Tiistai 25.9.2018

Herätys, asuntovelalliset: ”Alkaa olla viimeinen hetki tehdä stressitesti”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.6.2018 09:06
  • Kuva: Teppo Ovaskainen / Uusi Suomi
    Kuva
    Älä tuudittaudu nollakorkoon, älä edes yhteen prosenttiin, asiantuntija viestittää asuntovelallisille.
|

Euroopan keskuspankki EKP on ottamassa askeleita kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa. Se kertoi torstaina alkavansa ajaa elvytysohjelmaansa alas ja vihjasi, että nollakorkokausi päättynee reilun vuoden päästä. OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo Kauppalehdelle, että korot alkavat reagoida ensi vuoden aikana.

Miten käy asuntolainojen korkojen, eli koska euroborit alkavat reagoida mahdolliseen ohjauskoron muutokseen, OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen?

– Ne alkavat reagoida ensi vuoden aikana. EKP ilmoitti, että korot säilyvät ennallaan ainakin ensi kesän ajan, eli varsinaisesti koronnostosta ei kerrottu. Linjaukset ovat ehdollisia sille, miten talous kehittyy.

Odotettiinko markkinoilla, että EKP olisi edennyt nopeammin?

– Markkinoiden odotukset ovat vaihdelleet jonkin verran tämän vuoden aikana. Ilmassa on ristiriitaisia signaaleja. Talouden perusvire on hyvä, mutta viime aikoina luvut ovat heikentyneet. Odotuksiin vaikuttaa, mitä näkökulmaa kulloinkin painotetaan. Inflaatiotason nousu 1,9 prosenttiin vaikutti siihen, miten markkinat odottivat EKP:n etenevän.

Miten asuntovelallisen kannattaa varautua mahdolliseen koronnostoon?

– Nyt alkaa olla viimeisiä hetkiä tehdä stressitesti ja käydä läpi, kuinka hyvin oma talous kestäisi sen, että korot nousevat. Huomioitavaa on, että korot voivat nousta nopeampaan tahtiin kuin on odotettu. Vielä on edullinen aika miettiä, miten koronnostolta voi suojautua.

Millä kokonaiskorolla suosittelisit stressitestin tekemään?

– Pankit käyttävät stressitestissä 6 prosenttia, joka on aiempien nousukausien huipputasoa mallaava korko. Pidemmällä aikavälillä asuntolainan korkohaarukka on keskimäärin 3–4 prosenttia. Ei siis voi tuudittautua siihen, että korot ovat pitkään esimerkiksi yhden prosentin tasolla.

Heiskasen mukaan ihmiset ovat saattaneet tuudittautua nykyiseen olotilaan.

– Siksi varoitukset ovat saattaneet kaikua kuuroille korville. Kun korot alkavat nousta, kysymys saattaa kuulua, että miksi tästä ei varoitettu.

Lue laajempi juttu Kauppalehdestä.

Jaa artikkeli: