Torstai 19.7.2018

YK:n yleiskokouksen puheenjohtajalta vastaus Sauli Niinistölle: ”Valitettavasti totuus on tämä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.6.2018 18:39
  • Kuva: Juhani Kandell / Tasavallan presidentin kanslia
    Kuva
    YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Miroslav Lajčák ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat molemmat huolissaan voimapolitiikan noususta.
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi Kultaranta-keskustelujen avauspuheessaan, että olemme liukumassa maailmaan, jossa vahvat persoonat ovat vahvempia kuin pysyvät instituutiot, missä yksittäiset voimat puhuvat kovempaa kuin monenkeskiset sopimukset ja yhteiset arvot.

–Tämä on hyvin vakava tilanne. Järjestyksen puute merkitsee epäjärjestystä tai jopa kaaosta. Sääntöjen puuttuminen merkitsee sitä, ettei sääntöjä ole tai ne ovat jonkun muun säännöt, Niinistö sanoi.

–Voivatko toisen maailmansodan jälkeen luodut kansainväliset organisaatiot, YK etunenässä, vielä muuttaa asioita vai olemmeko menossa täysin uuteen aikaan, hän kysyi.

YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Miroslav Lajčák vastasi Niinistölle korostamalla olevan selvää, ettei yksikään maa pärjää enää yksin. 

–Turvallisuuden paras tae on se, että meillä on sääntöjä, jotka pätevät kaikille. Valitettavasti totuus on se, että olemme selkeästi menossa voimapolitiikan suuntaan. Verrattuna vuoteen 2015 asetimme politiikassa kestäviä tavoitteita ja muun muassa totesimme yhdessä, että meidän on tehtävä jotain ilmastonmuutoksen vuoksi. Nyt vuonna 2018 näemme maiden vetäytyvän sopimuksista, hän totesi.

–Kysymys kuuluukin, mitä aiomme tehdä tilanteelle. G7-kokouksen ja kauppasopimusten purkamisen jälkeen meidän on alettava puhua ja taistella niiden periaatteiden puolesta, joihin uskomme, hän jatkoi.

Lajčákin mukaan juuri nyt kansainvälisessä politiikassa on vakavia ongelmia keskusteluyhteyksissä.

–Meidän on hyödynnettävät luomamme monenkeskisen järjestelmän voimaa. Emme voi syyttää organisaaioita, vaan meidän on syytettävä itseämme, koska emme hyödynnä niitä. Toiseksi tarvitsemme keskustelua. Kuulostaa niin yksinkertaiselta, mutta me emme puhu toisillemme emmekä kuuntele toisiamme.

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt korosti niin ikään sääntöjen merkitystä.

–Venäjä on muuttunut sääntöjen luojasta sääntöjen rikkojaksi. Ja tietysti meillä on kuluneen noin vuoden aikana ollut presidentti Trumpin Yhdysvallat. En kutsuisi häntä sääntöjen rikkojaksi, pikemminkin hän ei välitä säännöistä. Amerikka ensin –politiikka kuulostaa reilulta, jos olet amerikkalainen. Mutta entä jos olet eurooppalainen, hän kysyi.

Bildt korosti sääntöjen merkitystä pienten maiden kannalta. 

–Suvereenit maat, jotka kilpailevat ilman mitään sääntöjä ovat konfliktin resepti. Me pienet maat, kuten Suomi ja Ruotsi olemme muita riippuvaisempia yhteisistä säännöistä. 

OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi nosti keskustelussa esiin myös sen, että yhä useammat ihmiset kokevat, että globalisaation hyödyt jakautuvat epätasaisesti.

–Tarvitsemme lisää turvaverkkoja ja enemmän terveydenhuoltoa, johon kaikilla on varaa. Kansallisilla tasoilla kaikilla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet, hän linjasi.

Sauli Niinistö varoitti voimapolitiikan noususta jo aikaisemmin sunnuntaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Lue lisää: Sauli Niinistö varoittaa voimapolitiikasta: ”Huono asia meidän kannaltamme”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Irma Asikainen

Suurilla mailla on suurten maiden elkeet ja ne ovat nyt näyttävämmät kuin aikoin ja niiden painoarvo on lisääntnyt merkittävästi, mutta olen sitä mieltä, että myös pienten maiden päämiehillä pitäisi olla kanttia sanoa asiohin jotain, eikä vain tyytyä toteamaan, että "hups, näin on päässyt käymään". Ehkä sen pienen maan päämies ei välttämättä saa suuria heti aikaan, mutta kyllä sillä pienenkin maan äänellä on pitkässä juoksussa merkitystä. Nyt vaan tuntuu, että olemme valinneet henkilön, joka ei uskalla aolla mistään mitään mieltä.

Harri Tapani

Erilaisten tahojen väkisin ja ehkäpä jopa aivan väärällä tavalla ajama globalisaatio alkaa jo hiljalleen vaikuttamaan vaalituloksiinkin länsimaissakin, aivan kuten globalisaatiokriitikot jo aikoja sitten kuvasivat...ja sitten ollaan niin ihmeissään että.

Demokratia on huonossa hapessa molemmissa tapauksissa, globalistit eivät kuuntele kansalaisia juurikaan, globalisaation vaikutusten seurauksena valittavat johtajat taas eivät kuuntele globalisteja juurikaan. Ongelma siis vaikuttaisi olevan kovin huono kuulo päättäjillä puolin ja toisin ja tietysti demokratia joka on muuttumassa tai jo osin muuttunutkin alhaisen intensiteetin demokratiaksi jota ei varsinaisesti juurikaan voi nimittää demokratiaksi, tai jos välttämättä haluaa nimittää, niin parempi puhua vain eliitin demokratiasta.

Hannu Rautomäki

YK on aina ollut hampaaton suuri seurustelukerho.
Siitä on pitänyt huolen turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenien veto-oikeus, jolla ne ovat aina voineet kumota minkä hyvänsä päätöslauselman.
Lopputuloksena on saatu ilmoille ympäripyöreää sanahelinää.

Timo-Pekka Mustakallio

Ilmeinen vastaus maiden vahvoille johtajille on järjestöjen kilpavarustautuminen aivan yhtä despoottisilla mahti-ihmisillä: ei enää pienin yhteinen nimittäjä, pyrokraattinyhverö joka ei uhkaa edes hänestä verta imevää hyttystä, vaan pirulauta-pyromaani joka sytyttää sellaisen roihun öykkäjohtajan istumalihasten alle jotta pöksyt pois! :) Seurauksena, hetken äläkän jälkeen, kaikki toteavat ettei möykkä- ja ahdistustyyli vaan toimi... ja palataan takaisin siivoon neuvottelutapaan. Tietenkin järjestön voi olla vaikea löytää korkeakoulut käynyt byrokraatti, jolla on sattumalta kokemusta New Yorkin rakennusalan mafiasta (Trumpin kaltaisesti), tai jopa työkokemusta sen consiglierena toimimisesta. Muistamme kai "appeasement"-vastauksen muinaisen ruteenikorpraalin tekoihin - jonka hän tulkitsi heikkoudeksi, ja lisäsi vain panoksia (ihan sananmukaisestikin).