Keskiviikko 17.10.2018

Ex-suurlähettiläs puuttui Nato-keskusteluun: ”Näin sanovat aliarvioivat pahasti presidenttiämme”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.6.2018 17:39
Päivitetty: 
10.6.2018 17:54
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
|

Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Vesa Himanen ei allekirjoita näkemyksiä, joiden mukaan suomalaisten mielipidejakauma Nato-jäsenyyden suhteen muuttuisi, jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoittaisi kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

–Pitkin matkaa vastaan on tullut mielipiteitä siitä, että presidentti Niinistöllä olisi jonkinlainen salakanta Nato-jäsenyyteen ja että mielipidejakauma sen suhteen muuttuisi heti, jos hän vain tulisi julkisuuteen sen kanssa. Näin sanovat aliarvioivat mielestäni pahasti presidenttiämme ja kansalaisten kykyä mielipiteenmuodostukseen, Himanen toteaa Facebookissa.

Sauli Niinistö kommentoi Himasen ulostuloa tuoreeltaan sunnuntaina.

–Viisaita sanoja, presidentti tviittasi.

(Juttu jatkuu tviitin alla.)

 

 

Iltalehden ja Uuden Suomen keskiviikkona julkistetussa kyselyssä kysyttiin nimenomaan, millä tavalla suomalaisten Nato-kantaan vaikuttaisi, jos tasavallan presidentti  päätyisi Nato-jäsenyyden kannalle. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että he olisivat tällaisessa tapauksessa valmiita tukemaan presidentin myönteistä Nato-kantaa. 34 prosenttia ei tukisi presidenttiä tässä asiassa, 24 prosenttia ei osaa sanoa.

Lue tarkemmin: IL-US-kysely: 48 % suomalaisista hyväksyy sotilasyhteistyön syventämisen USA:n ja Naton kanssa

Euroopan investointipankin varapääjohtaja, kokoomuksen entinen puheenjohtaja Alexander Stubb sanoi viimeksi kokoomuksen puoluekokouksessa lauantaina, että suomalaisten Nato-kanta muuttuisi heti, jos presidentti ilmoittaisi kannattavansa Natoa.

Lue lisää: Alexander Stubb: Jos presidentti tukisi Nato-jäsenyyttä suomalaisten mielipiteet kääntyisivät

Vesa Himanen korostaa, että tasavallan presidentin laaja kannatus perustuu kansalaisten vahvaan luottamukseen hänen arviointikykyynsä, ja siihen että hän kuuntelee kansalaismielipiteitä laidasta laitaan eikä yritä manipuloida niitä. 

–Myös hänen kasvava kansainvälinen arvostuksensa perustuu tiukkaan mutta johdonmukaiseen suhtautumiseensa vaikkapa Venäjään. Tämä luottamus ja arvotus on hänelle valtava voimavara - myös vaikeita päätöksiä tehtäessä, Himanen sanoo. 

–Tämän tultua sanotuksi on toistettava se, että Nato-asiassakin voidaan linjauksia ja kantoja muuttaa, mikäli turvallisuusympäristössämme tapahtuu merkittäviä muutoksia, mitä tuskin kukaan toivoo, hän jatkaa.

Sauli Niinistön Nato-kanta nousi esiin lauantaina, kun toiselle kaksivuotiskaudelle kokoomuksen puheenjohtajaksi valittu Petteri Orpo vahvisti linjapuheessaan puolueensa kannan, jonka mukaan Suomen pitäisi liittyä puolustusliitto Natoon lähivuosina.

Niinistö toisti lauantaina Ylen haastattelussa olevansa edelleen samaa mieltä Suomen Nato-jäsenyydestä kuin mitä hän on kertonut kannakseen jo kolmissa presidentinvaaleissa. Mikään ei ole presidentin mukaan  muuttunut.

–Kokoomus on kolmet eduskuntavaalit käynyt ihan samalla ohjelmalla Naton suhteen kuin mikä kanta on nyt. Vähiten Nato-myönteiset kannat ovat syntyneet kokoomus-pääministerien aikana, Niinistö sanoi.

Niinistö sanoi viikolla myös arvostetun brittilehden Financial Timesin haastattelussa, ettei kannata Nato-jäsenyyttä, koska suomalaiset eivät tue jäsenyyttä ja hän itsekin on suomalainen.

Asiaa kommentoi sunnuntaina myös vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö.

–Hallituspuolue huutelee presidenttiä ajamaan heidän Nato-kantaansa, vaikka eivät sitä oikein itsekään aja. Happamia ovat. Suomi on saanut vaikeassa kv. tilanteessa arvostusta vakaalla linjalla. Länsimaiset arvot, silti vakautta ja vuoropuhelua edistävä ulkopolitiikka. Hyvä niin, hän tviittasi.

 

 

Lue myös:

Kokoomuslaiselta Nato-moite Sauli Niinistölle: ”Tämä argumentti on epärehellinen”

Kokoomus ja Sauli Niinistö eri linjoilla Nato-jäsenyydestä – Orpo: ”Meidän olisi hankala jäädä yksin”

Näkökulma: Kansa seuraa, jos presidentti johtaa – mutta Nato-asiassa Niinistö ei johda

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jouni Borgman

Suurvaltapoliittiset mannerlaatat ovat liikkeessä ja kannattaa seurata esimerkiksi sitä, tuleeko G7:stä G8 vai G6(+1). Trump-USA:n ohella myös poliittisesti uusille urille lähtenyt Italia haluaa normalisoida välit Venäjän kanssa eli G6+1:stä voi tulla G5.

Paljonko tässä ympäristössä Suomi hyötyy kiukuttelusta Venäjälle?

Veijo Paasonen

Katkeria on marjat natottajille.

Tietenkin olisi loistavaa, että presidentillä olisi edes valtaa puolustus- ja sotilaspolitiikkaan, mutta ei edes armeijan korkeimpana komentajana presidentti kyennyt edes kenraaleitaan pitämään kurissa. Josta hyvänä esimerkkinä aiempirn vuosien yllätyksenä paljastuneet sotaharjoitukset Suomen maaperällä. Tuohon aikaan armeijan kantahenkilökunta yleisenä salaisuutena esitti tulevaa rajakahakkaa Venäjän kanssa. Eipä ole syntynyt ja seuraava koe on suursotaharjoitus Naton kanssa Venäjän rajalla.

Venäjän provosointi on voimakasta ja Trumpin vaatimukset Venäjän ottamisesta G8 jäseneksi osaltaan heikentää länsimaiden suorittamaa provosointia. Mikä selittää Merkelin ja Ranskan presidentin kiukun.

Saksa ja Ranska ovat taloudellisissakin ongelmissa pankkiensa sotkeuduttua liian monen maan kiinteistömarkkinoille, joista ovat selvinneet hetkeksi EUn siirtäessä suursijoittajien riskit EU-maiden veronmaksajien niskoille. Kasvun mahdollisuudet ovat heikentyneet ja niin Afrikka, kuin Aasia vaatii osaansa hyvinvoinnista. Ainoa suurempi kasvupyrähdys on saatavissa Venäjän hajoamisen kautta, jolloin länsi-eurooppalaisilla ja USA on mahdollisuus halpaan raaka-aine reserviin ja näin turvata kilpailukyky Kiinaa vastaan. Kiinalla kun isommin omia raaka-aine varantoja ei ole, mutta he ovat saaneet voimakkaan jalansijan Afrikassa. Venäjä onkin suuri kysymysmerkki lähestyessään Kiinan kanssa ja mikäli länsimaat eiväy kykene tätä estämään, on länsimaiden tulevaisuus joutua sivustaseuraajiksi maailmatalouden uusjaon tapahtuessa.

Suomelle tässä kisassa on varattu Venäjän kohtalo, mikäli länsi saa tahtonsa läpi.

Markku Lehto

"–Tämän tultua sanotuksi on toistettava se, että Nato-asiassakin voidaan linjauksia ja kantoja muuttaa, mikäli turvallisuusympäristössämme tapahtuu merkittäviä muutoksia, mitä tuskin kukaan toivoo, hän jatkaa."

Tämänhän on TP Niinistökin itse selkokielellä ilmaissut ja se tiedetään myös siellä sun täällä rajojemme ulkopuolellakin. Niinistöllä lienee siis kortti hihassaan. Se on sitten toinen asia milloin sitä korttia kannattaa käyttää jos koskaan. Tokihan, jos se kortti pöytään lyödään, niin sen pitää sitten vaikuttaa melko nopeasti ja varmasti.

Mutta taas tulee mieleen, että eikö nyt olisi meille tavallisillekin kansalaisille väännettävät rautalangasta konkreettisesti, mitä se Suomen liittyminen Natoon oikeasti tarkoittaisi. Ja sitten vasta alettaisiin tekemään niitä gallup-kyselyitä.