Keskiviikko 18.7.2018

HUS puolustaa kiisteltyä sote-väitettä: ”Näillä mittareilla Suomi sijoittui kolmen parhaan joukkoon”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.7.2018 09:54
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS puolustaa tiedelehti Lancetissa julkaistuja tutkimuksia, joiden perusteella se ilmoitti viikolla Suomen terveydenhuoltojärjestelmän olevan maailman paras.

Helsingin Sanomat kyseenalaisti asian perjantaina ja totesi, että Suomi pärjää, muttei erotu joukosta kovin poikkeuksellisena, vaan asettuu samaan kastiin kuin useat Länsi-Euroopan maat. Lisäksi lehti huomautti, että Lancetin tutkimus arvioi hoidon laatua ja saatavuutta vain kuolinsyiden perusteella.

HUS Neurokeskuksen toimialajohtajan, Global Burden of Disease –tutkimusryhmään kuuluvan Atte Meretojan mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

–Uutisemme pohjautuu kahteen tutkimukseen. Ensimmäinen toukokuun numerossa julkaistu tutkimus vertasi yhteisistä varoista rahoitetun terveydenhuollon kustannuksia ja terveydenhuollon laadun, saatavuuden ja oikeudenmukaisuuden kokonaisuutta eli terveydenhuollon kattavuutta. Mittarin ensisijainen tehtävä on arvioida, kuinka suuri osa väestöstä on suojattu katastrofaalisilta terveystapahtumilta riippumatta heidän varallisuudestaan, hän kommentoi HUSin tiedotteessa

Laatua, saatavuutta ja oikeudenmukaista kattavuutta mitattiin tutkimuksessa Meretojan mukaan usealla tavalla. 

–Mittasimme 32 sellaisen sairauden tappavuutta, joiden ei tehokkaassa terveydenhuoltojärjestelmässä voida olettaa olevan useimmiten tappavia, esimerkiksi diabeteskuolemia alle 50-vuotiailla, sydän- ja aivoverisuonikuolemia alle 75-vuotialla, tai kuolemia hoidon haittavaikutuksiin. Syöpien osalta vertasimme syöpien ilmaantuvuutta ja syöpäkuolleisuutta (eli kuinka moni kuolee syöpäänsä). Muiden sairauksien osalta kuolleisuuden arvioinnissa käytettiin riskivakiointia, jolloin otimme huomioon sairauksien ilmaantumisen riskin vaihtelun väestössä (esim. kuinka saastunutta ilma tai vesi on), hän selvittää. 

–Tupakan ja alkoholinkäytön on katsottu olevan ensisijaisesti poliittisten päätösten pohjalta syntyviä riskejä ja nämä on siksi myös vakioitu. Kuitenkaan verenpaineen, kolesterolin tai verensokerin osalta riskivakiointia ei tehty, koska näiden on katsottu olevan terveydenhuoltojärjestelmän hoidettavissa olevia riskejä. Vakiointien tehtävä on verrata vertailukelpoisia väestöjä, eli keskittää tarkastelu terveydenhuoltojärjestelmään. Kuolleisuuden lisäksi mittasimme yhdeksän muun terveydenhuollon toimenpiteen kattavuutta, mukaan lukien rokotuskattavuutta, äitiys- ja ehkäisyneuvolatoimintaa, sekä synnytysjärjestelyjä, Meretoja jatkaa.
 
Näillä mittareilla Suomi sijoittui hänen mukaansa kolmen parhaan joukkoon. 

–Näillä mittareilla Suomi sijoittui kolmen parhaan joukkoon, mutta joukon sisällä ei ollut mittaustarkkuuden puitteissa eroja. Suomen yhteenlaskettu indeksi oli 84,5 ja indeksin 95 % luottamusväli 82,8 – 86,1. Islannin tulos oli 85,1 (83,1 – 86,9) ja Sveitsin 85,3 (81,8 – 88,5). Toisin kuin urheilukilpailuissa, joissa voidaan yleensä todeta kuka tuli ensimmäisenä maaliin tai teki eniten maaleja, tässä tutkimuksessamme mitattiin jokaisen maailman kansalaisen terveyttä. Mittaamisen keinot, välineet ja tarkkuus vaihtelevat maasta toiseen ja tutkimusryhmän tärkein ponnistus onkin ollut kerätä kaikki mahdolliset tietolähteet, korjata niiden virhelähteitä, sovittaa nämä yhteen ja tehdä ne vertailukelpoisiksi varsin monimutkaisin tilastotieteellisin menetelmin, Meretoja kommentoi. 

Hän korostaa, että käytettävissä olevien tietojen valossa Suomen, Islannin tai Sveitsin välillä ei ollut eroa hoidon laadussa, saatavuudessa ja oikeudenmukaisessa kattavuudessa vaan nämä ovat tällä mittarilla maailman parhaat maat, eikä niitä voi laittaa paremmuusjärjestykseen.
  
Toinen, kesäkuun numerossa julkaistu tutkimus porautui Meretojan mukaan tarkemmin kuolleisuusmittareihin. 

–Suomessa ei ole kansainvälisesti alhainen kuolleisuus sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Meillä on näitä sairauksia päinvastoin enemmän kuin muissa länsimaassa ja siksi verisuonisairauksien kuolleisuusmittareissa pärjäsimme huonoimmin kärkimaiden joukossa. Kuitenkin kohtaustappavuus, eli erikoissairaanhoidon tulokset tulpan jo tapahduttua ovat meillä kansainvälisestikin todettu ylivertaiseksi. Ongelma on edelleen ennaltaehkäisyssä, eli riskitekijöiden hoidossa, siis perusterveydenhuollon, kansanterveystyön ja terveyspolitiikan piirissä. Vuosikymmenten aikana on tehty upeaa työtä ennaltaehkäisyssä ja lähtötaso oli erittäin haastava, mutta olemme vieläkin tässä asiassa takamatkalla, hän kommentoi.
 
Meretoja sanoo, että tulkinta parhaudesta perustuu siihen, että Suomi on laadun, saatavuuden ja oikeudenmukaisen kattavuuden osalta jaetulla kärkisijalla, mutta muita kärkimaita edullisempi. 

–Vaikka kukaan ei ole missään koskaan pystynyt parempaan, järjestelmämme ei suinkaan ole täydellinen, kehitettävää on joka puolella. Tutkimuksestamme voi kuitenkin hakea vielä yhden positiivisen asian: Suomen tulokset olivat viime vuosina parantuneet enemmän kuin muissa kärkimaissa, eli terveydenhuoltojärjestelmämme on viimeisen vuosikymmenen aikana nauttinut positiivisesta kehityksen tuulesta, hän sanoo.

Lancetin artikkeleihin on perehtynyt myös VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen, jonka mukaan ei ole perusteltua verrata Suomea Islantiin tai Sveitsiin.

–Vilkaisin kiistanalaisia Lancetin artikkeleita. Niissä ei ole tutkittu eri terveydenhuoltojärjestelmien kustannustehokkuutta, saati rankkeeraattu maita tehokkuuden suhteen. Ei ole perusteltua verrata Suomea vain Islantiin ja Sveitsiin kuten HUS tekee, hän kommentoi Twitterissä.

Kortelainen huomauttaa myös, että Lancetin artikkelista ei löydy arviota Suomen tai minkään muunkaan maan kustannustehokkuudesta.

–Yleisemmin kustannustehokkuusvertailussa voi pärjätä hyvin ja olla vaikka paras, vaikka terveydenhuollon laadun suhteen maa ei olisi kärkisijoilla. Lancetin artikkelista (tai sen liitteistä) ei löydy Suomen tai minkään muunkaan maan kustannustehokkusestimaattia. 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kalevi Salonen

Yksittäisiin detaljeihin tuijottamalla Lancetin jutun käsittelyssä on nyt ajauduttu arveluttavalle sivuraiteelle. Olennaista on, että Suomen terveydenhuolto on kansainvälisen vertaisarvioidun ja maineikkaaseen lehteen hyväksytyn aineiston mukaan erinomaisella tasolla. Siinä ei merkitse käytännössä mitään, oliko sijoitus viides tai oliko maailman kärki tasainen. Mikään ei myöskään estä yhdistelemästä julkaistuja tietoja keskenään, eli aivan kaikkea ei sellaisenaan tarvitse siteeratuista kirjoituksista löytyä.

Maallikolle on helppo syöttää epäilyksen siemeniä, koska he eivät ole riittävästi perillä tieteestä ja sen menettelytavoista. Esimerkiksi puhtaita kyllä- tai ei vastauksia ei juurikaan voida antaa vaan käytännössä pelataan todennäköisyyksillä, joihin aina sisältyy myös riski, joka toki pyritään myös arvioimaan.

Eero Pekonen

Pääministeri Sipilä on monta kertaa todennut, että Suomella ei ole varaa jättää sote-uudistusta tekemättä. Yksikään toimittaja ei ole osannut kysyä: miksi ei ole varaa. Nyt kun on ulkopuolisen asiantuntijan lausunto, jonka mukaan nykyinen järjestelmä on hyvä, niin voisiko joku kysyä...

Kalevi Salonen

Ehkäpä tuota ei ole suoraan kysytty, koska vastaus on arvattavissa: kestävyysvaje. Siihen vedotaan jatkuvasti, vaikka perustelut toisensa jälkeen ovat osoittautuneet pitämättömiksi.

Keskustelu sote-uudistuksesta on peräti omituista varjonyrkkeilyä. Hallitus ei puhu asioista eikä kysyttäessäkään vastaa muuta kuin omia liturgioitaan. Media puolestaan on kahtiajakoinen. Osa on asettunut aktiivisesti kannattamaan sote-uudistusta julkaisemalla sitä tukevia juttuja, mutta eliminoiden samalla vastapuolen tarjoamat kirjoitukset. Mielipidekirjoitustenkin tasolla sensuuri käy täysin asiallisten kirjoitusten suhteen. Kaleva on kaiketi kepulaisin lehti, koska siellä esimerkiksi tänään riitti hylkäämiseen, että olin samaa mieltä sote-uudistuksen tarpeesta, mutta totesin, ettei se ei suinkaan tarkoita hallituksen ehdottamaa mallia vaan että oleellista olisi vain rahoitusvastuun siirtäminen valtiolle. Kokemukseni mukaan vain Uusi Suomi ja Verkkouutiset eivät harjoita mielipidesensuuria. Toisin sanoen joka tasolla on enemmänkin kaoottista toisarvoisuuksista vääntämistä kuin optimaaliseen ratkaisuun pyrkivää keskustelua. Tämä on yhtä nurinkurista kuin koko sote-uudistus, jossa on lähdetty liikkeelle muista kuin terveystavoitteista.

Seppo Simonen

Käsittääkseni suoraan HUS-lla ei ole terveyskeskuksia mutta HUS hallitsee sairailoita ja labroja.
Olisikin outoa jos HUS erikois-sairaalasta ei saisi tasokasta hoitoa ainakin minä olen saanut.
Edelleen käsittääksen HUS erikois-sairaalat suoraan jäävät uuden soten ulkopuolelle.
Sote uudistus koskee muodostettavia sotekeskuksia (entiset terveyskeskukset)

Irja Laamanen

Missä on ollut tietoa, että HUS jäisi soten ulkopuolelle. Kysyin asiaan HUin Raaseporin sairaalasta. Hoitajat eivät ainakaan tienneet mitään tilanteesta. On kummaa, että hallituksen toimin epävarmuus on suuri juuri työntekijöiden kohdalla.

Nita Hillner

Olen edelleen sitä mieltä että 12 sote-aluetta, koska silloin joka alueella olisi laajan päivystyksen sairaala ja sote-alueet pärjäisivät näin ollen pitkälle omillaan. Alueilla otettaisiin käyttöön niin sanottu sote-maksu.

Uudellemaalle omanlainen järjestelmä - Nykyistä järjestelmää kehitellään paremmaksi nykypohjalta, ei tehdä suurta mullistusta - Kunnat jotka eivät rahallisesti pärjää, yhdistettäisiin muihin kuntiin.

Hans Kotkavuori

"soteuudistus ei ole pelkästään treveydenhuoltoa koskeva, vaan siihen liittyy myös sosiaalipulen uudistus" on puolitotuus tuokin. SoTe - uudistuksen keskeisimmän ajomiehen - siis kepun - ainoa tavoite on luoda maahan valtion rahanjakoautomaatti uudelle hallintotasolle, maakuntahallinto.

Jos SoTe olisi keskipisteenä ratkaisun lähtökohdaksi otettaisi joko nykyjärjestelmän kohdennettu kehittäminen tai kunnallisen itsehallinnon korvaaminen maakunnallisella itsehallinnolla, huomioiden erilaisten alueiden vaikutukset toisistaan osittain poikkeaviin ratkaisuihin.

Pertti Aaltonen

Katsotaan nyt mitä esim. Lääkäriliitto ja yksityisiä terveyspalveluja tarjoavien yritysten edunvalvojat sanovat tutkimuksen tuloksista. Niistä varmaan löytyy asiantuntijoita.

Monella täällä kirjoittavista on tai on ollut laajennettu työterveyshuolto. Minulta ainakin tutkittiin vuositarkastuksissa mm. veriarvot, sokeri, kolesteroli, maksa-arvot, verenpaine jne. Tutkimusten perusteella sitten annettiin ohjeita mm. ravitsemukseen ja tarvittaessa määrättiin lääkkeitä. Ilmeisesti myös valtio ja kunnat käyttävät työterveyshuollossa yksityisiä terveyspalveluita, kun niitä julkiselta puolelta ei saa.

Perustellumpaa olisi sanoa, että Suomen terveydenhoito on maailman parasta ja siitä huolehtivat julkinen ja yksityinen terveydenhoito. Terveydenhoidon rahoitus tapahtuu osittain verovaroista, sekä työnantajien ja yksityisten kansalaisten maksamana.