Lauantai 23.6.2018

Kokoomuksen ryhmyri: Tästä syystä hallitus ei vie sote-notifikaatiota EU:n käsittelyyn

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.6.2018 18:11
  • Kuva: Alma Media arkisto / Joel Maisalmi
    Kuva
    Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen korostaa, ettei eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytä notifiointia.
|

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen myöntää suoraan, että yksi syy sille, miksi hallitus ei aio notifioida sote-uudistusta ja valinnanvapausmallia on lopullista oikeusratkaisua EU-tuomioistuimessa odottava Slovakian tapaus. 

–Niin kauan kuin se on ratkaisematta, uusia notifikaatioita ei käsitellä, Jokinen sanoo EU-komission linjaksi tiedotustilaisuudessa kokoomuksen puoluekokouksessa Turussa. 

Jokinen myös korostaa, ettei eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytä notifiointia. 

Slovakian tapauksella kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja viittaa Euroopan komission aiempaan ratkaisuun, jossa se hyväksyi maan terveydenhuoltojärjestelmän EU-säädöksiin sopivaksi. EU:n yleinen tuomioistuin kuitenkin ratkaisi asian täysin päinvastoin keväällä. Sen linjauksen mukaan Slovakian järjestelmä oli kuin olikin niin kutsuttu taloudellinen järjestelmä, johon täytyy soveltaa muun muassa EU-säädöksiä valtiontuista. Komissio on valittanut EU-tuomioistuimen päätöksestä ja asian käsittely on kesken. 

Hallituksen kannalta tilanne on hankala siksi, että valinnanvapauden lakiesityksessä viitataan ahkerasti komission aiempaan Slovakia-ratkaisuun. Nyt kiistanalaisella komission linjauksella perusteltiin lakiesityksessä, miksi Suomen malliin ei tarvitse soveltaa EU:n kilpailusäädöksiä. 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi omassa lausunnossaan, että valinnanvapausmallin notifioinnin lisäävän mallin oikeusvarmuutta. Epäilyjä on siitä, voitaisiinko esimerkiksi maakuntien liikelaitosten asema tulkita kielletyksi valtiontueksi, koska ne eivät voi mennä konkurssiin samoilla sote-markkinoilla toimivien yritysten tapaan. 

Jokinen huomauttaa, että toinen syy, miksi notifiointiin ei ryhdytty, on se, että valinnanvapauden lopullinen muoto ratkeaa vasta, kun maakunnat ryhtyvät panemaan sitä täytäntöön. 

–Kokonaisuutta on mahdoton etukäteen arvioida, koska on 18 erilaista järjestäjää eli maakuntaa. Silloin ei pystytä etukäteen sanomaan, missä muodossa palvelut ihmisille tarjotaan. Se on yksi olennainen osa notifiointia, hän sanoo. 

Jokisen voi tulkita viittaavaan siihen, että maakuntien on mahdollista järjestää omia valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita osakeyhtiön kautta liikelaitoksen sijaan. 

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja nostaa myös esiin, että vaikka perustuslakivaliokunta nosti lausunnossaan notifioinnin esiin kriittisessä mielessä, ei se kuitenkaan edellytä sitä. 

–Notifikaatiokysymyksessä tärkeintä on huomata, että sitä perustuslakivaliokunta ei laittanut ponteen, Jokinen toteaa. 

Ponnella tarkoitetaan esitystä, jota edellytetään muutettavaksi. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ne listataan aina lopuksi otsikon ”valiokunnan päätösesitys” alle listaamalla ne ehdot, joilla laki voidaan säätää ”normaalissa lain säätämisjärjestyksessä”, eli esimerkiksi perustuslakia muuttamatta. 

Perustuslakivaliokunnan kriittiset huomiot oli kirjattu lausunnon tekstiosaan ja siksi niitä voidaan lukea Jokisen mukaan erilaisella ”vakavuusasteella” kuin ponteen kirjattuja kohtia. 

–Ne osat, jotka ovat tekstissä, ovat perustuslakivaliokunnan huomioita, jotka eivät ole perustamislain säätämiskynnyksen takana, hän sanoo. 

Perustuslakivaliokunta käsittelee soten valinnanvapausmallia vielä kertaalleen sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt asiasta oman mietintönsä. 

Jokinen arvioi, ettei perustuslakivaliokunta voi toisella kierroksella kirjata notifiointia ponteen, kun se ei sitä ensimmäiselläkään kerralla tehnyt 

–Kyllä perustuslakivaliokunta on sillä tavalla johdonmukainen, että jos nyt ei ponteen ole kirjattu sitä tässä lausunnossa, niin ei sitä sitten ponteen toisella kierroksella viedä. Tietenkin arvioidaan, onko sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitellyt sitä asiaa ja ottanut sen huomioon.

Lue lisää:

Taas uusi hämmennys sotesta – Petteri Orpo: ”Yhtään euroa ei lähetetä, ennen kuin lait on hyväksytty tässä talossa”

Kaatuuko sote sittenkin EU-pykälään? Hallituksella on enää kaksi vaihtoehtoa

Professori soten piloteista: ”Ei ole poissuljettua, että käsiteltäisiin ministerivastuuasiana”

Professorin huomio sote-lausunnosta: ”Painava huomautus, että valtioneuvosto on mennyt toimeenpanovallan käytössään liian pitkälle”

Tyly sote-kuitti Juha Sipilälle ja Petteri Orpolle: ”Pitääkö arvon ministerit taas istuttaa pitkälle lennolle lukemaan rauhassa?”

”Lopputuloksena lehmänkaupoista voi kokoomukselle jäädä käteen vain hapantunut maito”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: