Lauantai 17.11.2018

Eduskunnasta löytyi kummitteleva elefantti, joka ”pitäisi vielä ostaa säkissä”

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Oppositio syytti hallitusta uskottavien sote-laskelmien puuttumisesta. Arkistokuva.
|

Oppositio on ryöpyttänyt eduskunnassa hallituksen sote-laskelmia, jotka ovat nousseet sitkeästi esiin keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta.

Eduskunta innostui käyttämään eläintieteellisiä kielikuvia, kun hallituksen jokavuotinen julkisen talouden nelivuotissuunnitelma eli JTS oli täysistunnon lähetekeskustelussa maanantaina.

–Elefantti kummittelee, ja se pitäisi vielä ostaa säkissä.

–Pienempi elefantti on nyt vienyt ajan, kun pitäisi puhua siitä suuremmasta.

Säkissä ostettavasta kummittelevasta elefantista puhui demareiden Pia Viitanen. Hän tarkoitti kielikuvallaan sitä, että hallitus ei ole sisällyttänyt JTS:ään riittävästi sote- ja maakuntauudistuksista aiheutuvia lisämenoja, vaan luottaa edelleen uudistusten tuovan säästöjä.

Monet eduskunnan valiokunnissa vierailleet asiantuntijat ovat varoitelleet uudistusten aiheuttavan lisäkustannuksia, joihin ei ole varauduttu. Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja, Sdp:n Antti Rinne täsmensi lukuja, jotka hänen mielestään puuttuvat hallituksen suunnitelmasta:

–Miksei tiedossa olevia sote-menoja ole laitettu tänne julkisen talouden suunnitelmiin. Kaksi lukua: 600 miljoonaa asiakassiirtymiin. Se on aika yleisesti asiantuntijoiden hyväksymä luku. 700 miljoonaa palkkaharmonisointiin. Yhteensä 1,3 miljardia pysyväluonteisia menoja. Miksi niitä ei näy teidän julkisen talouden suunnitelmassa? Rinne kysyi.

”Vastuullinen valinnanvapaus”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolusti hallituksen uudistuksia muistuttamalla, että JTS ohjaa valtion menoja vain neljäksi vuodeksi kerrallaan, ja kun soten valinnanvapaus tulee voimaan vasta 2022, niin sen aiheuttamia kuluja ei edes voida ottaa huomioon tässä suunnitelmassa.

Orpon mukaan myös opposition sote-mallit perustuvat nykyistä suurempien alueiden järjestämisvastuuseen.

–Miten ne tavoitteet pystytään siinä saavuttamaan, mutta hallituksen esittämässä mallissa ei? Orpo kyseli.

Hän luetteli sote-säästöjen koostuvan vahvemmista alueista, tietotekniikan hyödyntämisestä, tilojen käytöstä ja myös ”vastuullisesti rakennetusta” valinnanvapaudesta.

–Ihmiset pääsevät hoitoon jonosta, ja saavat valita lääkäriaseman mihin menevät, ja maksavat saman hinnan julkisesta ja yksityisestä (hoidosta).

Orpo sanoi hallituksen pitävän kiinni siitä, että valtion menokehyksiin viedään se linja, joka on kirjattu myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaan vuodelta 2015.

–Se johtaa kolmen miljardin säästöihin vuoteen 2029 asti.

Epäselvä etumerkki

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen antoi hallitukselle hieman tunnustusta talouskasvun ja työllisyyden kohenemisesta, ja kiitti muun muassa ”yksinhuoltajaäitien” tukien parannuksista. Julkisen talouden suunnitelman heikoin kohta löytyy Räsäsen mukaan maakunta- ja sote-uudistuksesta.

–Uudistuksen säästövaikutukset on jätetty täysin toimeenpanon varaan ja maakuntien haasteeksi. Kuitenkin hallitus on rakentanut julkisen talouden suunnitelmansa sen pohjalle, että uudistukset parantavat julkisen talouden kestävyyttä, Räsänen sanoi ja epäili, että uudistukset johtavat merkittävään julkisten menojen kasvuun.

Vasemmistoliiton Kari Uotila syytti hallitusta sote-uudistuksen taloudellisten vaikutusten unohtamisesta.

–Ette kerro edes etumerkin tasolla uudistuksen vaikutuksista julkiseen talouteen, vaikka asiantuntijoiden valtaosan mielestä kokonaiskustannukset kasvavat.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän Mats Nylund ja vihreiden Ozan Yanar muistuttivat hallituksen aitiossa yksin istunutta Orpoa valtiovarainvaliokunnan moitteista.

–Hallitus vaikuttaa ummistaneen silmänsä siltä, että sote- ja maakuntauudistus on suurin yksittäinen tulevien vuosien aikana julkisen talouden tasapainoa uhkaava epävarmuustekijä. Valtiovarainvaliokunta on lausunnossaan hyvin selkeästi varoittanut tästä, mutta onko hallitus kuunnellut? Nylund kysyi.

Väyrysen elefantti

Julkisen talouden suunnitelma antaa kansanedustajille mahdollisuuden puhua kaikesta mikä liittyy kansantalouteen. Tämän jutun alussa mainitusta ”pienemmästä elefantista” puhui Paavo Väyrysen eduskuntaryhmän edustaja Paavo Väyrynen, joka palasi kaksi viikkoa sitten europarlamentista eduskuntaan.

Väyrysen kielikuvissa sote on pieni elefantti. Suuri elefantti on hänen mukaansa Suomen eurojäsenyys, josta puhutaan aivan liian vähän soteen verrattuna.

–Paljon tärkeämpi kysymys Suomen eurojäsenyydestä ei vastaavaa huomiota tässä keskustelussa saa. Ehkä joskus myöhemmin, Väyrynen varoitti.

Hän jatkoi kuitenkin muistuttamalla, että keräsi pari vuotta sitten 53 000 nimeä kansalaisaloitteeseen eurokeskustelun aloittamiseksi eduskunnassa. Väyrynen joutui kuitenkin pettymään, koska perustuslakivaliokunta hautasi hänen aloitteensa, jota ei koskaan tuotu täysistuntoon.

–Siellä tehtiin poliittinen päätös, että ei tehdäkään mietintöä, joten sitä ei tuotu suureen saliin keskusteltavaksi ja äänestettäväksi. Nyt kun minä olen täällä, niin yritän saada sitä keskustelua aikaan sisältäpäin, Väyrynen sanoi.

Jaa artikkeli:

Kommentit