Maanantai 25.6.2018

Raportti: Jopa 5,5 miljardin euron sote-säästöt digitalisaatiosta?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.6.2018 11:14
  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent arkisto
    Kuva
|

Faktakulma

Terveydenhuoltomenojen on arvioitu kasvavan noin 2,5 % vuodessa. Hallituksen tavoite on nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluiden tuottavuutta niin, että nykyinen 2,5 prosentin kustannusten vuosikasvu saataisiin taitettua 0,9 prosenttiin.

Tekoälyn ja uusien teknologioiden avulla olisi mahdollista säästää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa 10 vuodessa 2,5–5,5 miljardia euroa. Näin arvioivat Pekka Neittaanmäki ja Karoliina Kaasalainen Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan julkaisussa, Talouselämä kertoo.

Raportin mukaan uusien teknologioiden säästöpotentiaalista ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa. Digitalisaation tuomaa mahdollista säästöä on arvioinut muun muassa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Hänen mukaansa neljän miljardin euron säästö olisi mahdollista saada digitalisaation vaikutuksista, mutta Hetemäen arvio soten ”säästöpotentiaalista” ei ollut erityisen kehuttu. Hetemäen arviossa on kyse pitkän aikavälin säästöstä vuotuisiin sote-menoihin.

Jyväskylän yliopiston raportissa arvioidaankin nimenomaan informaatioteknologian tuomia mahdollisia säästöjä.

Raportissa arvioidaan, että tekoälytuetut it-järjestelmät tehostaisivat järjestelmien käyttöä 10–20 prosenttia. Säästö tulee siitä, että tekoälytuetun järjestelmän myötä työaika voitaisiin käyttää tehokkaammin. Uudistuksen säästöpotentiaali olisi 2–4 miljardia euroa 10 vuodessa. Lisäksi tekoäly tehostaisi hoitoprosessia. Tehostetun hoidon ja palvelun tuoma säästö voisi raportin mukaan olla 4 miljardia euroa 10 vuodessa.

Säästöpotentiaali koostuu raportissa useista tarkemmista osa-alueista. Näitä ovat esimerkiksi yllä mainitun tekoälytuetun työn organisoinnin lisäksi uusien läpimurtoteknologioiden hyödyntäminen ja kansallisen tiedonhallinnan kehittäminen.

– Tällä hetkellä IT-järjestelmät eivät anna kokonaiskuvaa palveluprosesseista tai erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhteistyön toimivuudesta. Hoitoketjujen vaikuttavuuden seuraaminen ja optimointi toisi huomattavia kustannussäästöjä, yliopiston tiedotteessa perusteellaan kansallisen tiedonhallinnan kehittämistä.

Neittaanmäki ja Kaasalainen arvioivat, että lisäinvestointeja tarvittaisiin vuosittain 200 miljoonan euron edestä it-järjestelmien uusimiseen, sekä koulutukseen ja tutkimukseen 150 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä tulisi siis kuluja 10 vuodessa noin 3,5 miljardia euroa, mikä yhdessä mahdollisten, yllä mainittujen säästöjen kanssa tekisi säästöpotentiaaliksi yhteensä 2,5–5,5 miljardia euroa 10 vuodessa.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

Professoreilta täystyrmäys hallitukselle: Sote-uudistusta ei voida perustella säästöillä – uskottavia laskelmia ei ole

Painava varoitus hallitukselle: Sote on suurempi riski kuin sen toteuttamatta jättäminen

Faktakulma

Terveydenhuoltomenojen on arvioitu kasvavan noin 2,5 % vuodessa. Hallituksen tavoite on nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluiden tuottavuutta niin, että nykyinen 2,5 prosentin kustannusten vuosikasvu saataisiin taitettua 0,9 prosenttiin.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kenneth Ainetdin

Uskoo ken haluaa, minä en! Sairaaloiden ja terveyspalveluiden digitalisaatio on toistaiseksi ollut iso Kankkulankaivo. Mikään ei toimi kunnolla ja ohjelmistofirmat rahastavat miljardin joka vuosi. Ohjelmistot ovat toimimattomia pilottiversioita ja bugeja paikkaillaan pitkin vuotta.

Marko Kivelä

Tässä menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin. Sote-puolella on sotesta riippumatta menossa digitaalisaatio, eikä se ole itsessään mitenkään erityisen riippuvainen sotesta. Mutta soteuudistus on toisaalta riippuvainen digitaalisaatiosta (tai siihen liittyvistä tietyistä osasista). Eli kaikki ne säästöt jotka sanotaan tulevan sote-uudistuksen ansiosta digitaalisaation kautta ovat kyllä toteutettavissa täysin ilman kyseistä uudistusta. On siis kokolailla epärehellistä sitoa digitaalisaation todennäköiset säästöt soteen ja perustella näillä säästöillä sotea.

Marko Kivelä

Pahoittelen tiettyä epätäsmällisyyttä ensimmäisessä viestissäni, eli kun käytän ilmaisua sote tarkoittaa se tuota sote-puolella -kohtaa lukuunottamatta aina soteuudistusta. Sote ja soteuudistus kun ovat pikkaisen eri asioita.

Jouko Salminen

Informaatioteknologian hyväksikäyttö ei sinällään vaadi SOTE uudistusta, vaan sitä voidaan hyödyntää nykyjärjestelmässäkin. Informaatio vaan pitää olla siirrettävissä järjestelmästä toiseen. Järjestelmän myyjän kannalta on tietysti edullista estää tiedon hyödyntäminen muissa järjestelmissä.

Heikki Rosti

Me teemme digiläpimurtobusineksen ja maksamme sen.Muriseva peräpohjolan kansa nauttii lisäsäästöjen eduista ja jatkaa murinaansa.Näin elää maailman onnellisin kansa ,mutta tämä vain pintavaahtoa.Talvisodan alusta lähtien näin suomalainen käyttäytyy .It is not so difficult,it is easy.

Nita Hillner

Tähän mennessä digitalisaatio on lisännyt työtä terveydenhuollon piirissä. Ennen muinoin kirjaamiset kävi äkkiä, mutta digitalisaation myötä kirjaamiset kestävät aina vain kauemmin ja aikaa asiakkaiden/potilaiden kanssa on aina vain vähemmän. Eli toiminta on muuttunut tehottomammaksi.

Tehottomuus johtuu siitä, että ohjelmistot toimivat huonosti ja hitaasti sekä siitä että päättävät tahot ovat lisänneet kirjaamisia sitä mukaa kuin se digitalisaation myötä on mahdollistunut.

Päättäjät eivät vaivaudu ajattelemaan tuottavuutta. Sen näkee jo ihan lähiesimiehistä, oikeasti kukaan ei ole kiinnostunut työn tuottavuudesta, mutta uusia digiohjelmia otetaan mielellään käyttöön aina kun mahdollista vaikka ovatkin huonoja ja maksavat maltaita jo ostohetkellä - Mikäli ongelmia ilmenee, ohjelmiston myyjä voi taas laskuttaa. Yhteiskunta on helppo lypsylehmä, veronmaksajien rahat valuvat pohjattomaan kaivoon.

Petri Hämäläinen

Sote eli Sammon ryöstö on ajamassa seinään.

Nyt tieteen ja tekniikan varjolla luvataan miljardisäästöä.

Puheet on täyttä ilmaa ja huivista vedettyjä arvauksia.

Kaikki varmasti ymmärtävät ettei sote-uudistus ole digitalisaation edellytys.

Jos vaan tulevaisuuden digitalisaatio ja sen kustannushyödyt olisikin otettu sote-uudistuksen lähtökohdaksi.

Mutta kun ei. Otettiin kivikautinen maakuntamalli. Otettiin valinnanvapaus ei yksityistäminen, kunnallisinfran alasajo ja kv lääkäriasemien voittojen maksimointi.

Kaikki soten lähyökohdat olivat siis digitalisaatiosta riippumattomia KUSTANNUKSIA LISÄÄVIÄ elementtejä.

Seppo Simonen

Säästöillä toteutetaan perintöveron ja lahjaveron poisto, RKP-läisen Christian Pundarsin kansalaisaloite joka menee eduskunnan käsittelyyn voidaan totettaa.
Eläkeläisten elinolosuhteita saadaan parannettua eläketulovähennyksen roima lisäys verotukseen sekä lääkkeiden omavastuun vuosiomavastuuta voidaan pienentää Ruotsin malliin. Paljon on muuta korjattavaa... nyt joukolla tukemaan uutta sote ja maakuntamallia.

Harri Tapani

"- Miten muuten kaikki potilastieto voidaan jakaa kaikille toimijoille"

Hyvä kysymys, kun jossain päin vielä kiistellään, että ovatko esim. ulkomailla sijaitsevat kolmannen osapuolen pilvipalvelut tietosuojan kannalta ollenkaan sallittavia

Kalevi Salonen

Digitalisaatiolla ei ole sinänsä sote-uudistuksen kanssa mitään tekemistä. Tosin se helpottaa lisääntyvän monimutkaisuuden ja laskutuksen hallintaa, mutta siihen käytetty panostus on pois varsinaisesta terveydenhuollosta. Todellisuudessa digitalisaatiosta saataisiin monin verroin suurempi hyöty järjestelmää yksinkertaistamalla. Jokainen tietotekniikan kanssa vähänkään enemmän tekemisissä ollut tietää, että jos sovellusalusta monimutkaistuu kaksinkertaisesti, ohjelmointi- ja ylläpitokustannukset todennäköisesti nousevat nelinkertaisesti. Digitalisaatioon vetoaminen sote-uudistuksen perusteluna on siis mitä suurinta huijausta. Sote-uudistus lisää valtavasti digitalisaation kuluja.

Mikael Nygård

Niinkuin moni ennen minua toteaa, IT-säästöt eivät ole riippuvaisia sote-uudistuksesta. Päinvastoin, uudistus lähtee siitä että vanhat korjataan ja niiden päälle rakennetaan vielä jotain uutta jolla tiedon siirtoa palvelutarjoajien välillä helpottuisi.

Jos se olisi minusta kiinni ottaisin nyt askeleen aimpari taaksepäin, selvittäisin mistä kenkä tänä päivänä puristaa ja korjaisin sen tai ne kohdat jotka eniten hiertää.

Käydessäni vuositarkastuksissa terkkarilla näen ja kuulen omalääkärini tuskailevan tiedon syöttämisen kanssa. Hihasta helutan, että 25% käyntiajastani menee järjeselmän näpräämisessä (ja manailemisessa). Olisiko helpompi käyttöliittymä yksi parannuskohde?

Harri Tapani

Sittenkun tökkii, niin tökkii kunnolla:

"Lääkärit huolestuivat potilastietojärjestelmien ongelmista: "Miten tällaista voi ylipäätänsä tapahtua?"

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/tiedon-potilastietojarjestelma-sotki-...

Eikä ne ohjelmatkaan ole ilmaisia, valtio kun vaihtaa ilmaiset Linuxin Open Officet Microsoftin maksullisiin vastaaviin tuotteisiin, jo pelkästään se maksaa tuollaiset 15 miljoonaa...arviolta.

"Kaikkiaan muutos koskee noin 9500 työntekijää oikeusministeriön hallinnonalalla. Siihen kuuluvat esimerkiksi oikeusistuimet, syyttäjänvirastot, ulosottovirastot, rikosseuraamuslaitos ja oikeusaputoimistot sekä lukuisia eri virastoja kuten Oikeusrekisterikeskus ja Tietosuojavaltuutetun toimisto."

https://www.mikrobitti.fi/2018/05/openoffice-vaihtuu-oikeusministeriossa...

Tietoturvasta muistetaan takavuosilta IT-alan uutinen jossa Saksan armeija vaihtoi Windowsit joissain tärkeissä kohteissa ja asioissa Linuxeihin tietoturvan takia, eli tekivät päinvastoin kuin Suomessa nyt tehdään.

Teijo Myllylä

Lieneekö sipilän marjapuurot alkaneet käymään vai onko käyty sienimetsässä. Uskokoon ken haluaa, kolme miljardiakin naurattaa. Tälle ei voi kuin huokailla. Kokkareille pohjaton rahasampo, joka ei tule koskaan valmiiksi. Hallituksessa paniikkia luvata mitä vaan kun vaalit lähestyy?