Keskiviikko 21.11.2018

Liittojohtaja hämmästyi: Uusi valtakunnansovittelija iski heti kaasun pohjaan – ”Pitäisikö AKT:n sitten lyödä prosentit pöytään?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.7.2018 11:43
  • Kuva: Alma Media arkisto / Kimmo Penttinen
    Kuva
    Tehyn Millariikka Rytkösen mielestä on outoa, että uusi valtakunnansovittelija antaa heti työnantajapuolta miellyttävän linjauksen tulevalle liittokierrokselle. "Hänen pitäisi olla puolueeton", Rytkönen sanoo.
|

Vastavalittu valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on saanut työntekijäliitot varpailleen jo ennen aloittamistaan tehtävässä. Tehyn puheenjohtaja ja keskusjärjestö STTK:n varapuheenjohtaja Millariikka Rytkönen kertoo olevansa hyvin hämmentynyt Piekkalan linjauksista Ylen haastattelussa.

Piekkala ilmoitti Ylellä, että hän aikoo jatkaa edeltäjänsä Minna Helteen palkankorotuslinjaa liittokierroksilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sovittelijalta ei ole tulossa millekään alalle liittokierroksen avannutta alaa korkeampia palkankorotusprosentteja.

Linjaus herätti heti ihmetystä ja pettymystä ay-leirissä. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että uuden valtakunnansovittelijan äänessä kuuluu yllättävän vahvasti ”työnantajan kaiku”. Piekkala siirtyi valtakunnansovittelijaksi Kirkon työmarkkinalaitoksesta eli työnantajapuolelta.

– Minusta on todella outoa, että hän lähtee tässä vaiheessa ankkuroimaan selkeitä linjauksia – ottaen huomioon, että hänen pitäisi olla puolueeton. Jos kyseessä on liittokierros, ei keskitetty ratkaisu, niin sanotaanko, että hyvin hämmentyneenä luin eilen Ylen haastattelua, Rytkönen sanoo Uudelle Suomelle.

Niin sanottu Suomen malli, joka olisi sitonut palkankorotukset vientialoihin, ei virallisesti toteutunut. Kuitenkin viimevuotinen liittokierros käytännössä toteutui Suomen mallilla muiden alojen päätyessä Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden sorvaamaan kehikkoon.

Rytkönen hämmästeli Twitterissä, että lausunto oli ”aikamoinen pelinavaus puolueettomalta tuoreelta valtakunnansovittelijalta”. Samoilla linjoilla oli keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, joka olisi ”odottanut uudelta valtakunnansovittelijalta vähän harkitumpia ja maltillisempia sanamuotoja edessä olevista neuvottelukierroksista”. Palolan mielestä Vuokkalan lausunto kuulostaa kovasti työnantajaleirin ääneltä.

 

Teollisuusliitto ry:n varapuheenjohtaja Turja Lehtonen katsoo some-kommentissaan, että Helteen linjan jatkuminen oli Piekkalalta odotettu ratkaisu. Sen sijaan Rytkönen sanoo yllättyneensä tuoreen valtakunnansovittelijan suoruudesta.

– Luulisi, että uuteen todella merkittävään tehtävään lähtisi vähän toisesta asetelmasta. Tuli vähän puskista tämä hänen lähtönsä [uudessa tehtävässä], Rytkönen sanoo.

Ay-ekonomistit ehtivät jo huomauttamaan, että epäselvää on toistaiseksi sekin, kuka oikeastaan ”avaa” seuraavan liittokierroksen. Pamin ekonomisti Olli Toivanen kirjoittaa Twitterissä, että teknologian ja kemian alat neuvottelevat ensi vuonna vain vuoden kestävästä palkkaratkaisusta, ja vasta tämän jälkeen vuorossa ovat suuret palvelualat. Millariikka Rytkönen väläyttää Piekkalalle AKT-korttia.

– Tämä on henkilökohtainen näkemykseni, mutta eikö tavallaan ensi tammikuussa [auto- ja kuljetusalan] AKT avaa [kierroksen]? Tarkoittaako tuore valtakunnansovittelija nyt sitä, että AKT iskee prosentit pöytään ja sitten me muut tullaan perässä? Rytkönen pohtii.

SAK:lainen AKT tunnetaan lakkoherkkänä työntekijäpuolen kovanaamana.

Rytkönen ei ylipäätään pidä keskitetystä mallista vaan korostaa, että hän edustaa vain oman liittojansa jäseniä. Hänen mukaansa liittokierroksen henkeen ei sovi sekään, että työntekijäpuoli ryhmittyisi niin sanotun pelinavaajan taakse hakien tältä kovaa palkkaratkaisua.

– Eihän silloin liittokierroksia tarvittaisikaan. Tämä on jotenkin tosi erikoinen avaus kaiken kaikkiaan Piekkalalta, Rytkönen sanoo.

– Jokainen pelaa oman pelinsä, ja mä edustan mun jäseniä ja menen sen mukaan. Ei voida olettaa, että menen minkään muun järjestön mukaan liittokierroksella.

Hän toivoo, että valtakunnansovittelijan linja ehtii kesän mittaan pehmentyä.

– Näin heinäkuussa toivoisin tuoreella valtakunnansovittelijalle jäitä hattuun. Oli tämä aikamoinen kaasu pohjassa -startti, Rytkönen sanoo.

 

LUE LISÄÄ: ”Näitä kommentteja ei olisi koskaan pitänyt lausua” – Rakennusliitto katkoo jo välejä uuteen sovittelijaan

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilari Kivi

Hämmentävää on lähinnä se ettei järjestöjohtajat TIEDÄ miten sovittelutoiminta on järjestetty! On ”virasto”, jolla on linja ja paljon työntekijöitä neuvottelemassa, kaikki noudattavat samaa sovittua linjaa. Eikai tämä ole uutinen järjestöjohtajille?

Timo Virtanen

Hyvä linja. Olisihan se outoa ja epäoikeudenmukaista, jos liitokierroksen avaajaa rangaistaisiin alemmilla korotuksilla. Minusta voitaisiin säätää ihan laki, että jos kuukauden kuluttua avaajan sopimuksesta joku liitto vielä ryppyilee vastaan, korotus laskisi vaikka yhden kymmennyksen viikossa.....

Jouni Borgman

Eikö nuo sovittelupalvelut voisi ostaa joltakin ulkopuoliselta taholta. Tai sitten joku herastuomarin tapainen maallikko voisi hoitaa saman tehtävän Turha tuhlata veronmaksajien rahoja tyyppiin, joka ei ainakaan halua kerryttää valtion tulo- ja ALV-verokassaa (korotetut palkat menevät suoraan kulutukseen) ja siten ansaitsisi edes oman palkkansa.

Lauri Osmala

"Tai sitten joku herastuomarin tapainen maallikko voisi hoitaa saman tehtävän". Siis poliittisesti valittu, joka on myös "puolensa valinnut". Sehän siinä onkin, kun politiikka saotketaan joka asiaan, ei silloin ainakaan voi odottaa avointa neuvottelua. Silloin ohjeet otetaan puoluetoimistosta. Eiköhän pyritä sovittelijan kohdalla ehdottomaan puoluettomuuteen! Kun ihmisistä on kysymys, niin valmiutta moneen on odotettavissa.

Kaarlo Kunnari

Liikaa korotetut palkat vähentävät työllisyyttä. Borgmanin tulisi muistaa, että palkat eivät voi olla liian suuria, koska silloin tuotetta tai palvelua ei kukaan osta, vaan se hankitaan muualta ja silloin työt loppuvat, eikä ne palkat mene suoraan kulutukseen. Tasapainoilua näiden totuuksien mukaan pitäisi neuvottelut palkoista olla.

Harri Kovala

Palkkojen osuus teollisesti valmistetuissa tuotteissa on niin pieni, että sillä ei ole juurikaan merkitystä. Sveitsiläiset valmistajat kilpailevat tasaveroisesti suomalaisten kanssa, vaikka Sveitsissä palkat ovat 4-6 kertaiset. Myös suorittavalla tasolla.

Itse asiassa palkkojen pienuus aiheuttaa kilpailukyvyttömyyttä, koska silloin ei tarvitse investoida, kuten korkean palkan maissa mm. Ruotsissa ja Saksassa. Juuri matalat investoinnit aiheuttavat kilpailukyvyttömyyttä, kun vertaa investointikehityksen ja tuottavuuden kehitystä, voimme Suomessa todeta molempien laskeneen tasaisesti.

Kaarlo Kunnari

Oma kokemus ei kyllä ole tuo, mitä kerrot Kovala. Esim. en lomaile kotimaassa (eläkeläinen), koska meillä hinnat lomakeskuksissa ja kaikissa niihin viittaavissa ovat monikertaiset. Kuitenkin palkat ovat muualla pienemmät kuin Suomessa. Logiikkasi mukaan niissä pitäisi olla suuremmat hinnat. Ruotsissa en lomaile, joten sen hintoja en tunne. Saksan läpikulku ei ole kallista majoitus- ja ruokailukustannuksissa. Kustannuslaskennassa ainakin lasketaan myös palkat ja niihin liittyvät sivukulut vaikuttamaan tuotteen hintaan. Myönnän että prosessiteollisuudessa palkat eivät ole hintoihin merkittävästi vaikuttava tekijä, muussa teollisuudessa taas pyrittiin jo vuosia sitten robottien lisäämiseen kulujen vähentämiseksi ja se lisää työttömyyttä.
Tiedostan sen, että meillä ovat hinnat rakenteellisista syistä korkeat, mutta eivät ne lisäinvestoinnilla pienene, vaan kasvavat. Investoinnitkin on maksettava tuloilla, vai uskotko että kaikki maksetaan verovaroilla.

Tapio Mäkeläinen

Et näköjään ole ollut sovittelussa. Kyllä siellä puhutaan muustakin kuin Euroista ja eteen tulee mitä kummallisempia juntturoita. Ei mitkään ikiwaari vapaaehtoistyöntekijät pysty tes-maailman voimapolitiikan erotuomarina toimimaan. Lisäksi sovittelustakin on oma laki. Tulkintakysymykset ovat vaikeita ja kyse on helvetin isoista rahoista.
Huonohkoa on ollut sopiminen ilman sovittelijaa. Tuntuu pamahtavan omat mapit kiinni nopeesti ja sit riennetään Bulewardille.

Lisäksi tuossa juristien Mekassa painaa paljon aikaisemmat ratkaisut.

Tietysti voi kysyä mihin 2,5 miljoonaa palkansaajaa tarvitsee 300 tessiä? Siinä on kirves puun juurella joka kerta.

Piekkalalta huono aloitus. Piirit on todella pienet ja eiköhän ajatukset olisi mennet perille muullakin tavoin.
Itse olisin valinnut pätevämmän ja laaja-alaisemmalla kokemuksella mukana olleen ehdokkaan .

Markku Koivisto

Kuulostaa ihan siltä kuin tekisitte sopimuksianne yksinomaan valtakunnansovityelijan kanssa. Työnantajien kanssa te neuvottelette!
Eivät ne sopimusten kustannusvaikutukset sopimusalasta toiseen juurikaan ole erilaisia olleet eivätkä voi ollakaan.
Aikamoinen hälinä taas kerran aivan toisarvoisesta asiasta, edellisen sovittelijan linja jatkuu. Puolueeton, ketään suosimaton linja. Sitä se lausunto tarkoittaa, "kirkko keskelle kylää".

Pertti Aaltonen

Olisi siinä Millariikalla ihmettelemistä, jos saataisiin valtakunnansovittelijaksi sellainen henkilö kuin Jorma Reini oli. Hän oli jämäkkä ja asiallinen, vaikka oli demari. En muista, että häntä kukaan syytti puolueelliseksi. No palomiehet tosin hieman osoittivat mieltään ikkunan alla. Myös Juhani Salonius oli jämäkkä ja asiallinen. Hänen jälkeensä sovittelijat ovat olleet melko ponnettomia, kun virka-aika päättyi, niin kintaat tippuivat kädestä.

Pete Virtanen

Hei ihan oikeasti, kannattaisi edes vähän hankkia tietoa ja tarkistaa tilastoja väitteiden perusteeksi. OECD:N tilastojen mukaan keskipalkka Sveitssä oli vuonna 2014 57 082 USD (48 947€) ja Suomessa 40 742 USD (34 936€). Eli palkat Svetisissä ovat 1,4 kertaa korkeammat (40% korkeammat), kuin Suomessa, ei suinkaan 4-6 kertaiset....