Sunnuntai 16.12.2018

Ministeriö avaa: Näin komissio vastasi Suomen virkamiehille – myös huippuasiantuntijoilta tukea notifioimatta jättämiselle

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.6.2018 12:02
Päivitetty: 
19.6.2018 15:18
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Muun muassa valtiosihteeri Martti Hetemäki kysyi komission virkamiesjohdolta, miten Suomen komission käsityksen mukaan tulisi menetellä notifikaatioasiassa.
  • Kuva: Kuvakaappaus hallituksen vastineesta
    Kuva
    STM kertoo sote-vastineessa EU-komission viestistä Suomen ylimille virkamiehille.
|

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on tiistaina aamulla julkistanut kokonaisuudessaan hallituksen vastineen eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoon. Vastineessa ja sen liitteissä käydään maanantaina uutisoitujen muutosten lisäksi seikkaperäisesti läpi muun väittelyä niin sanotusta EU-notifikaatiosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö nostaa hallituksen vastineessa nimeltä mainiten esiin eduskunnan kuulemien asiantuntijoiden kannat notifikaatiokysymykseen.

Vastineen mukaan asiantuntijoista professorit Jukka Snell ja Jukka Raitio, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Suomen Kuntaliitto, korkein hallinto-oikeus ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Teperi ovat tuoneet lausunnoissaan esille valinnanvapausmallin EU-oikeudellisen arvioinnin ja notifioinnin tarpeen sekä mahdollisen riskin, että valinnanvapauslain mukainen toiminta katsottaisiin taloudelliseksi EU:n valtiontukimielessä.

Sen sijaan professori Kaarlo Tuori pitää hallituksen mukaan selvänä, että Suomen nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä kuntien ja kuntayhtymien järjestämisvastuun piiriin kuuluva ja niiden omana tuotantonaan toteuttama sosiaali- ja terveydenhuolto ”ei ole EU-oikeudellisessa mielessä taloudellista toimintaa”. Kuntien nauttima konkurssisuoja ja niiden verotuksellinen erityiskohtelu ei myöskään Tuorin mukaan ole EU:n kilpailusääntöjen kieltämää valtiontukea, hallitus toteaa.

– Myös professori Tuomas Ojasen mukaan esitystä ei ole tarpeen ennalta ilmoittaa komissiolle, hallitus kertoo.

Näin ilmoittaa hallitus vastineessaan. Toisaalta Ojanen on aiemmin sanonut, että notifikaatio on todennäköisesti tehtävä, ellei sitten sote-palveluja määritetä niin sanotuiksi yleistä taloudellista etua koskeviksi palveluiksi eli SGEI-palveluiksi. Niihin ei sovelleta valtiontukisääntelyä.

Hallitus toteaa vastineen liitteessä, joka käsittelee notifikaatiota, että ”mikäli maakunnan sote-keskusten toiminta katsottaisiin joltain osin taloudelliseksi, järjestelmään mahdollisesti sisältyvää tukea voitaisiin pitää sallittuna katsomalla, että toiminta on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua [SGEI]”. Näin voitaisiin perustella esimerkiksi maakuntien liikelaitosten konkurssisuojaa.

Arvostetut asiantuntijat Ojanen ja Tuori ovat keskeisimpiä oikeusoppineita perustuslakivaliokunnan kuulemisissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käyttämien asiantuntijoiden mahdollinen poliittisuus on herättänyt keskustelua, ja etenkin kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowicz on tuonut epäilyjään julki. Asiantuntijoiden näkemykset EU-kysymyksestä kuitenkin vaihtelevat.

STM: Näin komissio ja ylimmät virkamiehet pitivät yhteyttä

Hallituksen mukaan komission ylimmän virkamiesjohdon kanssa käydyissä epävirallisissa keskusteluissa on tullut ilmi, ettei komissio suosittele notifiointia. Tätä viestiä on toistettu niin pääministeri Juha Sipilän kuin virkamiestenkin suulla, ja myös STM tuo sen esiin vastineessa. Ministeriö avaa vastineessa aiempaa tarkemmin johtavien virkamiesten yhteydenpitoa komissioon.

– Komissiolle on 8. syyskuuta 2017 esitetty pyyntö järjestää asian selvittämiseksi tapaaminen perheja peruspalveluministerin kanssa. Komission taholta ei kuitenkaan ole ryhdytty toimiin tapaamisen järjestymiseksi. Komission ylimmän virkamiesjohdon kanssa käydyissä epävirallisissa keskusteluissa on tullut ilmi, ettei komissio suosittele notifiointia. Yhteistyö komission kanssa on ollut avointa ja vilpitöntä, STM kertoo.

– Kun valmisteltiin virkamiesesitystä siitä, että tätä esitystä ei tule notifioida sekä valtiontukikoordinaatiosta vastaavan TEM:n osaston päällikkö, ylijohtaja Pekka Timonen että VM:n kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki olivat yhteydessä komission virkamiesjohtoon ja kysyivät, miten komission käsityksen mukaan tulisi menetellä. Kummankin saama vastaus oli yhdenmukainen ja yksiselitteinen: Komission kilpailupääosaston tehtävänä ei ole arvioida jäsenvaltioiden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiä, vaan käsitellä tilanteita, joissa on perusteltu epäily kielletystä valtiontuesta. Siksi tällaista järjestelmää tai sen lainsäädäntöä ei tulisi notifioida, vaan pyrkiä varmistamaan, että järjestelmä itsessään on aidosti kilpailuneutraali.

Ministeriön mukaan keskusteluissa ”komission virkamiehet ovat myös viitanneet uusimpaan sote-järjestelmiä koskevaan komission käytäntöön, lähinnä Slovakiaa sekä Italian Lazion aluetta koskeviin komission kantoihin”.

– Komissio ei ole pyrkinyt haastamaan tai riitauttamaan jäsenvaltioiden käsitystä toiminnan ei-taloudellisesta luonteesta ainakaan näissä kahdessa tapauksessa. Slovakian tapauksessa EU:n yleinen tuomioistuin omaksui toisenlaisen kannan, mutta siitä komissio on valittanut EU-tuomioistuimeen. Päätös ei siten ole lainvoimainen.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että valinnanvapauslainsäädäntö on luotu noudattaen EU:n komission linjauksia ei-taloudellisen toiminnan määritelmästä. Järjestelmä on ei-taloudellinen ja näin ollen EU:n valtiontukisäännöt eivät tule sovellettaviksi, ministeriö uskoo.

Ministeriö myöntää, että notifioimatta jättäminen ”altistaa Suomen kanteluriskille, jossa langettava ratkaisu johtaisi tukien takaisinperintään maksajalle (maakunta, joissakin tapauksissa ehkä valtio) ja voisi aiheuttaa vahingonkorvausoikeudenkäyntejä”. Oikeudenkäyntiriski on kuitenkin arvioitu vähäiseksi ja ”joka tapauksessa sellaiseksi, että sillä ei ole merkitystä valinnanvapausjärjestelmän toteuttamisen kannalta”.

Kääntöpuoli on se, että jos asiasta tehtäisiin notifikaatio, joutuisi komissio aloittamaan asiasta laajan selvityksen, mikä tarkoittaisi jopa vuosien epävarmaa tilaa ja viivytystä sote-palveluiden uudistamiseen.

Ministeriö muutti pykäliä perustuslakivaliokunnan pohjalta

Notifioinnin taustalla on kysymys siitä, voiko uusi valinnanvapausjärjestelmä rikkoa EU:n kilpailusäädöksiä. Sote-uudistuksessa esitetään, että julkinen järjestäjä tuottaa jatkossa esimerkiksi terveyspalveluita maakunnallisena liikelaitoksena yksityisten yritysten rinnalla. Liikelaitosten asema on hyvin erilainen kuin yritysten, vaikka ne osin kilpailevatkin samoilla markkinoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan maakunnan tulee eriyttää suoran valinnan palveluihin kohdistuvat tulot ja menot sekä varat ja pääomat maakunnan liikelaitoksen muusta toiminnasta tavalla, joka ei vääristä kilpailua.

Lisäksi ministeriö ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta valinnanvapauslakia täydennettäväksi uusilla pykälillä. Niiden mukaan palveluntuottajille maksettavia korvauksia koskevat yleiset periaatteet ja maakunnan on kohdeltava palveluntuottajia yhdenvertaisesti korvauksen määrittelyssä.

– Kun huomioidaan esitetyn valinnanvapauslain mukaisten korvauksen määräytymisen yhdenvertaisuus, liikelaitoksen suoran valinnan palveluiden kirjanpidollinen eriyttäminen, maakunnan sisäisen hinnoittelun markkinaperusteisuuden vaatimus sekä edellä luetellut maakunnan liikelaitoksen erityiset velvoitteet, voidaan todeta, ettei maakunnan liikelaitoksen konkurssisuojasta koidu maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle eikä suunhoidon yksikölle sellaista rahoituksellista etua, joka asettaisi sen yksityisiä toimijoita parempaan asemaan ja jota voitaisiin pitää EU:n valtiontukisääntöjen vastaisena, ministeriö toteaa.

Lue lisää:

Hallitus vahvisti sote-muutokset: Valinnanvapaus siirtyy vuoteen 2022 – Notifikaatiota ei tehdä

Kokoomusministerit hehkuttavat: ”Valinnanvapaus toteutuu”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Katso myös
Tuomas Ojanen 25.4.2018
Eduskunnan hallintovaliokunnalle
HE 16/2018 vp eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-A...

---
Tekstissä sanotaan, että - -"Myös professori Tuomas Ojasen mukaan esitystä ei ole tarpeen ennalta ilmoittaa komissiolle, hallitus kertoo." - -

Saitko sinä saman lopputuleman edellä olevan Ojasen 25.4.2018 lausunnon perusteella notifioinnin tarpeesta?

Henry Virtanen

Lausunnosta ei käy selville, että mikä on kolmannen sektorin tuottamien palveluiden kohtalo. Näillä palveluille on tyypillistä yhteiskunnan tuki muodossa jos toisessa. Eduskunnan täysistunnossa Saarikko esitteli jotain ufoa asiasta. Ajatuksen ideana oli, että kolmannen sektorin palvelun tuottajan pitää itse eriyttää palvelussaan ne muodot jotka ovat ns. kilpailutettua sote-palvelua. Kolmannen sektorin toimijan pitää siis määritellä selkeästi ne toiminnot jotka ovat yleishyödyllistä "liipa laapaa" ja joka ei näin häiritse bisnestä. Tavoitteena saattaa olla kolmennen sektorin alasajo tai sen ottaminen osaksi liiketoimintaa. Tämän tapaista on jo vuosikymmenet nähty mm. joidenkin ns yleishyödyllisten sosiaali- ja terveyspalvelutuottajien säätiöittämisissä.

Em. Ojasen lausunnossa sivulla 8 kerrotaan, että - -"Kuten vastaaja ja Irlanti väittävät, terveysala kuuluu jäsenvaltioiden lähes yksinomaiseen toimivaltaan. Yhteisö voi EY 152 artiklan 1 ja 5 kohdan nojalla toteuttaa tällä alalla vain toimenpiteitä, jotka eivät ole oikeudellisesti velvoittavia, ja sen on otettava täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden terveydenhuoltopalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät velvollisuudet. Tästä seuraa, että julkisen palvelun velvoitteiden määritteleminen tässä yhteydessä kuuluu sekin lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan." - -

---

Tästä edellä kerrotusta johtuenko vast' ikään muutetut sote-ja maku-uudistuksen ns. asiakassuunnitelmat eivät ole antajaansa oikeudellisesti sitovia sopimuksia vaan ne ovat enemmänkin vain "sinnepäin" suunnitelmia?

Voinee kysyä, mikä tällaisilla summittaisilla asiakassuunnitelmilla on asiakkaalle ja potilaalle? Etenkin silloin kun asiakas on lapsi, vanhus, vammainen tai muistisairas, joka ei itse pysty täysin etuaan valvomaan? Kuka hänen etuaan silloin ajaa?

Ei ainakaan sote-toimija, ei ainakaan kunta, ei ainakaan maakunta eikä ainakaan valtio. EU:tako siinä tilanteessa huudetaan lopulta apuun? Mitä sitten, jos apu ei ehdi ajoissa? Kuka vastaa - ei kukaan. Taivaan Isä.

Katso vuosikirjapäätös KHO:2018:29:

Valtiontuki – Valtiontuen edellytysten täyttyminen – Oma toiminta – Taloudellinen etu – Korvauksen markkinaehtoisuuden selvittäminen – Taloudellisen edun valikoivuus – Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan – Kilpailun vääristyminen – Taloudellinen toiminta – Potilaiden siirtokuljetukset – Kiireettömät siirtokuljetukset

Vuosikirjanumero: KHO:2018:29
Antopäivä: 16.2.2018
Taltionumero: 673
Diaarinumero: 4349/3/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:29

HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta oli 12.5.2015 tekemällään päätöksellä ottanut sen jäsenkuntien järjestämisvastuulla olleet kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi 1.10.2016 alkaen. Päätöksen perusteella kyseisten potilassiirtojen järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi säilynyt Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue olisi tuottanut kyseiset palvelut sairaanhoitoalueen jäsenkunnille. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että HUS/Hyvinkään sairaanhoitoaluetta ei voitu pitää kysymyksessä olevan sairaanhoitoalueen jäsenkuntiin nähden ulkopuolisena toimijana. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei valituksenalaisen päätöksen perusteella ollut katsottava siirtyvän sairaanhoitoalueen jäsenkunnilta niihin nähden ulkopuoliselle toimijalle mitään taloudellista etua, jota olisi voitu pitää SEUT 107 artiklassa tarkoitettuna taloudellisena etuna." - - (jatkuu alla)

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaato...