Tiistai 18.12.2018

”Jos Venäjän voimapolitiikan paluu ei kaikkia EU-maita herättänyt, lopullisesti sen teki USA:n ailahtelevainen presidentti”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.6.2018 16:50
  • Kuva: Heidi Kähkönen
    Kuva
    Henna Virkkusen mukaan jokainen EU-maa on viimeistään nyt havahtunut siihen, että Euroopan on otettava itse paljon suurempi vastuu omasta puolustuksestaan.
|

Euroopan unionin infrarahoitusta ollaan suuntaamassa sotilasjoukkojen liikkuvuuden parantamiseen yli rajojen. EU-komissio esittää osana monivuotista rahoituskehystään 6,5 miljardin euron investointeja Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta siviiliyhteyksiin, joita voidaan hyödyntää myös sotilaallisessa toiminnassa.

–Käytännössä se tarkoittaa kriittisen infran kuten teiden, siltojen ja rautateiden parantamista rajat ylittävän sotilaallisen yhteistyön edistämiseksi. Hyvä ja toimiva infra on tärkeää joukkojen ja kaluston nopean ja esteettömän etenemisen kannalta, europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) kommentoi.

Hiljattain EU ja Nato määrittelivät sotilaallisen liikkuvuuden ensisijaiseksi yhteistyöalakseen. EU-parlamentti muistuttaa tällä viikolla käsiteltävässä omassa EU-Nato-suhdetta koskevassa mietinnössään, että sotilastoimintaa palvelevat liikenneyhteydet suuntautuvat Euroopassa nyt lännestä itään. Parlamentti haluaa Virkkusen mukaan nostaa myös etelä-pohjoinen yhteydet vahvemmin kehittämisen kohteeksi.

Sotilasliikkuvuuden kehittäminen on osa EU:n puolustusunionia, ja monivuotisen Verkkojen Eurooppa-ohjelman käsittely on käynnistymässä EU-parlamentissa. Henna Virkkunen toimii ohjelmassa teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana. 

Hän arvioi, että turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on edennyt viimeisen kahden vuoden aikana enemmän kuin vuosikymmeniin.

–Jos Venäjän aggressiivisen voimapolitiikan paluu ei vielä kaikkia jäsenmaita herättänyt, lopullisesti sen on tehnyt Yhdysvaltain ailahtelevainen presidentti. Viimeistään nyt jokainen EU-maa on havahtunut siihen, että Euroopan on otettava itse paljon suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, Virkkunen sanoo.

Yhteisen puolustuspolitiikan tiivistämiseksi perustettiin talvella jäsenmaiden pysyvä rakenteellinen yhteistyö. Ensi vuonna käynnistyy myös historian ensimmäinen EU:n puolustusrahasto, jonka tehtävänä on tukea puolustusalan tutkimusta ja hankintoja. 

Virkkunen muistuttaa, että koska lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon, EU:n puolustusyhteistyötä suunnitellaan tästä lähtökohdasta. 

EU-parlamentti äänestää keskiviikkona Strasbourgin täysistunnossa EU-NATO-suhteita ja kyberturvallisuutta koskevista mietinnöistään.

Lue myös: Konkarikansanedustaja huolestui: ”Lännen sekaannus antaa Venäjälle etuja - Suomella kaksijakoinen ongelma”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Pekonen

No nyt kun se infra saa tarvitsemansa 6,5 miljardin lisärahoituksen, niin kyllä kai vihdoin ne nopean toiminnan joukot saadaan edes kerran liikkeelle. Pus kii! Välimeren rantaa vartioimaa ja käännyttämään laittomia siirtolaisia. Kyllä se siitä.