Keskiviikko 21.11.2018

”Aamukahvi oli mennä väärään kurkkuun” – Uusi sote-varoitus hämmentää

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.6.2018 14:46
Päivitetty: 
25.6.2018 15:12
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent
    Kuva
|

Sote-uudistuksen toimeenpano voi pahimmillaan halvaantua vuosikausiksi, varoittaa Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Varoitus on herättänyt huomiota somessa ja siihen on reagoinut myös muun muassa sote-projektijohtaja Päivi Nerg.

Hallitus on ilmoittanut, ettei soten valinnanvapausmallia EU-notifioida eli viedä EU:n arvioitavaksi. Lamminmäen mukaan tämä johtaisi siihen, että maakuntien valinnanvapauspalveluja tuottavat sote-liikelaitokset jouduttaisiin perustamaan tilanteessa, jossa oikeudellinen perusta olisi epävarma. Hän huomauttaa, että Korkein hallinto-oikeus sekä EU-oikeuden asiantuntijat ovat pitäneet notifiointia oikeusvarmuuden takia välttämättömänä. Lamminmäen mielestä on todennäköistä, että yksityiset yritykset riitauttavat sote-liikelaitosten aseman markkinoilla ja valittavat epäoikeudenmukaisiksi kokemistaan ratkaisuista.

– Epäselvä tilanne ja asioiden riitautuminen voivat pahimmillaan halvaannuttaa uudistuksen täytäntöönpanon vuosikausiksi. Eduskunta joutuukin arvioimaan, kuinka tukevalle oikeudelliselle pohjalle Suomen sote-järjestelmää rakennetaan, Lamminmäki kirjoittaa HS:ssa.

Lamminmäki viittaa perustuslakivaliokunnan tuoreeseen sote-lausuntoon, jonka mukaan kilpailevat yritykset tai muut yksityiset voivat vaatia tukitoimen täytäntöönpanon kieltämistä siihen asti, kunnes komissio on tehnyt päätöksen tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Valiokunta edellyttääkin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta varmistuu tavalla tai toisella sote-järjestelmän EU-yhteensopivuudesta käsittelyssään, joka on parhaillaan käynnissä.

Lamminmäki huomauttaa, että kuntasektorilla on jo kokemusta vastaavista riskeistä ja hänen esille nostamissaan esimerkeissä oikeusriidat ovat päättyneet valittajien eduksi, kun ”valtiontuen olemassaoloa tai sen mahdollisuutta ei ole selvitetty riittävästi valmistelun aikana”. Lamminmäki viittaa muun muassa HUS-logistiikka-liikelaitoksen potilaskuljetuksiin sekä Juankosken kaupungin takaukseen Premium Board Finland Oy:lle.

Uudistuksen vastustajaksi profiloitunut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kommentoi kirjoitusta Twitterissä.

–Tässä tärkeä puheenvuoro. Maan suurinta hallintoreformia tehtäessä pitäisi yleisemminkin pyrkiä tasokkaaseen lainsäädäntöön. Nyt uudistuksen mammuttimaisuus ja kova kiire ovat tekemässä tämän mahdottomaksi. Siksikin parempi että koko uudistus kaatuu, Vapaavuori twiittaa.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka puolestaan hämmästelee kirjoitusta.

– Luulin jotain sotesta tietäväni, mutta niin vain aamukahvi oli mennä väärään kurkkuun, hän twiittaa.

Lue lisää: Kaatuuko sote sittenkin tähän ”kryptiseen” pykälään? – Hallituksella on enää kaksi vaihtoehtoa

Demarikansanedustaja Sirpa Paatero puolestaan syyttää, että ”kyse on hallituksen itse tekemästä ongelmasta, jota se ei halua tunnistaa eikä edes hoitaa asiallisesti”. Hän viittaa sote-markkinoiden avaamiseen.

– Helpoin tapa olisi tehdä julkiseen perustuva sote-malli eikä laittaa yrityksiä samalle viivalle, Paatero sanoo oikeudellisesti kestävästä sote-mallista.

Valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg huomauttaa Paaterolle, että yksityisen puolen toimijoita on jo paljon, minkä vuoksi uudistus tarvitaan.

– On terveyskeskusten kokonaisulkoistuksia, on ostopalveluita, on palveluseteleitä. Hallitumpi malli on tarpeen, jotta yhdenvertaiset palvelut saadaan taattua verorahoilla tuotettaviin palveluihin, Nerg twiittaa.

Nerg vastaa myös suoraan Lamminmäen mielipidekirjoitukseen. Hän huomauttaa, että sote-lainsäädäntö on rakennettu kilpailuneutraaliksi ja valtiontukikysymykset on otettu huomioon. SDP:n eduskuntaryhmän lainopillinen asiantuntija Vatteri Aaltonen tosin katsoo, että kilpailuneutraalius ei ole kyseisessä tilanteessa edes mahdollista.

–Liikelaitosmuodossa rahoitettua, konkurssisuojattua toimintaa, joka lakiperusteisesti taattava ja rahoitettava kaikissa tilanteissa, ei ole mahdollista saada EU-oikeudellisesti kilpailuneutraaliksi. Solidaarisuusehto ehkä soveltuu, ehkä ei, mutta kilpailuneutraalia tuo ei ole, Aaltonen twiittaa.

Nerg viittaa vastauksessaan hallituksen vastineeseen, joka annettiin perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.

– Vastineessa tehdyt uudet momentit osaltaan vielä selkeyttävät tilannetta sekä kustannusneutraalisuuden että SGEI-menettelyn käytön osalta markkinapuutetilanteessa, Nerg twiittaa.

SGEI-menettelyllä hän viittaa siihen, että sote-palvelut määritellään yleistä taloudellista etua koskeviksi palveluiksi, eli SGEI-palveluiksi, joihin ei sovelleta valtiontukisääntelyä. Jäsenvaltioilla on harkintavaltaa niiden määrittelyssä.

Nergin mukaan oikeusvarmuutta on haettu koko prosessin ajan yhdessä EU-komission kanssa, minkä pohjalta lait ja perustelut on rakennettu. Aiemmin hallitus on puhunut epävirallisesta yhteydenpidosta. Hallituksen antamassa vastineessa tilannetta on Nergin mukaan selkeytetty. Hänen mukaansa Lamminäen esiin nostamat oikeusesimerkit eivät ole relevantteja soten kannalta.

–Kirjoitus osoittaa sen, kuinka tärkeä valtiotukikysymykset on huomioida jokaisessa järjestelmässä jo niitä rakennettaessa. Näin (on) tehty sote- ja maakuntauudistuslainsäädännön valmistelussa, pykälissä ja perusteluissa, Nerg twiittaa.

Lue myös:

Sotessa yhä vakavia perustuslaillisia ongelmia – uutta hallituksen esitystä ei tarvita

Päivi Nerg ja ministeriö tyrmäävät KHO:n vaatimuksen – Sote-uudistusta vaaditaan EU:n syyniin

Nämä ovat soten 3 kipupistettä: Nyt uhkana on prosessi, joka voi kestää jopa vuosia

 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Antti Kostet

Meillä on varsin hyvin toimiva, hyvää eurooppatasoa, korkeatasoinen ja hintatasoltaan varsin kohtuullinen terveydenhuoltojärjestelmä. Tämä on todettu myös useasti kv-vertailuissa.
Siksipä soten kanssa ei tarvitse hötkyillä ja nykyistä järjestelmää voimme parantaa vaiheittain ilman tuntematonta loikkaa johonkin, mikä voi tuoda jatkuvia ikäviä yllätyksiä.

Harri Tapani

Ilmeisesti edes eduskunta/iso osa edustajista ei tiedä tai edes halua tajuta mitä EU ja WTO ovat hyväksyneet neuvotteluissaan liikelaitoksista ja terveydenhuollon kohdalta, Julkinen palvelu liikelaitoksineen ja valtiontukineen sallitaan mm. terveydenhuollon kohdalla asiassa on tehty poikkeus. Käytännössä sen kuitenkin pitää olla julkinen palvelu kokonaan ja sen ei pitäsi edes tuottaa voittoa, ei kilpailua yms. mikä rajaa yksityiset tuosta pois aika tehokkaasti. Jos kilpailu tulee mukana, homma muuttuu bisnekseksi ja julkisen palvelun asema menetetään ja homma menee kilpailuneutraliteettien joukkoon, eli ei valton tukiaisia, siinä vaiheessa yksityistetään sitten koko terveydenhuolto, tai se mitä siitä on jäljellä ja sen saaminen taas yksin julkiseksi palveluksi takaisin voi olla jopa mahdotonta, tai ainakin tolkuttoman kallista.

Markku Koivisto

"Lamminmäki viittaa perustuslakivaliokunnan tuoreeseen sote-lausuntoon, jonka mukaan kilpailevat yritykset tai muut yksityiset voivat vaatia tukitoimen täytäntöönpanon kieltämistä siihen asti, kunnes komissio on tehnyt päätöksen tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille".
Valistakaa tietämätöntä, mistä tukitoimista tässä on kysymys, kun koko systeemi on verovetoinen?

Timo Virtanen

Lamminmäki pelkää, kun oma jakkara horjuu. Kuntaliitossahan pakostakin tapahtuu "tuuletus", kun sote asiat siirtyvät maakunnille. Ei riitä yhtä paljon vihreitä oksia virkamiehille siellä enää. Näitä viimeisiä hätähuutoja täyttyy katsella vähän kauempaa, ettei niistä sokeudu.

Irma Asikainen

"Meillä on varsin hyvin toimiva, hyvää eurooppatasoa, korkeatasoinen ja hintatasoltaan varsin kohtuullinen terveydenhuoltojärjestelmä." Siinä on vain yksi ongelma, nimitttäin se, että se toimi, eikä useissa kunnissa pystytä vastaamaan kansalaisten tarpeisiin. Ja, mitä edullisuuteen tulee, niin tuskin meillä mitään sote-uudistusta suunniteltaisi, jos tämä nykyinen järjestelmä olisi edullinen ja toimiva, sillä sote-uudistus ei ainakaan nyyisessä muodossaan takaa sen enempää säästöjä kuin toiminnankaan paremmuutta. Ainoastaan paljon lisää byrokratiaa.

Arto Lähteelä

Lisä byrokratia ei hoida yhtään ihmistä.
Nykyisen terveyskeskusten ongelmia tulisi korjata paikallisen keinoin.
Valitaan konsultiksi pitkän linjan kokeneita ammattilaisia.
Maakunta hallinnon uudistus passivoittaa kuntien toiminnan.
Siinä ei sitten ole järkeä.
Kunnallinen kansanvalta sentään toimii hyvin.
Ylimääräinen muutos energia, jota on runsaasti Sipilän hallituksella tulisi kanavoida vaikkapa viennin edistämiseen ja varhaiskasvatukseen.