Perjantai 16.11.2018

Maakuntien palkkaerot kasvoivat: ”Voi osoittautua ongelmalliseksi” – Kainuulaiset tienasivat vähiten

Jaa artikkeli:
|

Maakuntien väliset taloudelliset erot ovat pienentyneet Suomessa viime vuosina. Palkkojen väliset erot ovat kuitenkin kasvaneet. Tiedot käyvät selville elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimuksesta.

Erot sekä tuottavuuden ja työllisyysasteen että asukasta kohden lasketun tuotannon välillä ovat pienentyneet, kertoo raportti, jossa on tarkasteltu Suomen maakuntien välisiä eroja talouden kehityksessä vuosina 2000–2015. Selvityksessä tutkittiin muutoksia bkt:ssa, tuottavuudessa, työllisyydessä ja palkoissa. Vertailukohtina olivat Saksa ja Italia, joissa sisäiset erot olivat alueiden välillä huomattavasti suuremmat kuin Suomessa.

–Tuloksista saatu kuva on hyvin mielenkiintoinen. Maakuntien taloudellisen tilan koheneminen ja läheneminen toisiaan ylipäänsä on positiivista, mutta palkkojen hajautuminen voi osoittautua pitkällä aikavälillä ongelmalliseksi, sanoo ETLAn tutkija Paolo Fornaro tiedotteessa.

Hänen mukaansa kaventuneet maakuntien väliset erot selittyvät muun muassa muuttoliikkeellä.

Vertailun korkeimmat palkat löytyvät Uudeltamaalta ja alhaisimmat Kainuusta, niin vuonna 2000 kuin vuonna 2015. Uusimaa ja Kainuu ovatkin vertailun maakuntien ääripäät.

Vuonna 2015 asukasta kohden laskettu bkt oli Uudellamaalla korkeampi kuin EU15-vertailuryhmällä. Kainuussa se oli 30 prosenttia matalampi. EU15-maihin kuuluvat Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxembourg, Hollanti, Portugali, Espanja, Ruotsi ja Britannia. Myös palkat olivat korkeimmat Uudellamaalla ja matalimmat Kainuussa.

Kainuun työllisyysaste on kuitenkin korkeampi, kuin alueen tuottavuustaso antaisi odottaa.

Vaikka töitäkin olisi, osa maakunnista ei ole riittävän houkuttelevia kerätäkseen uusia asukkaita. Moni pienempi keskus jää Uudenmaan jalkoihin.

–Yhä enemmän tulee viestiä siitä, että keskikokoiset kaupungit eivät pysty kilpailemaan isompien keskusten kanssa osaavasta työvoimasta. Tämä on uusi ilmiö, aluetutkija Timo Aro kertoi Talouselämälle syksyllä.

Fornaron tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanketta. Hankkeessa tutkitaan, kuinka globaalit muutokset muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa muutoksiin.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: