Tiistai 25.9.2018

”Pitkä oleskelu Suomessa olisi voitu estää” – Turun iskun tutkintaryhmältä 9 turvallisuussuositusta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.6.2018 13:42
Päivitetty: 
14.6.2018 13:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Tutkintaryhmä varoittaa turvapaikkahakemusten pitkistä käsittelyajoista, sillä pitkä epätietoinen odotusaika vastaanottokeskuksessa on riski. ”Nopeasti saatu kielteinen päätös on hakijalle usein parempi kuin pitkään kestävä epäselvä tilanne”, ryhmä toteaa.
|

Turun puukkoiskun turvallisuustutkinta on valmistunut ja luovutettu oikeusministeri Antti Häkkäselle. Riippumaton tutkintaryhmä esittää johtopäätöksenään turvallisuussuosituksia, jotka koskevat sekä turvapaikkajärjestelmää että viranomaistoimintaa kriisitilanteissa.

Tutkinta toimitettiin Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintamenetelmällä ja siinä on selvitetty muun muassa poliisin, ensihoidon, Suojelupoliisin ja Maahanmuuttoviraston toiminta sekä psykososiaalinen tuki.

Tutkintaryhmä antaa yhdeksän turvallisuussuositusta ”vastaavan kaltaisten iskujen ehkäisemiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi”. Alla toimenpiteet summattuna tutkintaryhmän sanoin.

1. Varoitus turvapaikkahakemusten ja valitusten pitkistä käsittelyajoista

Tutkintaryhmä suosittaa, että Maahanmuuttovirasto ja oikeusministeriö huolehtivat, että turvapaikkapäätösten ja niistä tehtyjen valitusten keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika lyhenee merkittävästi nykyisestä noin 1,5 vuodesta. Nopeutettua menettelyä tulee lain salliessa käyttää. Käsittelyä tulee kiirehtiä, jos hakijan katsotaan olevan turvallisuusuhka.

Nopeasti saatu kielteinen päätös on hakijalle usein parempi kuin pitkään kestävä epäselvä tilanne. Odottelun aikana sopeutuminen ja kotoutuminen vaikeutuvat, jolloin syntyy ääri-islamistisen radikalisoitumisen vaara. Omanarvontuntonsa ja elämänsä suunnan menettäneet henkilöt ovat määrätietoisen ja taitavasti toteutetun väkivaltaisen ääri-islamistisen värväyksen ja aivopesun tavoiteltuja kohteita.

Ryhmä huomauttaa, että huonoista lähtökohdista huolimatta turvapaikanhakijoiden keskuudessa on ilmennyt radikalisoitumiseen viittaavaa rikollisuutta vain vähän. Riskiä kuitenkin kasvattaa pitkä odottelu.

2. Valhe ei selvinnyt turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittäminen

Toiseksi tutkintaryhmä suosittaa, että Maahanmuuttovirasto hyödyntää kaikki kohtuudella käytettävissä olevat keinot turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden ja iän selvittämiseksi menettelytapojaan kehittämällä. Keinoja ovat ainakin asian erityinen selvittäminen turvapaikkapuhuttelussa, iänmäärityksen hyödyntäminen sekä tietojen pyytäminen hakijan kotimaasta, jos hakijaan kohdistuva uhka ei aiheudu valtiosta. Puukotusten tekijä ilmoitti Suomeen saapuessaan väärän nimen ja iän, mikä ei selvinnyt viranomaisille ennen puukotuksia.

Tähän liittyy tutkintaryhmän mukaan useita ongelmia.

– Valheiden paljastuminen olisi tehnyt turvapaikkahakemuksesta perusteettomamman ja lisännyt mahdollisuutta käyttää nopeutettua menettelyä. Pitkäaikainen laillinen oleskelu Suomessa olisi mahdollisesti voitu estää. Valheet indikoivat sitä, että turvapaikan hakeminen voi olla muiltakin osin vilpillistä. Syntyy virheellisiä odotuksia, kun valheet näyttävät toimivan. Odotuksien romuttuminen pitkän odotuksen jälkeen on vahingollista, tutkimusraportissa todetaan.

3. Turvapaikanhakijoiden lähipiirin mahdollisuudet kertoa huolistaan

Kolmanneksi tutkintaryhmä suosittaa, että sisäministeriö huolehtii siitä, että Maahanmuuttovirastoon tai johonkin kolmannen sektorin toimijaan perustetaan neuvontapalvelu, jonne voi ottaa yhteyttä erilaisista turvapaikanhakijoihin liittyvistä kysymyksistä ja huolista. Palvelun pitää tuntea yhteistyötahot kuten poliisi, uskonnolliset yhteisöt ja erilaiset apua tarjoavat tahot, antaa neuvoja sekä ohjata asioita ja ihmisiä sopivaan paikkaan. Palvelua tulee markkinoida monin tavoin muun muassa vastaanottokeskuksissa, uskonnollisissa yhteisöissä, verkossa ja turvapaikanhakijoita kohdattaessa.

Tekijän lähipiirissä oli yli puolen vuoden ajalta havaintoja ja huolta siitä, että tekijä oli kiinnostunut radikaali-islamista ja Isisin propagandasta. Vielä rikoksiin ryhtymättömien radikalisoituvien henkilöiden tunnistaminen voi parhaiten tapahtua lähipiirin arjessa. Turvapaikanhakijat ovat yksi keskeinen ryhmä, jossa on radikalisoitumisen vaaraa. Olisi tärkeää antaa turvapaikanhakijoiden lähipiirille mahdollisuus matalalla kynnyksellä ilmaista huolet ja kysyä neuvoa. Tutkitussa tapauksessa ainoa viranomaisille saakka edennyt konkreettinen tieto ennakkoon oli tammikuussa 2017 saatu vihje. Ennaltaehkäisy ei toiminut, vaikka tieto eteni kolmelle organisaatiolle: paikallispoliisille, Keskusrikospoliisille ja Suojelupoliisille.

4. Radikalisoitumista ehkäisevän työn kehittäminen

Tutkinnassa ilmeni, että radikalisoitumista ehkäisevä työ on aliresursoitua ja hajanaisesti järjestettyä. Tutkintaryhmä suosittaa, että sisäministeriö selvittää sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, miten radikalisoitumisen ehkäisyssä tarpeellisten järjestöjen rahoitus ja ohjaus järjestetään, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä ja valtakunnallista.

5. Moniviranomaistilanteen johtaminen

Viidentenä suosituksena tutkintaryhmä esittää, että Poliisihallitus ja Suojelupoliisi sopivat yhdessä radikalisoitumista estävät selkeät toimintamallit, joissa on riittävästi havainnointia ja luottamuksen rakentamista ihmisten ja yhteisöjen lähellä sekä kykyä auttaa radikalisoitumispolun alkupäässä olevia ihmisiä ajoissa sopivien palvelujen piiriin. Radikalisoitumisen alkuvaiheessa tärkeä rooli on usein muulla kuin poliisilla, esimerkiksi terveydenhuollolla, sosiaalitoimella, vastaanottokeskuksella, järjestöillä, lähipiirillä ja uskonnollisilla yhteisöillä.

6. Väestön varoittaminen

Tutkinnassa ilmeni myös, että viranomaisten keskuudessa on jonkin verran erilaisia käsityksiä moniviranomaistilanteen johtamisesta. Useiden eri viranomaisten toiminta yhdessä tilanteessa vaatii tiivistä ja tehokasta yhteistyötä sekä keskinäistä viestintää. Kaikkien toimijoiden pitää olla aktiivisia, ymmärtää kokonaistilanne, jakaa tilannetietoa ja ottaa huomioon muiden viranomaisten tehtävät ja tarpeet.

Tutkintaryhmä suosittaa, että sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhdenmukaistavat moniviranomaistilanteiden johtamis- ja viestintätavat sellaisiksi, että tarvittavat viranomaiset pääsevät ja otetaan aktiivisesti mukaan kaikissa äkillisissä suurissa tilanteissa. Keskeiset toimijat ovat hätäkeskus, poliisi, pelastustoimi, ensihoito ja sosiaalitoimi.

7. Valtioneuvoston tilannekeskuksen toiminnan kehittäminen

Tutkintaryhmä suosittaa myös, että sisäministeriö ja Hätäkeskuslaitos kehittävät uusia toimintamalleja nopeaan väestön varoittamiseen. Tehokasta olisi varoitusten välittäminen paikalla oleviin matkapuhelimiin tekstiviestinä ja sovelluksien avulla (esimerkiksi 112 Suomi -sovellus).

Poliisi sai tekijän kiinni kolmessa minuutissa puukotusten alkamisesta. Siten vaaratiedotetta ei ehditty eikä ollut tarvetta antaa. Televisiossa ja radiossa annettava vaaratiedote ei sovellu tämänkaltaiseen nopeaan tilanteeseen.

8. Psykososiaalista tukea tarvitsevien ihmisten henkilötiedot

Valtioneuvoston tilannekeskukselle tutkintaryhmä suosittaa, että se sopii hallinnonalojen kanssa tilannetiedon kulkemista hallinnonaloilta ja niiden alaisilta virastoilta sujuvasti ja viiveettä valtioneuvoston tilannekeskukseen valtionjohdolle ja eri hallinnonaloille jaettavaksi. Tutkitussa tapauksessa tietojen saaminen valtioneuvoston tilannekeskukseen, tilannekuvan muodostaminen ja sen jakaminen eri hallinnonaloille olisi voinut olla parempaa. Valmiuspäällikkökokoukselle ei katsottu olevan tarvetta, vaikka aluksi ei ollut varmuutta tilanteen jatkumisesta tai päättymisestä. Hallitus kokoontui tapahtuneen johdosta.

9. Toteutetut toimenpiteet

Yhdeksäntenä turvallisuussuosituksena tutkintaryhmä suosittaa, että sisäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelevat säännökset, joiden perusteella poliisin ja terveydenhuollon on onnettomuus- ja väkivaltarikostilanteissa luovutettava tiedot uhrien ja lähiomaisten henkilöllisyydestä psykososiaalisen tuen tarpeisiin. Psykososiaalista tukea käynnistävillä tahoilla oli vaikeuksia saada tieto uhrien ja heidän läheisten henkilöllisyyksistä. Henkilötietoja olisi tarvittu mahdollisimman nopean tuen tarjoamiseksi. Tutkinnassa ilmeni, ettei lainsäädännössä ole säännöksiä, joiden perusteella poliisi luovuttaisi uhrien tietoja psykososiaalisen tuen toimijoille.

Tutkintaryhmää johti Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen. Ryhmän jäseniä olivat psykologian tohtori Mika Hatakka, ensihoidon ylilääkäri Vesa Lund, palvelupäällikkö Marja Nyrhinen, vanhempi tutkija Olli Ruohomäki, johtaja Tarja Wiikinkoski sekä valtiotieteiden maisteri Kari Ylönen.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Petri Sakkinen

Jos turvallisuutta halutaan lisätä ja radikalisoitumista estää, kannattaisi aloittaa näistä Vastarinta-, Rajat kiinni-, Suomi ensin- ja Odin-porukoista, jotka ainakin sosiaalisessa mediassa lietsovat väkivaltaa ja sisällissotaa.

ahti mäkinen

Eiköhän se kuitenki niin ole asia, ne jotka Suomeen tulevat kehitysmaista väärillä nimillä ja ilmoittaen ikänsäkkin väärin,ovat suuremman epäilyksen alaisia kun joku Odini.
Jopa presitenttiki oli sillä kannalla,että" nuilla kaikilla tulijoilla ei ole hyvät mielessä."
Ja se tosiasia on useaan kertaan jo käynyt toteen.
Maasta pois ihmiset joilla maassaoloon ei ole katsottu olevan oikeutta,se lisää turvallisuutta.

Hannu Mononen

”Pitkä oleskelu Suomessa olisi voitu estää” – sen voi kyllä edelleenkin demonstroida kaikilla niillä kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneilla ja valituskierroksen jälkeen hylkäävän päätöksen saaneilla, edelleen laittomasti Suomessa oleskelevilla runsaalla tuhannella henkilöllä.

Olkaatten hyvät, te viisaat tutkintaryhmän suosituksen antajat, ja näyttäkää siis kansakunnalle, miten se käytännössä tapahtuu – kaikki muut Suomen viranomaisethan ovat olleet tämän asian suhteen kädettömiä ja avuttomia jo vuositolkulla, poliitikoista nyt puhumattakaan. Mitä pikemmin lopetatte laittoman oleskelun, sen parempi; ajan otto alkaa NYT.

Valpas media varmasti kertoo kaikille, milloin viimeinen laiton oleskelija on poistettu maasta.

Timo Nenonen

Enemmän tervejärkistä olisi poistaa muslimit maasta kokonaan ja estää uusien tulo 100%:sti.

Kaikissa maissa, missä he oleskelevat, ovat he mahdollinen terrorismiuhka, koska islam on vihan ja terrorin uskonto ( tai oikeammin poliittinen suuntaus.)

Mauno Strandén

Kyllä virkamiehiltä pulinaa piisaa, on jos jonkinlaista paijaajaa, passinsa hukanneista sotasankareista yritetään tehdä niin puhtoisia, että! No maailman ottaminen islaminhaltuun ei ole naisten työtä, nämä kovankoulun käyneet haltuun ottavat, kun on oikea aika, ja silloin menee suvakitkin, ei paratiisiin silloin itse kaivavat kuoppansa kuin mitä on tehneet kotimaassaan, Suomihan on kuulemma hölmöjen asuttama esiparatiisi, jossa kaikki on ilmaista!

nico nyman

Bouane oli muslimi ja jokaisen muslimin pyhä velvollisuus on taistella ja tappaa jihadissa vääräuskoisia näin sanoo koraani ja hadithit eli ei olisi estänyt jos multa kysytään tuo marokkon lahja suomelle tuli tänne valloittamaan maamme omalle idelogialleen joka siis ei ole uskonto.vaan totaliristinen poliittinen yhteiskuntaidelogia ja käännytys päätös tarjosi vain hyvän tekosyyn tehdä terrori-isku, uskon että olisi jossain vaiheessa kuitenkin tehnyt sen vaikka olisi saanut jäädä koska hänen idelogiansa vaatii osallistumaan jihadiin se on jokaisen muslimin pyhä velvollisuus, tähän sopisi yks teukan heittämä lause mut en sitä sano koska sen kirjoittamisesta saa suomessa poliisit ovelle ja syytteen viharikoksesta....

Jonny Wadd

Täällä puhutaan suomen turvallisuudesta. Ensimmäinen muslimin tekemä terrori-isku Helsingissä tuhoaa maamme hyvän maineen ja turismin tuomat lisätulot. Lisäksi on käsittämätöntä miksi vihervasemmisto haluaa koota Helsinkiin maailman kaikki sairaat .. Hiv, tubi jne. laittomat saamaan veronmaksajien maksamaa ilmaista hoitoa.