Torstai 19.7.2018

Nato-vetoomus Suomessa ja Ruotsissa: ”Parasta Pohjolan turvallisuudelle”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.6.2018 13:58
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Kannanoton allekirjoittajien mukaan Suomen ja Ruotsin nykyisessä liittoutumattomassa tilanteessa ei ole mahdollista tehdä kattavaa puolustussuunnitelmaa nopeasti ilmaantuvia tilanteita varten, eikä sellaista voi improvisoida konfliktin jo käynnistyttyä. Kuvituskuva.
|

Suomen ja Ruotsin tulisi liittyä sotilasliitto Natoon, katsovat 14 eturivin ulkopolitiikan vaikuttajaa yhteisessä kannanotossa, joka on julkaistu yhtä aikaa Suomessa ja Ruotsissa.

Ryhmän mukaan kaikkien viiden Pohjoismaan kuuluminen Natoon olisi paras tilanne Pohjolan turvallisuudelle. Lännen Median sanomalehdet ovat julkaisseet puheenvuoron yhtä aikaa ruotsalaisen Svenska Dagbladet -lehden kanssa tiistaina illalla. Sen ovat allekirjoittaneet muun muassa SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, entinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen, ruotsalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajatushautomon Frivärldin johtaja Katarina Tracz ja entinen Ruotsin hallituksen kabinettisihteeri Frank Belfrage.

Kirjoittajien mielestä on selvää, ettei entisaikojen liittoutumattomuuspolitiikka vastaa nykypäivän tarpeita, kun Venäjä on haastanut Euroopan turvallisuusjärjestyksen ja osoittanut taipumusta käyttää sotilaallista voimaa poliittisiin tarkoituksiin.

–Venäjä on näin rikkonut avoimesti kansainvälistä oikeutta ja Etyjin periaatteita, joita se on ollut itse neuvottelemassa ja hyväksymässä. Venäjä lisää joukkojensa varustusta ja uhkaa ydinaseiden käytöllä. Pienten naapurimaiden tulee sen takia hakea vahvempien kumppaneiden tukea, jotta niillä olisi sotaa ehkäisevää puolustuskykyä Venäjän mahdollista aggressiota vastaan, kirjoittajat katsovat.

Suomi ja Ruotsi ovat kehittäneet keskinäistä sotilasyhteistyötään ja syventäneet yhteistyötä Naton ja monien Nato-maiden kanssa. Myös EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa kehitetään. Siksi liittoutumattomuus ei kirjoittajien mielestä ole Venäjän silmissä uskottavaa.

– Sen sijaan Venäjä pitää Suomea ja Ruotsia kiinteänä osana länttä ja ajattelisi todennäköisimmin näin myös konfliktitilanteessa. Se taas merkitsee, että liittoutumattomuus on muuttunut tarkoituksensa vastaiseksi ulkopuolisuudeksi.

–On erinomaista, että syvennämme nyt konkreettista keskinäistä puolustusyhteistyötämme ja yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa, mutta meidän tulee käydä keskustelua ja syventää yhteistä analyysiä siitä, miten jatkamme maidemme etenemistä kohti täysimääräistä Nato-jäsenyyttä.

Kirjoittajat huomauttavat, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaisi merkittävästi lännen yhteenlaskettua sotaa ehkäisevää kykyä, mikä johtaisi todennäköisesti Venäjän hetkelliseen ärtymiseen. Kirjoittajien mielestä on kuitenkin todellisuudelle vierasta väittää, että jännitys Pohjois-Euroopassa kasvaisi Venäjän koettua kasvanutta uhkaa.

– Jonkin ajan kuluttua Venäjä hyvin todennäköisesti hyväksyisi uuden tilanteen, joka olisi nykyistä huomattavasti vakaampi. On siksi rauhan edun mukaista, että Suomi ja Ruotsi integroituisivat muiden länsimaiden kanssa myös sotilaallisesti, kirjoittajat katsovat.

Kirjoittajat huomauttavat, että sotilasstrategiselta kannalta Pohjoismaiden ja Baltian muodostama alue on yhtenäinen, joten politiikan tulee olla sotaa ehkäisevää Venäjän suhteen.

– Paras tapa varmistaa, että pelotteemme ehkäisee Venäjän mahdollisia Itämeren alueeseen kohdistuvia sotilaallisia aikomuksia, ja samalla merkittävästi lisätä Suomen ja Ruotsin puolustuskykyä, olisi molempien maiden jäsenyys Natossa.

– Naton sisällä Pohjola muodostaisi tärkeän alueellisen pilarin läntisessä puolustusjärjestelmässä. Tämä hyödyttäisi koko liittokuntaa ja myös vahvistaisi Itämeren alueen vakautta.

LUE MYÖS:

IL-US-kysely: Jo 48 % suomalaisista hyväksyy sotilasyhteistyön syventämisen USA:n ja Naton kanssa

Alexander Stubb: Jos presidentti tukisi Nato-jäsenyyttä suomalaisten mielipiteet kääntyisivät

Näkökulma: Kansa seuraa, jos presidentti johtaa – mutta Nato-asiassa Niinistö ei johda

Jaa artikkeli:

Kommentit

Petri Hämäläinen

Tällä ääliömaisella idealla Suomi maalittaisi itsensä Venäjän ensi-iskun kohteeksi.

Suomi militarisoitaisiin Naton risteilyohjuksin, tukikohdin ja mahdollisesti ydinasein.

Kaikki Naton tukikohdat Suomen maaperällä tuhottaisiin ensi-iskussa.

Miksi ihmeessä sitä haluaisimme?

Miksi haluaisimme varta vasten sotatantereeksi?

Miksi emme Sveitsin tavoin pysyisi liittoutumattomana ja suursodan ulkopuolella?

Harri Tapani

Nukettamisen vaikutuksihan tutkittin Yhdysvalloissa jo aikaa sitten kuten uutiset kertoivat:

"Salatun asiakirjan kylmä matematiikka – Yhdysvallat laski paljonko ydinsota tappaisi suomalaisia

Yhdysvaltain puolustusministeriön ”haavoittuvaisuuden erikoisanalyysissä” nimetään konkreettisesti maita, joihin ydinlaskeuma olisi vaikuttanut, Suomi mainitaan ensimmäisenä [...] Suomen jälkeen mainittujen maiden listaus jatkuu kohti etelää."

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005380777.html

Markku Lehto

Jos kansainvälinen tilanne kiristyisi niin, että Venäjä katsoisi sotilaallisten intressiensä vaativan puskurivyöhykkeittensä laajentamista, niin luuletko, että se kiertäisi Pohjois-Euroopassa Suomen alueen niin Suomenlahden ja Pohjois-Itämeren kuin Lapin suunnissa vain sen takia, että Suomi ei olisi Naton jäsen ?

Ja mitä sotilaallisia intressejä Venäjällä voisi olla Suomen suunnalla ? Siihen voi tutusta esimerkiksi lukemalla Venäjän silloisen asevoimien komentajan, kenraali Makarovin, Helsingin yliopiston juhlasalissa 5.6.2012 pitämä puhe.

Se löytyy oheisesta linkistä:
https://yle.fi/uutiset/3-6169951

Makarovin puheensa yhteydessä esittämä kuva Venäjän Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Puolan alueelle kaavailemasta ohjusten torjuntavyöhykkeestään löytyy googlaamalla: Makarov kartta.

Mark Andersson

Jos kansainvälinen tilanne kiristyisi niin, että Venäjä katsoisi sotilaallisten intressiensä vaativan puskurivyöhykkeittensä laajentamista, niin luuletko, että se kiertäisi Pohjois-Euroopassa Suomen alueen niin Suomenlahden ja Pohjois-Itämeren kuin Lapin suunnissa vain sen takia, että Suomi olisi Naton jäsen?

Markku Lehto
Vastaus kommenttiin #9

Koska Venäjä / Neuvostoliitto on kohdistanut sotatoimia Nato-maata kohtaan ? Siinähän on ollut sellainen riski, että astuu liian suurille varpaille. Sehän Venäjää kaivertaa mm. Balkanin maiden osalta. Venäjä ei voi puuttua näiden Nato-maiden asioihin astumatta Naton varpaille.

Markku Lehto
Vastaus kommenttiin #15

Tokihan tämä ( Nato ) ei estäisi Venäjän hallintoa pohtimasta sitä, miten näiden pienten Baltian maiden sisäisiin asioihin voitaisiin joillakin muilla keinoin puuttua. Pieni avaus siellä ja täällä voisi ehkä rapauttaa näiden maiden Nato-liittolaisuutta ?

Eihän tämä ole mitään uutta. Kunhan olemme myös siellä ja täällä hereillä.

Pekka Kohonen

Öö, se liittoutumattomuus toimi niin hyvin talvi- ja jatkosodan aikana. Olemme sota tanner joka tapauksessa, kysymys on vain siitä olemmeko omillamme (tai jotain nimellistä EU-apua), vai saisimmeko tukevampaa selustatukea NATOsta. On vaikeaa uskoa, että puolueettomuus toimisi sen paremmin kuin 40-luvulla, sittemmin kun Virokin on NATO:ssa. Eli Suomesta on tullut "pehmeä" kohde NATO-Viroon nähden. Erästä presidenttiä lainaten "kasakka ottaa sen mikä on löyhästi kiinni". Mutta suomalaisille on aivan turha puhua. "Puolueettomuus" on osa identiteettiä ja poliitikot ovat syntymässä säikähtäneitä. Ainoa toivo on, että Ruotsi liittyy NATO:n omine toimineen (asiaa on turha koordinoida Suomen kanssa). Sitten ehkä suomalaisetkin huomaavat liittyä. Eli vähän sama kuin EU:kin kanssa.

Markku Lehto
Vastaus kommenttiin #32

Näinhän se toinen vaihtoehto olisi ollut. Ja niin olisi varmasti käynyt, jos Suomi ei olisi lähtenyt Saksan kelkkaan ja saanut sotilaallista ( Pohjois-Suomen rintamaosuus ) sekä materiaalista tukea ( Ryti - Ribbentrop -sopimus )Saksalta.

Ilman Saksan tukea, Stalin olisi saattanut "Suomen asian loppuun" , joka jäi häneltä kesken Talvisodassa. Mikä olisi ollut Suomen kohtalo ilman Saksan tukea ? Sen ymmärtää, jos tutustuu esimerkiksi Baltian maiden kohtaloon maailman sodan lopussa ja sen jälkeen aina Neuvostoliiton romahtamiseen saakka.

Hannu Mononen
Vastaus kommenttiin #45

Liittoutumattomuutta jo kokeiltiin ennen talvisotaa, mutta eihän se mitenkään estänyt Neuvostoliittoa irtisanomasta hyökkäämättömyyssopimusta ja Puna-armeijaa sekä Neuvostoilmavoimia hyökkäämästä 30.11.1939.

Rauhakin oli sen jälkeen jo solmittu Moskovassa 12.3.1940, mutta eihän se estänyt NL:n vihamielistä ja uhkailevaa politiikkaa mm. aseettoman siviilimatkustajakone Kalevan alasampumista tämän "rauhan" aikana ja vaatimuksia Petsamon nikkelikaivoksen omistajuudesta ja hallinnasta.

Mitenpä muutenkaan, koska Stalinin tavoitteena oli viedä häneltä kesken jäänyt talvisota aikomaansa päätökseen, kuten varsin havainnollisesti ilmenee Molotovin neuvotteluista Hitlerin ja Ribbentropin kanssa Berliinissä runsaat puoli vuotta Moskovan rauhan jälkeen 12.11.1940 saksalaisen virallisen pöytäkirjan englanninkielisen käännöksen mukaan: http://www.worldfuturefund.org/wffmaster/Reading/Germany/Hitler-Molotov%...

Jatkosodankin ensimmäiset tulenavaukset Suomen ja Neuvostoliiton välillä tapahtuivat Neuvostoliiton aloittamina.

Kauniit teoriat rauhasta eivät toimi sellaisen vastapuolen kanssa, jota rauha ei kiinnosta. Väittämääsi kolmatta vaihtoehtoa Suomella ei ollut lainkaan 1941.

Raimo Laine
Vastaus kommenttiin #47

1941 Stalin tarvitsi kipeästi joukkoja vahvistamaan Saksan rajan puolustusta ja jos olisisi saatu rauha Suomen kanssa, Suomesta olisi saatu jopa 10 valiodivisioonaa.
Stalin yritti lepyttää Suomea lähettämällä tänne viljajunia, joista viimeinen saapui vasta kun Suomi oli jo julistanut sodan ja hyökännyt.
Rauhassa ehkä olisi voinut tinkiä Viipurinkin takaisin, mutta me hyökkäsimme Natsi-Saksan kanssa tavoitteena koko Neuvostoliiton tuhuaminen ja muuttaminen raaka-ainneiden ja orjatyövoiman lähteeksi
lukuunottamatta parhaita alueita, jotka olisivat toimineet saksalaisten Lebensraum-asutuksina.

Raimo Laine

Suomen ja Ruotsin asemat ovat perin erilaiset. Suomella on armeija, joka on Euroopan vahvimpia. Miksemme luottaisi siihen ? Ei tänne paraatimarssilla tulla ja venäläisetkin sen kyllä tietävät.

Naton voimat Pohjois-Euroopassa ovat minimaaliset ja venäläiset tietävät senkin.

Hannu Mononen

Miten se puolustusliitto Naton jäsenyys sitten Suomen puolustusvoimien vahvuutta vähentäisi?

Pohjois-Atlantin liitolla on aivan toisenlaiset resurssit taustanaan, eikä niitä Suomen puolustusmäärärahoilla hankita ikinä (esim. AWACS-tutkavalvonta ja taistelunjohto, kyky ilmatankkaukseen, satelliittitiedustelu, moninkertainen ilma-aseen vahvuus, ydinsateenvarjo, huoltovarmuus Euroopan Nato-liittolaisten joukoille).

Aika toimii Naton puolella, järjestön ryhdyttyä määrätietoisesti vahvistamaan puolustustaan Krimin kaappauksen jälkeen. Venäjä ei sieltä mitään kultakaivosta löytänyt vaan ajautuu pahenevaan kriisiin Italian kokoisessa kansantaloudessaan, vaikka oppositio nujerretaankin säälittä eikä todenmukaista kuvaa valtiontaloudesta anneta omille kansalaisille eikä ulkomaailmalle.

Putinilla on jäljellä tehollista peliaikaa enintään kymmenkunta vuotta, ja hän voi ajautua epätoivoisiin tekoihin ennen Game Over -takarajaansa. Viisaat rajanaapurit hakevat siksi hyvissä ajoin itseään vahvempia liittolaisia, koska Venäjä on jo antanut maailmalle toistuvia näytteitä voimapolitiikastaan eikä se enää sitoudu ETYK:n periaatteisiin. Ainoa pidäke Venäjälle on riittävä vastavoima, mihin Suomi yksinään ei pysty realistisesti ajatellen.

Markku Lehto

Pitkästä aikaa Nato-keskusteluun on saatu muutakin sisältöä, kuin iän ikuiset Natoon vai ei -gallupit. Tämä vaikutusvaltaisten asiantuntijoiden lausunto sisältää konkreettisesti niitä tosiasioita, joista olisi pitänyt puhua viimeiset kymmenen vuotta.

Mutta nämä tosiasiat ovat edelleen olleet liian kuumaa puuroa meidän poliittiselle eliitille ja puolueille, joista osalla tuntuu vieläkin vanha YYA-levy jääneen pyörimään.

Välillähän näytti jo että asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä, mutta sitten taas luisuttiin epämääräisten mitään sanomattomien käsitteiden tielle. Sellaisia olivat mm. ns. pohjoismainen puolustusyhteistyö ja viimeksi esillä roikotettu Ruotsin ja Suomen välinen yhä vaan entisestään syvenevä puolustusyhteistyö. Näillähän ei ollut mitään tekemistä Suomen turvatakuiden kanssa.

Suomen ja Ruotsin väliseen rahanajan puolustusyhteistyöhön liittyen Ruotsissahan todettiin sekä hallituksen, että myös opposition puolelta, että Ruotsi ei tule sitoutumaan Suomen ja Ruotsin väliseen puolustussopimukseen. Ja silti meillä Suomessa jatkettiin sen jauhamista. Miksi tuota muuksi voisi tulkita kuin tietoiseksi itsepetokseksi.

Markku Lehto

Mikä olisi tilanne, jossa Venäjä iskisi ensimmäisenä Nato-Suomeen ?

Ja jos Suomi ei ole Natossa, niin mikä suojaisi Suomea siltä, ette Venäjä ottaisi tarvittaessa Suomen alueelta sen sotilaallisten intressien kannalta tärkeitä alueita ? Yksin jäävän Suomen pienet puolustusvoimatko vai YYA II -sopimusko ?

Pekka Kohonen

Jos Ruotsi liittyy Suomen olisi parasta seurata perässä. Tämä on itse asiassa ainoa tie, jonka näen johtavan NATO:n. Suomalaiset vain uskovat "puolueettomuuteen" niin vakaasti, että en tiedä horjuttaako sitä mikään. Ruotsi oli historiankirjojen mukaan "epävirallinen" NATO:n jäsen kylmän sodan aikana. Nyttemmin kun tällainen järjestely ei toimi, niin se saattaa hyvinkin pyrkiä jäseneksi kunhan Trump lähteen pois häiritsemästä. Trump on pilkannut Ruotsia niin paljon, että en usko heidän haluavan liittyä hänen aikanaan.

Pasi Anttila

Kuolee niitä ihmisiä toisessakin iskussa. Luuletko Venäjän niin heikoksi että se ei kykenisi iskemään sekä Suomeen ja Ruotsiin että Baltianmaihin samaan aikaan se kuuluisa ensi-isku. Ei Ruotsi mitään puskuria tarvitse, ei näitä sotia maajoukoilla käydä.

Markku Lehto

Kaskun Suomen ja Ruotsin jälkeen ei Venäjällä olisi enää muuta estettä kuin Tanska ja Norja ja sen jälkeen vapaa Pohjois-Atlantin sekä manner-Euroopan herruus. Siinä sitten opeteltaisiin Venäläistä puuroa syömään.

Ei Putin ole oppi-isänsä, Pietari Suuren, ajatuksia unohtanut. Toisella suunnallahan Venäjällä on tähtäimessään Intian valtameren rannikon tukikohdat.

Markku Lehto

No nämä, joidenka nimi sieltä puuttuu, tulevat varmaankin omalta osaltaan kohta esiin.

Ja se onkin mielenkiintoista lukea ja kuulla millä he omaa mielipidettään perustelevat. Tosiasioilla vai vanhoilla kuluneilla YYA-aikakauden fraaseilla ? Vai sillä, että maailma tulee riisua ydinaseista ? Vai sillä, että suomalaiset sotilaat palaavat sinkkiarkuissa toiselta puolelta maapalloa USA:n käymistä sodista ? Vai sillä, että Venäjä takaa Suomen koskemattomuuden kaikissa tilanteissa, edellyttäen että Suomi ei liity Natoon ?

Eero Nevalainen

Kerrankin joku järkevä kommentti "pohjoismaiseen yhteistyöhön" liittyen. Yleensähän se menee silleen että eristäydytään koko muusta maailmasta Ruotsin selän taakse jotta lopulta saadaan liittyä Ruotsiin kun ei enää muitakaan vaihtoehtoja ole...

Asko Juuti

Mikä minua Natokeskustelussa eniten arveluttaa, on hypääminen NATOa pääosin pomottavan USA:n liittolaiseksi oikein virallisestikin. Ei maan nykytouhu anna minkäänlaisia takeita minkään linjan pysyvyydestä. Ehkä vaan en ymmärrä ja olen valitseviin olosuhteisiin nähden tyytyväinen nykytilanteeseen.

Timo-Pekka Mustakallio

14 eturivin tyhjäpäätä myymässä pölynimuria, mitä kukaan ei tarvitse eikä halua.

NATO ei ole puolustusliitto: puolustukseen tarvittaisiin omia eurooppalaisia joukkoja... mutta niitä on supistettu rajusti Eurokriisin jälkeen. Keskinäisen avunannon olennaisia edellytyksiä ei ole NATO:ssa katsottu tarpeellisiksi: viime kesänä se havaitsi - yllätys, yllätys! - ettei sillä ole riittävästi kuljetuskapasiteettiä (mark my words: "NATO-laivat eivät tule!"), eikä sen puoleen edes kauttakulkuoikeuksia... vaikka on ollut vuosikymmeniä aikaa neuvotella ne kuntoon. Puolustus ei todellisuudessa ole NATO:n tarkoitus!!!

Sen sijaan se on Yhdysvaltain johtama sotaliitto, johon sotkeutuneet osallistuvat joko laillisesti kyseenalaisiin operaatioihin (Afghanistanin miehittäminen) tai sotarikoksiin... jo alkaen 1990-luvun lopulta. Se on myös USA-aseteollisuuden myyntikonttori... mikä tosin on köhinyt jo vuosikymmenen, kun EU on lähestulkoon peeaa (EU-jäsenmaiden velka alkaa keskiarvonakin lähennellä 100%/BKT, on osittain jo ylikin... huittislaisittain se siis "syö enemmän kuin tienaa"). Ilmankos USA on nyt pistämässä välit poikki peesaajiin, joilla ei ole poliittista eikä taloudellista varaa tällätä 2%/BKT tuottamattomiin (päinvastoin vielä kuluautomaatiksi muuttuviin) aseisiin.

Koko sotaliitto-NATO:han on käytännössä jo hajonnut, ja enää tuon ikävän tosiasian julkiseen tunnustamiseen puuttuu rohkeus. Suomella tai Ruotsilla ei ole mitään asiaa tuollaisen resuisen roskasakin joukkoon.

Timo-Pekka Mustakallio

Jopa sotaliitto-NATO:n pääsihteeri Stoltenberg tajuaa jo, ettei tuo liitto ehkä selviä nyt käynnistyneestä vakavasta transatlanttisesta kriisistä:

https://abcnews.go.com/International/wireStory/nato-head-guarantee-trans...

Sotaliitto EI tarjoa "turvatakuita" ensinkään (lue kuuluisan 5:nnen artiklan sanamuoto siten kuin se on kirjoitettu - eli siten kuin se sitoo jäseniään: siis ei sido mitenkään), eikä sillä toisekseen ole kuljetuskalustoa tai kauttakulkuoikeuksia... vaikka näitä olisi ollut aikaa järjestää ja neuvotella vuosikausia: se EI OLE todellisuudessa puolustusliitto edes perusedellytyksiltään, puhumattakaan surkastuneista eurooppalaisista sotaliitto-NATO:n jäsenmaiden asevoimista. Kukaan ei tule puolustamaan edes Baltiaa (saksalaisethan eivät mielipidetiedustelun mukaan lähtisi balttien takia sotaan... ja Saksa on eräs sotaliiton "vahvimmista" jäsenmaista). Kuten olen jo vuosia sanonutkin: "NATO-laivat eivät tule". Niitä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.

EU-yhteispuolustusta on yritetty järjestää jo vuodesta 1950 alkaen... eli vielä ennen sittemmin aikaan saatua hiili- ja teräsliittoa: on siis kohtuullista todeta, että se on pelkkä haavekuva muutaman poliitikon päänupissa, silkkaa haihattelua. Päinvastoin päivä jolloin itse unioni hajoaa on lähestymässä hurjaa vauhtia: tapahtumat rullaavat nyt nopeasti, ja loppu voi tulla yllättävänkin pian. Yhteispuolustus on vihoviimeisin asioista, joita Bryssel nyt pohtii olemassaolostaan kamppaillessaan.

Suomen on luotettava omiin voimiinsa, omaan viisaaseen politiikkaansa, ja mielellään tiiviiseen yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Kaikki muu on jonninjoutavaa höpinää.

Martti Kauppala

Satavuotiaassa suvaitsevassa monikulttuurisessa, länsimaista parlamentaarista demokratiaa edustavassa itsenäisessä Suomessa asuvat Igor ja Irja. Pienessä torpassa jonka he ovat työtä tekemällä yhdessä maksaneet. Pihassa on myös Igorin Lada.
Jos, torppa kärähtää palovakuutus (pakollinen) korvaa vahingot. Jos Lada karkaa Igorin hanskasta ja törmää kallioon, liikennevakuutus (pakollinen) ei korvaa Ladaa. Fiksuna miehenä Igorilla on tietysti vapaaehtoinen Kaskovakuutus, joka sopivalla omavastuulla korvaa Igorin Ladan, parhaassa tapauksessa tilalle tarjotaan vähän ajettu uudempi Kalina.
Kun Itsenäinen Suomi liittyy Natoon, saamme kansalliselle turvallisuudelle, palovakuutuksen, liikennevakuutuksen ja kaskovakuutuksen, lue Naton 5 – Artikla. Omavastuun hinta on kohtuullinen 2 % Bkt:stä per vuosi, oman armeijamme toimintavarmuuden turvaamiseksi. Maassa jossa on riittävä hyvin varusteltu oma tehokas armeija, harvemmin tulee kylään vieras armeija, varsinkin jos maalla on ”Kaskovakuutus kansallisesta turvallisuudesta”.
Tämän pitäisi olla riittävän helppoa jokaisen Suomalaisen ymmärtää.
Tämän ymmärtää myös Irja ja Igor. Vaan kuis on, “Toverit suomalaiset sushnat”
Yes, I was an officer of Finnish Army Reserve.

Markku Koivisto

Niin, pääkaupunkinsa puskurivyöhykkeenä tsaarikin aikanaan Suomi-nimisen maakunnan Ruotsilta, kiusalliselta riitakumppaniltaan, vallattuaan. Sama oli asema YYA-sopimuksella vahvistettuna, vikka pääkaupunki olikin siirtynyt Moskovaan. Sittemmin sodankäyntivälineet ovat muuttuneet sellaisiksi, ettei maasodankäynnin puskurivyöhykkeillä ole enää entistä merkitystään suursodassa. Jottei maatamme kuitenkaan vallattaisi naapurin satunnaisen mielenoikun seurauksena on siihen nähden uskottava puolustuskyky hyvinkin välttämätöntä pitää yllä. Isossa kisassa olemme kuitenkin aivan kädettömiä ilman NATO:a. Kuka osaa ennustaa ajoissa, milloin todella räjähtää? Ottakoon se tai hän vastuun liittymisen ajankohdasta!

Markku Lehto

Nyt tämän julkilausuman ja sitä seuraavan debatin jälkeen onkin mielenkiintoista kuulla mitä valtiojohtomme asiaan kommentoi.

Onhan se kuitenkin niin, että tätä julkilausumaa ei voi enää ohittaa pelkillä fraseologioilla tai olankohautuksella. Nyt pitää valtiojohdon meille rivikansalaisille vastata ihan konkreettisesti kohta kohdalta tähän asiantuntevaan ja tosiasioihin perustuvaan julkilausumaan.

Markku Lehto

Eivät ne virolaiset pelkää Venäjää, mutta muistavat historiasta kuinka Venäjä ( NL ) heitä pienenä naapurina kohtelivat. Tällä hetkellä virolaisilla on selkeä vakaumus siitä, mihin yhteisöön ( länsi vai itä ) he kuuluvat ja mitä he aikovat puolustaa.

Harri Tapani

Annetaan amerikkalaisten opastaa tässä asiassa, miksi ei annettaisi.

"NATO on ollut eräänlainen vedätys ja pääasiassa eurooppalaisten kurissapidon väline, kuten Christopher Layne kuvasi kirjoissaan ja artikkeleissaan, The Peace of Illusions – American Grand Strategy from 1940 to the Present ja (America as European Hegemon (The National Interest, Summer 2003) Cato Instituutissa:

"Kylmä sota ei syntynyt Neuvostoliiton vaan Yhdysvaltojen hegemoniapyrkimyksen vuoksi. Kylmä sota oli vain keino säilyttää Yhdysvaltojen herruus Euroopassa." (1.)

"Yhdysvalloille niin Nato kuin hiili- ja teräsyhteisö sekä yhteismarkkinat olivat välineitä länsieurooppalaisten kurissa pitämiseen." (2.)

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/234390-kaksi-tiukkaa-nato-vastausta-ex-...

Se että osa eurooppalaisista saadaan tiukasti haluamaan olla kurissapidettävinä on jo melkoinen saavutus :p

"Myös W. Blum kirjoitt kirjassaan: "Rogue state" eurooppalaisten vedätyksestä:

"Yksi suosituimmista "Neuvosto-uhista" oli Puna-armeijan invaasio Länsi-Eurooppaan (Tämä oli tekosyy Naton perustamiseen)."

Vanhat haukat "George Bush vanhemman puolustusministerin Dick Cheneyn ja tämän alaisen Paul Wolfowitzin toimesta...."kehittivät oman jatkonsa asiaan ja kurissapitämiseen.

"PNAC:n suunnitelmassa todetaan että Yhdysvaltojen tulee ehkäistä minkä tahansa muun valtion yritykset nousta voimatekijäksi ja esitetään jonkin verran huolta siitä että Eurooppa voisi yrittää kilpailla Yhdysvaltojen kanssa. Cheneyn ja Wolfowitzin vuoden 1992 suunnitelmassa sanottiinkin että Yhdysvaltojen tulee “ehkäistä kehittyneitä teollisuusmaita kyseenalaistamasta sen johtajuutta ja edes yrittämästä kasvattaa alueellista tai globaalia vaikutusvaltaansa”. Suunnitelma mainitsi Kiinan, Venäjän, Saksan ja Japanin tärkeimmiksi kurissa pidettäviksi...."

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/243438-donald-trumpin-uhkaus-tuontitul...

Myös Avaruuden militarisointi kuuluu suunnitelmiin, "Tätä koskevat Pentagonin suunnitelmat julkistettiin toukokuussa (jo 2005) Politiikkaan kuuluu myös se, että muita maita estetään tekemästä samoin. ko. uunnitelmat löytyvät nekin Project for the New American Century asiakirjoista.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250404-turvallisuudesta-huolestunut-pre...

Timo Nenonen

Suomella ei olemitään tarvetta liittyä Natoon, koskaan. Paasikivi-Kekkosen puolueettomuuslinja on vielä tänäkin päivänä erinomainen keino välttää osallistuminen suurvalta-rettelöihin, muussa mielessä, kuin sovittelijoina.

Arto Lähteelä

Nato Suomelle merkitsisi maamme miehittämistä .
Miksi haluaisimme vieraiden valtioiden joukkoja maahamme?
Hyvät suhteet naapurimaihin on turvallisuuden tae.
Lisäksi Suomella on lähes Euroopan vahvin armeija.
Miesvahvuus ja kenttätykistö on parhaimmistoa laadultaan ja määrältään.
Suomella on myös uskoa ja itseluottamusta itseen.

Markku Lehto

Vaikka Suomella on reservin suhteen suuret puolustusvoimat, on otettava huomioon, että Suomelta puuttuu merkittävästi kalustoa ja materiaalia laajan alueensa ja pitkän rajansa puolustamiseen.

Kalustoa ja materiaalia on Nato-mailla varastoissaan vaikka kuinka paljon, ei ehkä uusinta uutta, mutta hyvin toimivaa. Kyse on vain siitä, onko Suomella mahdollisuus saada tuota materiaalia käyttöönsä tiukan paikan tullen ? Nato:n jäsenenä meillä olisi paremmat mahdollisuudet täydentää nopeastikin arsenaaliamme. Vrt. Saksan materiaaliapu kesällä 1944 tai Itä-Saksan varastojen tyhjennysmyynti 90 -luvulla.

Martti Kauppala

Satavuotiaassa suvaitsevassa monikulttuurisessa, länsimaista parlamentaarista demokratiaa edustavassa itsenäisessä Suomessa asuvat Igor ja Irja. Pienessä torpassa jonka he ovat työtä tekemällä yhdessä maksaneet. Pihassa on myös Igorin Lada. Jos, torppa kärähtää palovakuutus (pakollinen) korvaa vahingot. Jos Lada karkaa Igorin hanskasta ja törmää kallioon, liikennevakuutus (pakollinen) ei korvaa Ladaa. Fiksuna miehenä Igorilla on tietysti vapaaehtoinen Kaskovakuutus, joka sopivalla omavastuulla korvaa Igorin Ladan, parhaassa tapauksessa tilalle tarjotaan vähän ajettu uudempi Kalina. Kun Itsenäinen Suomi liittyy Natoon, saamme kansalliselle turvallisuudelle, palovakuutuksen, liikennevakuutuksen ja kaskovakuutuksen, lue Naton 5 – Artikla. Omavastuun hinta on kohtuullinen 2 % Bkt:stä per vuosi, oman armeijamme toimintavarmuuden turvaamiseksi. Maassa jossa on riittävä hyvin varusteltu oma tehokas armeija, harvemmin tulee kylään vieras armeija, varsinkin jos maalla on ”Kaskovakuutus kansallisesta turvallisuudesta”.
Tämän pitäisi olla riittävän helppoa jokaisen Suomalaisen ymmärtää.
Tämän ymmärtää myös Irja ja Igor. Vaan kuis on, “Toverit suomalaiset susnat”
Yes, I was an officer of Finnish Army Reserve.

Timo-Pekka Mustakallio

"Läntinen järjestys", sikäli kuin yhä pahenevaa kaaosta ja koheltamista voi kutsua järjestykseksi, on murenemassa silmiemme edessä - ja se on täysin Lännen itsensä syytä, myrskyn kehittymistä on vallan hyvin voinut ennustella. Nyt se on päällä... ja 14 eilispäivän ihmistä haikailee menneitä suuruuden aikoja takaisin... mutta ne menivät jo.

Muutamassa kuukaudessa vihoviimeisillekin lie valjennut, että sotaliitto-NATO on tyhjä kuori vailla painoarvoa, että EU on olemassaolonsa kriisissä, ja että USA on ryhtynyt tappelemaan koko muuta maailmaa vastaan - mikä lieneekään moisen strategian tavoite. Vaikea uskoa, että Lännen hyvät ajat enää jatkuisivat, kun korjausliikkeeksi ehdotetaan yhä lisää sitä, mikä ajoi tilanteen vaikeaksi ellei nyt jo kriittiseksi (EU), tai aloitetaan amokjuoksu.

Mitä rauhallisemmin ja ennakoitavammin, etenkin arvaamattomasti toimivia tahoja (USA ja sen sotaliitto) eli lisäriskejä vältellen Suomi toimii, sen parempi. Vakautta voisi lisätä, jos Pohjoismaat kulttuuriltaan ja arvoiltaan hyvin samankaltaisina pitäisivät tiiviimmin yhtä, eli pystyisivät ehkä tarjoamaan laajan vakauden alueen keskellä levotonta maailmaa, pystyvät toimimaan hyvin ja luottamuksellisesti kaikkien kanssa: poliittis-yhteiskunnallinen vakaus lie voimatekijä myrskyisässä maailmassa.