Maanantai 16.7.2018

Hallitus vahvisti sote-muutokset: Valinnanvapaus siirtyy vuoteen 2022 – Notifikaatiota ei tehdä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.6.2018 16:02
Päivitetty: 
18.6.2018 16:47
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    "Tästä eteenpäin uudistuksen eteneminen on vahvasti eduskunnasta kiinni", ministeri Annika Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessa.
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Hallituksen esittämä soten aikataulutus.
|

Sote-uudistuksesta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kertonut hallituksen tiedotustilaisuudessa muutoksista, joita hallitus esittää tehtäväksi sote-lakiesityksiinsä. Valinnanvapauden virallinen ja pakollinen voimaantulo siirtyisi vuoteen 2022, mutta hallituksen mukaan monet maakunnat olisivat halukkaita siirtymään siihen jo aiemmin.

Hallituksen ilmoituksen mukaan valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset aloittaisivat toimintansa maakunnissa tammikuussa 2022, eli vuotta myöhemmin kuin aiemmin suunniteltiin. Kuitenkin maakunta voisi halutessaan aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2020, jos se täyttää tarvittavat kriteerit ja hakee lupaa tähän. Hallituksen mukaan monet maakunnat olisivat halukkaita aikaistamaan valinnanvapautta.

– Suurin osa maakunnista on valmiita toteuttamaan [muutoksen] aikataulussa tai jo varhennetusti, Saarikko kertoi tiedotustilaisuudessa.

– Nyt valinnavapaus tulee voimaan vuosina 2020–2022, oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) muotoili korostaen aikaistamisen mahdollisuutta.

Lue lisää: Kokoomusministerit hehkuttavat: ”Valinnanvapaus toteutuu”

Muutoksia tulee myös sote-palveluiden järjestämisestä vastaavien maakuntien rahoitukseen eli perälautaan, jolla on tarkoitus varmistaa maakuntien rahoitus tilanteessa, jossa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen perusrahoituksella muuten vaarantuisi.

Taloudellisissa vaikeuksissa olevan yksittäisen maakunnan tukemista koskevat säännökset muutettaisiin kokonaisuudessaan, hallitus kertoo. Hallituksen mukaan lisärahoitusta voitaisiin myöntää yksittäiselle maakunnalle hakemuksen perusteella tai valtion aloitteesta.

Merkittävänä muutoksena rahoituspykäliin kirjattaisiin toimet niin sanotun järjestelmäongelman varalta. Valtion olisi korotettava maakuntien rahoitusta kokonaisuutena tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa riittämättömäksi. Tällöin korotus koskisi kaikkia maakuntia.

– Rahoitusta korotettaisiin, jos maakuntien rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta, hallitus kertoo.

Kuitenkin hallituksen esittämä maakuntien tiukka menokehys pysyy pääasiallisesti entisessä muodossaan.

Ei EU-notifikaatiota

Hallitus pitää kiinni kannastaan, että EU:n valtiontukisääntely ei ole ristiriidassa valinnanvapauslakiesityksen kanssa. Hallitus ei aio tehdä asiasta niin sanottua notifikaatiota EU:n komissiolle. Hallituksen mukaan komission virkamieslähteet ovat ilmoittaneet, että myöskään komissio ei notifikaatiota halua.

– Mikään EU-maa ei ole järjestelmäänsä notifioinut, Saarikko sanoi tilaisuudessa.

Hallitus sanoo, että se on ”varmistanut valinnanvapausmallin suhteen EU:n valtiotukisääntelyyn, kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan edellyttää”.

– Maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle maksettavat korvaukset olisivat kaikilta osin yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvauksien kanssa. Lisäksi maakunnalla olisi mahdollisuus antaa maakunnan liikelaitokselle palveluvelvoite, johon sovellettaisiin EU-oikeuden SGEI-sääntelyä (yleisen taloudellisen edun palveluita koskevaa sääntelyä), hallitus kertoo tiedotteessaan.

– Näillä säännöksillä ja muilla lakiesityksessä jo olevilla kilpailuneutraliteetin takaavilla säännöksillä varmistettaisiin, ettei maakunnan liikelaitokselle muodostu EU:n valtiontukisääntöjen vastaista tukea.

Hallituksen tänään julkistamat korjausesitykset ovat vastine eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, joka nosti lausunnossaan esiin hallituksen esityksen ongelmia. Korjausesitykset on maanantaina esitelty eduskunnan sote-valiokunnalle, jonka mietinnön pohjalta eduskunta tulee sote-uudistuksesta äänestämään.

Saarikko korosti, että perustuslakivaliokunta esitti monia merkittäviä huomautuksia, mutta ne eivät koskeneet ”lain rakenteellisia ratkaisuja”. Tämä on erona edelliseen sote-yritykseen, joka kaatui perustuslakivaliokunnan kriittiseen lausuntoon.

– Toisin kuin viime kesänä, muutokset eivät koske valinnanvapauden perustyökaluja, Saarikko totesi.

Saarikko sanoi puheenvuorossaan, että hallitus on nyt pääosin tehnyt sote-työnsä.

– Tästä eteenpäin uudistuksen eteneminen on vahvasti eduskunnasta kiinni.

Hallitus on julkaissut sote-vastineeseensa liittyvän muistion. Itse vastine julkistetaan kokonaisuudessaan tiistaina, jolloin eduskunnan sote-valiokunta myös järjestää aiheesta julkisen kuulemisen.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikael Nygård

Skenaario alkaa hahmottumaan: Kepu ajaa maakuntapäätöstä ja Kokoomus valonnanvapautta. Demarit etunenässä sanovat että jos heidät valitaan pääministeripuolueeksi niin he mitätöivät valinnanvapauslainsäädännön. Maakuntauudistus on, jos sen toimeenpano pääsee käynnistymään, vaikeasti talaisin vedettävä kokonaisuus. Kepu saa kepuloutua itselleen omansa ja Kokoomus jää soittelemaan kakkosviulua ilman valinnanvapautta. Koko uudistuksen kolme kulmakiveä jää saavuttamatta mutta kaikki luottavat siihen että poliittinen muisti kestää vain yhden vaalikauden.

Eduskunnasta pitää löytyä sen verran "munaa" ettei lakeja hyväksytä ellei perusedellytykset täyty.

Kalevi Salonen

Vaan on tyhjää puhetta koko valinnanvapaus. Miten kukaan voi tietää 6 kk eteenpäin mikä olisi oikea valinta? Tietysti sitten on eri juttu, jos valinta onkin ideologinen yksityinen-julkinen-linjalla, mutta terveydenhuollosta piti kuitenkin olla kysymys.