakiintuu. 

–Vaikka kyse olisikin osittain symboliikasta, Suomen ja Ruotsin näkyvä rooli entisestään oikeuttaisi Suomen ja Ruotsin Nato-politiikkaa maiden kansalaisten silmissä.

Pesu sanoo, että kokouksen ja koko liittokunnan asialista näyttävät positiivisilta suomalais-ruotsalaisesta näkökulmasta.

–Naapurukset tukevat täysin Naton pyrkimyksiä vahvistaa pelotetta ja kollektiivista puolustusta Euroopassa. Molemmat maat rakentavat puolustuspolitiikkaansa enenevissä määrin sille oletukselle, että kriisin tullen olisi olemassa poliittisia ja sotilaallisia perusteita antaa maille myös sotilaallista tukea. Suomi ja Ruotsi katsovat maantieteellisen asemansa niin tärkeiksi, että mahdollisessa kriisitilanteessa ne voisivat vastaanottaa Natolta tukea, vaikkei niillä muodollisia turvatakuita olekaan. Tätä taustaa vasten Naton korkeampi valmius, tehokkaampi päätöksentekokyky ja kyvykkäämmät asevoimat voisivat hyödyttää Suomea ja Ruotsia, mikäli sotilaallinen kriisi puhkeaisi Euroopassa, hän kommentoi.

Suomen ja Ruotsin huomio on Pesun mukaan viime vuodet ollut aluepuolustuksessa, mutta ne eivät hänen arvionsa mukaan ole välinpitämättömiä Naton etelänaapurustosta kumpuavia haasteita kohtaan. 

–Vaikka alueen huolet ovat maille toissijaisia, epävakaus voi heijastua myös pohjolaan, esimerkiksi terrorismina tai pakolaisvirtoina. Lisäksi Naton eteläinen reunusta, erityisesti Lähi-itä, on tärkeä niin Välimeren maille kuin Yhdysvalloille. Jos Ruotsi ja Suomi odottavat kumppaneiltaan solidaarisuutta, maiden on oltava halukkaita ymmärtämään myös kumppaniensa turvallisuushuolia, Pesu toteaa.

Huippukokous on Naton korkein päättävä elin, joka linjaa sotilasliiton toimintaa parin vuoden välein. Kokous järjestetään 11.–12. heinäkuuta Brysselissä.

Iltalehden ja Uuden Suomen aikaisemmin torstaina julkistetun kyselyn mukaan hyväksyntä sotilasyhteistyölle Yhdysvaltain ja Naton kanssa on lievässä kasvussa. Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 20 prosenttia suomalaisista. Helmikuussa 2018 IL-US-kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 17 prosenttia kyselyyn vastanneista

Lue lisää:

IL-US-kysely: Jo 48 % suomalaisista hyväksyy sotilasyhteistyön syventämisen USA:n ja Naton kanssa

Näkökulma: Kansa seuraa, jos presidentti johtaa – mutta Nato-asiassa Niinistö ei johda

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: