Tiistai 20.11.2018

Alma-tutkimus kertoo suomalaisten onnesta – Tutkija epäilee: ”Ei se ihmiselämä todellisuudessa niin hääviä ole”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.6.2018 16:44
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Onnellisimmat suomalaiset asuvat maan ääripäissä, Lapissa ja Uudellamaalla.
|

Faktakulma

Tietoykkösen toteuttamassa Alma-tutkimuksessa selvitettiin äänestysikäisten suomalaisten mielipiteitä, kokemuksia ja odotuksia niin omassa arkielämässä kuin myös Suomea koskevista asioista.

Tutkimusaineisto on kerätty puhelinhaastatteluilla ja web-kyselynä 18.5.–4.6.2018.

Haastatteluja tehtiin yhteensä 3 600 kappaletta, 300 haastattelua kustakin vaalipiiristä.

Aineisto painotettiin vastaamaan manner-Suomen väestöä sukupuolen, iän ja vaalipiirin suhteen.

Tuoreen Alma-tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista on vähintään melko usein onnellisia. Onnellisimmat suomalaiset asuvat maan ääripäissä, Lapissa ja Uudellamaalla.

Uudellamaalla 90 prosenttia ilmoitti olevansa vähintään melko usein onnellisia. Lapissa luku oli 89 prosenttia.

Vaalipiireittäin toteutettu tutkimus kertoo suomalaisten onnellisuuden pysyneen samalla tasolla vuodesta 2016. Pirkanmaalla 36 prosenttia vastaajista kertoi tutkimuksessa olevansa yleensä onnellisia ja 48 prosenttia valitsi vaihtoehdon melko usein onnellinen.

Kaikista vastaajista 38 prosenttia kertoi olevansa yleensä onnellisia ja 47 prosenttia melko usein onnellisia.

Lisäksi alle 35-vuotiaat ilmoittivat olevansa hieman onnellisempia kuin keski-ikäiset. Heistä 87 prosenttia oli vähintään melko usein onnellisia. Nuori ikä ei kuitenkaan korreloinut suoraan onnellisuuteen, vaan myös yli 65-vuotiaista 87 prosenttia kertoi olevansa onnellisia.

Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen pitää onnellisuustutkimuksia kyseenalaisina.

– Ihmisethän katsovat tällaisissa kyselyissä, että olen onnellinen, on oikea vastaus. Ei se ihmiselämä todellisuudessa niin hääviä ole, mutta ei sitä aleta kysyttäessä kaikkia huolia kertomaan.

Hän luettelee onnellisuuden muodostuvan esimerkiksi tyytyväisyydestä, tulotasosta, terveydestä ja ihmissuhteista. Alma-tutkimuksessa keskimääräisesti onnellisimpia olivat korkeatuloiset ja parisuhteessa elävät.

Onnen osatekijöiden puute taas voi aiheuttaa onnettomuutta myös Alma-tutkimuksen mukaan. Niitä, jotka ilmoittivat olevansa vain harvoin onnellisia, oli eniten yksinasujissa ja alle 20 000 euroa vuodessa tienaavissa.

Toisaalta Airaksinen muistuttaa, että monesti epätoivoisissakin olosuhteissa olevat ihmiset raportoivat korkeita onnellisuuslukuja. Kun elämää rajoitetaan riittävästi, vähäkin riittää onnellisuuden kokemukseen.

– Onnellisuus ei siis sinänsä ole tärkeä asia.

Airaksinen toteaa, että samalla laaja ja rikas elämä on useimmiten hyvää elämää, mutta se ei ole kuitenkaan välttämättä tyydyttävää.

– Köyhien ihmisten onni on vähän kuin iso kärpänen ja rikkaiden onnettomuus on kuin pieni elefantti.

Suomalaiset kuitenkin keikkuvat vuodesta toiseen maailmanlaajuisten menestysmittauksien kärjessä. Maaliskuussa Suomi otti kärkisijan YK-verkoston tilaamassa tutkimuksessa, jonka teki ulkopuolinen The World Happiness Report 2018 -tutkijaryhmä. Kärkikymmenikössä taakse jäivät esimerkiksi muut Pohjoismaat sekä Sveitsi ja Kanada.

Vaikka tulokset olisivat kärkitasoa, se ei Airaksisen mielestä hävitä sitä faktaa, että Suomessa on myös pahoinvointia. Myös onnellisuuden hyödyntämisen tai vertailun kanssa Airaksinen olisi varovainen.

– Nykyään on olemassa kaiken maailman roskaa, kuten onnellisuustaloustiedettä, Airaksinen pohtii.

Airaksinen itse kommentoi tutkimusta puhelimitse, samalla kun istui penkillä Helsingin Hesperianpuistossa ja joi kevytcokista.

– Esimerkiksi tässä on nyt ihan mukavaa.

Faktakulma

Tietoykkösen toteuttamassa Alma-tutkimuksessa selvitettiin äänestysikäisten suomalaisten mielipiteitä, kokemuksia ja odotuksia niin omassa arkielämässä kuin myös Suomea koskevista asioista.

Tutkimusaineisto on kerätty puhelinhaastatteluilla ja web-kyselynä 18.5.–4.6.2018.

Haastatteluja tehtiin yhteensä 3 600 kappaletta, 300 haastattelua kustakin vaalipiiristä.

Aineisto painotettiin vastaamaan manner-Suomen väestöä sukupuolen, iän ja vaalipiirin suhteen.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Veli-Pekka Moisalo

Tämä tutkimus on sitä samaa sarjaa, joka suunnataan enemmän yleisöä kuin totuutta palvelemaan. Koko onnellisuus-käsite on hyvin kyseenalainen ja perustuu tutkijan omiin arvoihin enemmän kuin tieteelliseen argumentaatioon. Nämä syövät uskottavuutta tutkimustiedosta, jota tehdään kestävällä tavalla.