Keskiviikko 26.9.2018

Sotesta lisäkuluja peräti 700 milj. €/vuosi? – ”Runsaasti epävarmuustekijöitä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.6.2018 18:14
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Ministerit kertoivat Sipilän hallituksen sote-vastineen sisällöstä maanantaina ja se julkaistiin kokonaisuudessaan tänään tiistaina.
|

Hallituksen sote- ja maakuntauudistus on etenemässä ilman tarkempaa tietoa siitä, millaisia kustannuksia niin sanotusta palkkaharmonisaatiosta koituu. Hallitus tunnustaa tänään julkaistussa vastineessaan, että epävarmuustekijöitä on runsaasti.

Palkkaharmonisaatiossa on kyse siitä, että alan työntekijöitä siirtyy maakuntien palvelukseen, jolloin työnantajan tulee lähtökohtaisesti maksaa samaa työtä tekeville samanlaista palkkaa. Tästä arvioidaan koituvan monille palkankorotuksia ja asia on herättänyt hämmennystä ja kritiikkiä julkisessa keskustelussa. Lue lisää: Juristi kalliista ”sote-mokasta”: ”Onnea neuvotteluihin – Varmaan helppo perustella työntekijöille palkkojen laskeminen”

Hallitus arvioi jo viime vuoden maaliskuussa lakiesityksessään, että ”alustavien selvitysten perusteella kustannusvaikutus on mediaanitavoitetasolla noin 75 miljoonaan euroa ja 9. desiilin tavoitetasolla noin 700 miljoonaa euroa”. Tänään julkaistussa vastineessa puhutaan haarukasta, joka olisi mediaanitavoitetasolla vähintään 75 miljoonaa euroa ja 9. desiilin tavoitetasolla vähintään 700 miljoonaa euroa. Mediaani tarkoittaa palkkaa, jonka alapuolelle sijoittuu puolet ja yläpuolelle puolet henkilöstöstä. 9. desiilin yläpuolelle sijoittuu vielä kymmenys henkilöstön palkoista.

Hallituksen vastine julkaistiin tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtä varten. Sote-valiokunta pohjaa työnsä perustuslakivaliokunnan varsin kriittiseen sote-lausuntoon, jonka johdosta hallitus laati vastineensa. Lue tarkemmin: Sotessa yhä vakavia perustuslaillisia ongelmia – uutta hallituksen esitystä ei tarvita

Palkkaharmonisaatio kuuluu osaltaan soten muutoskustannuksiin. Hallitus toteaa vastineessaan, että valtiovarainministeriö selvitti muutoskustannuksia maakunnilta kyselylomakkeella alkuvuodesta. Kysely osoitti, ettei maakuntavalmistelijoilla ole vielä selvää käsitystä muutoskustannuksista ja niiden laajuudesta.

Vastineen mukaan arviota muutoskustannuksista pyritään edelleen selvittämään ja arviot tulevat toimeenpanon aikana tarkentumaan. Muutoskustannusten merkitys nousi vastineen mukaan esiin myös ministeriön ja maakuntien välisissä maakuntasimulaatioissa keväällä 2018.

Maakuntien koetalousarviot ja -suunnitelmat kootaan maakuntavalmistelijoilta syksyllä 2018. Niiden perustella laaditaan hallituksen mukaan yhtenäiset perusteet muutoskustannusten arviointiin. Näin ollen tarkennettu arvio muutoskustannuksista on hallituksen mukaan käytössä vuoden 2018 lopussa.

–On kuitenkin selvää, että esimerkiksi palkkaharmonisaation mahdollinen lisäkustannus on riippuvainen useista sellaisista tekijöistä, joista ei ole vielä luotettavaa tietoa syksyllä 2018, hallitus huomauttaa.

Hallituksen mukaan palkkaharmonisaation kustannusvaikutuksia pystytään arvioimaan vain siirtyvän henkilöstön määrän perusteella. Alustava arvio siirtyvästä henkilöstöstä pitäisi olla selvillä lokakuun lopussa. Viime vuoden maaliskuun lakiesityksessä sote- ja maakuntauudistukseksi arvioidaan, että ensi vaiheessa noin 215 000 henkilöä siirtyisi maakuntien palvelukseen.

–Palkkojen yhteensovittamisen kustannusvaikutusten arvioimiseen sisältyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, millaiset sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset, palkkausjärjestelmät tai työn vaativuuden arviointijärjestelmät ovat tulevissa maakunnissa. Nämä ovat tulevan työnantajan ja palkansaajajärjestöjen kesken sovittavia asioita, hallitus toteaa vastineessaan.

Viime vuoden maaliskuun esityksen mukaan laskelmia on mahdollista tarkentaa vasta, kun valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut on määritelty. Kahden viime vuosina tehdyn kuntaliitoksen esimerkki osoittaa, että palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat olleet noin 1–3 prosenttia palkkasummasta. Yleensä palkkojen harmonisointiin menee useita vuosia.

Palkkamenot vastaavat noin puolta sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Kunnilta maakunnille siirtyvän henkilöstön palkkamenot olivat vuonna 2015 noin 11,1 miljardia euroa.

Lue myös: Taas löytyi vakava uhka soten miljardisäästöille – Päivi Nerg: 700 miljoonan euron palkkariski ratkotaan sopimusneuvotteluissa

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari Keto

Eli 3miljardin säästöt 10 vuodessa ja 7,5 miljardin lisäkulut samaan aikaan plus normaalit henkilöstökulut.
Eihän tässä ole ongelmaa maksumies eli kansa on jo olemassa.
Suurin ongelma taitaakin olla niillä edustajilla miten tämä myydään julkisesti.

Seppo Simonen

Tämä on vanha uutinen jolla taasen yritetään mustamaalata sotea. Palkka harmonisointi hoittuu sopivalla siirtymäajalla kuntoon.
Tämä asia ratkotaan työmarkkinapöydissä, on tietenkin selvää että samasta työstä lähtökohtaisesti sama palkka.