Torstai 19.7.2018

Hallituksen pykälä saa huutia – Ensireaktiot: ”Kokoomus ottaa riskin”, ”luvassa toinen jännä käsittely PEVissä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.6.2018 17:47
  • Kuva: Alma Media arkisto / Joel Maisalmi
    Kuva
    Vihreiden Outi Alanko-Kahiluodon mielestä "minimimuutoksia" tehnyt hallitus ei ota perustuslakivaliokunnan huolia vakavasti.
|

Oppositiopoliitikot katsovat hallituksen vastanneen perustuslakivaliokunnan vaatimuksiin vain minimimuutoksilla. Hallitus julkisti tänään vastineensa ja sote-lakiesityksiin suunnittelemansa muutokset.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto, asiaa käsittelevän eduskunnan sote-valiokunnan jäsen, katsoo, että hallitus ei ottanut tosissaan perustuslakivaliokunnan huolia soten markkinamallista.

–Hallitus lähti tekemään vain minimikorjauksia, joilla hallitsematon markkinamalli ei paremmaksi muutu, Alanko-Kahiluoto sanoo tiedotteessaan.

– Hallitus lykkää valinnanvapautta vuodella, vaikka perustuslakivaliokunta vaati siirtymäajan olennaista pidentämistä. Vaatimuksiin alueellisesta ja palveluittaisesta vaiheistamisesta hallitus vastaa puutteellisesti. Aikataulun venytyksen riittävyys on äärimmäisen kyseenalainen ottaen huomioon esimerkiksi perustuslakivaliokunnan esittämät huolet tietojärjestelmistä.

Hallitus ei korottanut maakuntien rahoituksen menokehystä, jota on arvosteltu jo lähtökohtaisesti liian tiukaksi. Rahoitukseen kuitenkin lisättiin perälauta niin sanotusta systeemiongelmasta: jos usean maakunnan rahoitus alkaa pettää, voidaan menotasoa korottaa. Alanko-Kahiluoto pitää pykälää riittämättömänä ja edellytyksiltään tiukkana.

– Rahoituskehyksen yleinen korottaminen on asetettu niin korkean kynnyksen taakse, että on vaikea nähdä, miten se vastaisi perustuslakivaliokunnan esittämiin painaviin huoliin, Alanko-Kahiluoto sanoo.

– Hallitus haluaa pitää kiinni talouskuristaan, eikä siksi suostu muuttamaan rahoitusmallia niin, että se turvaisi ihmisten peruspalveluiden toteutumisen.

Korjausesityksen mukaan maakuntien rahoitusta korotettaisiin, jos riittävät sote-palvelut vaarantuisivat "vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta".

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson yhtyy arvioon minimimuutoksista.

– Ensivaikutelma hallituksen sote-vastineesta: muutoksissa menty perustulakivaliokunnan edellytysten osalta minimissä, mikä tarkoittaa että toinen jännä käsittely PeVissä [perustuslakivaliokunta] on luvassa. Maakuntien indeksileikkuria ei esimerkiksi muutettu, ainoastaan poikkeustilanteita koskeva säätely, Andersson tiivistää Twitterissä.

Politiikan tutkimuksen professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista arvioi, että kokoomus ottaa riskin hyväksyessään itselleen tärkeän valinnanvapauden käyttöönoton takarajan siirron.

– Käytännössä valinnanvapaus on siis seuraavan hallituksen (ja sen takana olevan eduskunnan enemmistön) tahdon varassa. Maakunnat tulevat, mutta Kokoomus ottaa melkoisen riskin. Saapa nähdä, miten äänestyksissä käy, Grönlund kirjoittaa Twitterissä.

Lue lisää:

Hallitus vahvisti sote-muutokset: Valinnanvapaus siirtyy vuoteen 2022 – Notifikaatiota ei tehdä

Kokoomusministerit hehkuttavat: ”Valinnanvapaus toteutuu”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Ikonen

Niin, onhan siellä pari mm. juridisesti jämäkkä muutos, että ruotsinkieliset palvelut tulee turvata MAHDOLLISUUKSIEN mukaan. Selvää pässinlihaa.

EU-notifionntia eli sen tekemättä jättämistä perustellaan edelleen huippuvirkamiehiemme virkavastuulla tekemien suullisten kyselyjen varaan, joista toisen osapuolen (komission) osapuolta ei nimetä. Ilmeisesti nekin ovat virkamiehiä. Pettämätön juridinen pohja tämäkin.

Seppo-Juha Pietikäinen

Olen kiinnittänyt huomiota täällä useita kertoja, onko kaikilla asiantuntijoilla jääviys kohdallaan. En halua yleistää asiaa, mutta liian vähän jääviydestä on puhuttu.

Pääministeri Kataisen hallitus yritti kuntauudistusta, mutta kepu masinoi
lähes kaikki kuntajohtajat ja muut jäsenkirjavirkaihmiset vastustamaan kaikessa vaiheessa ja kaikin tavoin kuntauudistusta.

Tämä notifiointi asia, josta myös oppositio pitää kovaa ääntä, sai eilen minusta
käänteen. Päivi Nerg sanoi, ettei kukaan muukaan EU-maa ole notifioinnut terveydenhuoltopalvelujaan, vaan asia on kansallisessa päätösvallassa.

Seppo Simonen

Viime hallituksen sote-ehdotuksella ei ollut menestymisen mahdollisuuksia. Muistuu tuo vastuukuntamalli jossa olisi ollut yksi kurantti kunta ja muut kunnat sille alisteisia.
Tämä uusi sote ja maakuntamalli on rakentunut koko hallituksen yhteistyöllä ja mikä on vaihtoehto Häkkäsen mukaan nyky sotea ei valvo kukaan.
Näillä eväillä on hallituksen hyvä jatkaa.

Veli Takanen

Eihän kysymys olekaan koko terveydenhoitopalvelujen notifioinnista. Tuo on nyt pelkkää hämäämistä. Notifiointihan koskisi vain valinnanvapautta ja siinä syntyvää kilpailutilannetta, jossa yhtenä osapuolena olisi julkinen toimija, joka ei voi esimerkiksi tehdä konkurssia.

Se, että notifiointia ei tehdä, johtaa siihen, että heti lain astuttua voimaan, joku toimija valittaa kunnallisen palveluntuottajan eriarvoisesta asemasta EU:lle, jonka on sen jälkeen pakko tutkia (notifioida) asia.

Jos tutkinnan jälkeen tulee tuomio, että ko. malli vääristää kilpailutilannetta, on sote-yrityksiä jonossa hakemassa korvauksia Suomen valtiolta. Kuka tästä kantaa vastuun?

Arto Lähteelä

Terveyskeskusten jonot olisi jo purettu, mikäli tämän puliveivauksen resursssit olisi annettu käytännön työhön.
Kun maallamme on rikkautta halllinnoinnin rakenteiden lisäämiseen, niin ne voimavarat voitaisiin käyttää vaikka tutkimukseen ja viennin edistämiseen.