Lauantai 17.11.2018

Näin Sipilä perusteli sotea eduskunnalle – ”Tämän pitäisi huolestuttaa meitä kaikkia tässä salissa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.6.2018 15:13
Päivitetty: 
27.6.2018 15:47
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
|

Pääministeri Juha Sipilä on antanut eduskunnassa pääministerin ilmoituksen maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon siirtymisestä vuodella. Hän luonnehti lykkääntymistä suureksi asiaksi, joka vaatii suuren salin keskustelun.

Sipilä muistutti syistä, joiden takia uudistus tehdään, ja mainitsi muun muassa jonojen lyhentämisen ja terveyserojen kapenemisen ja menojen hillitsemisen. Sipilän mukaan uudistuksella on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja soten osuus hallituksen 10 miljardin euron tavoitteesta on kolme miljardia euroa.

–Kustannusten hillintä kolmella miljardilla eurolla tarkoittaa käytännössä sitä, että menot saavat jatkossa kasvaa reaalisesti 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne muuten olisivat kasvamassa 2,4 prosenttia vuosittain, Sipilä sanoi eduskunnassa.

Uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus, tuodaan mukaan valinnanvapaus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä, kuten pelastustoimi ja työllisyys- ja elinkeinopalveluja valtion aluehallinnolta.

–Nyt olemme sen edessä, että historiallisen suuri ja innovatiivinen uudistus vaatii eduskunnan työskentelyn osalta enemmän aikaa kuin oli ajateltu. Vaikka hallitus on toimittanut lakiesitykset lupaamassaan ajassa eduskuntaan, aikataulu on osoittautunut liian kireäksi ajatellen maakuntien täysimääräistä aloittamista vuonna 2020.

Sipilä huomauttaa, että lakien voimaantulosta maakuntavaalien järjestämiseen on oltava noin puoli vuotta aikaa oikeuskanslerin viraston lausunnon mukaan. Hallitus tavoitteena on, että ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin pitää toukokuussa 2019. Tällöin lakien tulisi olla voimassa noin puolta vuotta ennen. Muihin aikataulun vaatimiin muutoksiin hallitus palaa tarkemmin elokuussa.

–Maakunnilla ja valtuustoilla on kova urakka uudistusten toimeenpanossa ennen aloituspäivää. Virkamiesarvion mukaan valtuuston aloittamisesta maakunnan täysmääräiseen aloittamiseen tarvitaan minimissään 10 kuukautta aikaa. Koska valtuustojen aloittaminen siirtyy ensi kesään, tämä ehto ei enää täyty.

–Tällä ilmoituksella hallitus haluaa tuoda sekä eduskunnan tietoon että uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstölle, uudistuksen valmistelijoille ja kansalaille tiedoksi se, että maakuntien aloittamisen ajankohtaa on siirrettävä vuoden 2021 alkuun. Valinnanvapauden aloittaminen siirtyy vastaavasti vuodella eteenpäin viime viikolla vastineella annetuista päivämääristä.

Hallitus on myös päättänyt turvata riittävän, koko uudistuksen tarvitseman lisärahoituksen vuodelle 2020. Valmistelurahoitusta tarvitaan nykyisen arvion mukaan noin 200 miljoonan euroa, mutta tarkka summa tarkentuu budjettiriiheen mennessä. Vaiheistuksen aiheuttamat lisäkustannuspaineet arvioidaan Sipilän mukaan yhdessä maakuntien kanssa.

–Pääministerinä toivon hartaasti, että näiden maakunnallisten kehittäjien sydän ei turru valtakunnalliseen päätöksenteon hitauteen.

–Pitkittyminen valitettavasti voi johtaa luovuttavien organisaatioiden irtiottoihin ja kokonaisuuden kannalta epärationaalisiin ulkoistuksiin, joissa tulevan maakunnan kokonaisetua ei huomioida. Hallitus toivoo kunnilta ja kuntayhtymiltä vielä sitkoa, jotta yhdestä lisävuodesta ei muodostu markkinavoimien temmellyskenttää. 

Toisaalta vuoden lisäaika antaa enemmän valmisteluaikaa maakunnallisille ja kansallisille ICT-ratkaisuille. Maakuntien valmiudet käynnistää toimintansa vaihtelevat maakunnittain edelleen. Lisävuosi mahdollistaa hitaammin edenneiden maakuntien riittävän valmistautumisen uudistukseen. Sipilän mukaan hallitus on päättänyt viedä uudistuksen maaliin.

–Olennaista on nyt varmistaa, että uudistuksen kehitystyö jatkuu. Siksi hallitus haluaa viestiä vahvasti siitä, että tavoite on edelleen kirkas, olemme tekemässä Suomen suurinta palveluiden ja hallinnon reformia.

Uudistukseen liittyy lukuisa määrä liitännäislakeja, jotka on ehdittävä käsittelemään myös nykyisen eduskunnan aikana. Sipilä huomauttaa, että kansalaisten on vähitellen tiedettävä, milloin pidetään historialliset ensimmäiset maakuntavaalit.

– Uudistuksen valmistelussa voidaan myös hyödyntää täysimääräisesti heti lakien voimaantulon jälkeen alkavien valinnanvapauspilottien kokemukset kaikissa maakunnissa. Näihin hallitus on varannut 200 miljoonaa euroa. Maakuntien valmius ottaa valinnanvapaus käyttöön sote-keskuksissa heti vuoden 2021 aikana kasvaa näin merkittävästi.

–Uudistuksen aikataulu on nyt eduskunnan käsissä. Hallitus toivoo eduskunnalta huolellista, ripeää ja vastuullista käsittelyä. Maakuntien epävarmuus uudistuksen aikataulusta pitää saada loppumaan.

Sipilän huomauttaa, että muutos koskee satoja tuhansia työntekijöitä.

–Niitä julkisen sektorin työntekijöitä, jotka siirtyvät maakuntien palvelukseen, niitä yksityisen sektorin työntekijöitä, jotka palvelevat jatkossa sote-keskuksissa tai vaikkapa niitä yrittäjiä ja pienten yritysten työntekijöitä, jotka jatkossa tarjoavat Suomessa asuville palveluja asiakassetelillä. He kaikki ansaitsevat viimeinkin varmuuden siitä, milloin uudistus astuu voimaan.

Uudistaminen ei Sipilän mukaan lopu tähän ja Suomen sekä poliittisen järjestelmän on pystyttävä parempaan. Hän huomauttaa, että kansalaisten luottamus demokratiaa ja politiikkaa kohtaan heikkenee erilaisten indikaattorien mukaan.

–Tämän pitäisi huolestuttaa meitä kaikkia tässä salissa. Tämä aikatauluviive on kieltämättä pettymys. Meidän kaikkien, myös minun, on katsottava peiliin. Parempaan pitää jatkossa pystyä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Antti Kostet

Hallituksen sotesuden pitkittymisestä ei aiheudu kansalaisille ongelmia, koska maamme nykyinen hoitojärjestelmä on maailman parasta ja kustannuksiltaan edulista.
Hallituksen huono valmistelu on suureksi vaaraksi myös kustannuksiltaan.

Risto Nikander

Totta. Se € 200 miljoonaa, joka nyt käytetään poliittisista tarkoitusperistä lähtöisin olevaan sote valmisteluun, (vuoden viivästyksen kustannus) on pieni raha verrattuna maakuntabyrokratian ja veroeurojen siirtymiseen sijoittajien taskuihin.

Seppo Himanen

Eikö nyt jo olisi aika lopettaa tyhmyys ja laittaa hyvä ja halpa julkinen terveydenhoitomme vielä paremmaksi ottamalla sairaanhoitopiirit suoraan valtion alaisuuteen. Samalla pitäisi lääketieteelliseen valituilta vaatia sitoumus viiden vuoden palvelusta julkisella puolella.

Risto Nikander

Seppo Himanen: Kommenttisi on ihan oikea. Kun valtio kouluttaa kalliilla, jotain on vaadittava vastineeksi varsinkin korkeimpien koulutuskustannusten saavilta. Nythän Suomi kouluttaa ilmaiseksi tai melkein ilmaiseksi jopa ulkomaalaisia opiskelijoita.