Keskiviikko 21.11.2018

Tutkimus: 12 000 puolueiden jäsentä kertoi ammattinsa – ”Vihervasemmisto” näyttää olevan totta, mutta SDP:stä löytyi duunariyllätys

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.7.2018 16:27
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Duunarimiesten osuus SDP:n jäsenistössä on kasvanut, selviää puolueiden jäsenistöstä tehdystä tutkimuksesta.
|

Suomessa on nykyisin kolme niin sanottua duunaripuoluetta, mutta niistä Vasemmistoliitto on matkalla uuteen suuntaan puolueen jäsenistön ammattirakenteen samankaltaistuessa vihreiden jäsenistön kanssa. Muun muassa tämä selviää uraauurtavasta puolueiden jäsenten ammattitutkimuksesta, joka on julkaistu THL:n Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Tutkijaryhmä halusi selvittää puolueiden jäsenistön ammattirakenteita, koska siitä on tiedetty yllättävän vähän, vaikka jäsenet käyttävät suurta yhteiskunnallista valtaa. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 12 427 jäsentä kuudesta suurimmasta eduskuntapuolueesta vuonna 2016. Se tuottaa uutta tietoa puolueiden välisistä jakolinjoista ja intresseistä ”jälkiteollisen yhteiskunnan kontekstissa”.

Yksi suuri muutos huomataan, kun tarkastellaan niin sanottuja duunaripuolueita eli puolueita, joiden jäsenistössä ammattitaitoisten työntekijöiden sekä muiden fyysisen työn tekijöiden osuus on suuri. Tutkimus vahvistaa, että perinteisten työväenammatteja edustavien puolueiden eli sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton pottia on tullut jakamaan perussuomalaiset. Perussuomalaisissa on eri työntekijäammateissa toimivia suurempi osuus kuin perinteisissä työväenpuolueissa.

–Oikeistopopulismi näyttääkin tarjonneen uuden poliittisen vaihtoehdon nimenomaan työväen edustajille myös puoluejäsenien ammattirakenteiden tarkastelun perusteella, tutkimuksessa todetaan.

Samaan aikaan puoluejäsenistön ammattirakenteet kertovat, että SDP ja Vasemmistoliitto ovat muuttumassa eri tavoin. Sosiaalidemokraattien kannatuksen laskun on arvioitu johtuneen siitä, että se menettäisi perinteisiä työväen ääniä perussuomalaisille. Tutkimuksessa tehty vertailu siitä, mikä on työväen edustajien osuus ennen vuotta 2011 ja sen jälkeen SDP:hen liittyneissä jäsenissä, osoittaa kuitenkin yllättäen erilaista suuntaa.

–Tältä osin onkin kiinnostavaa havaita ennakko-oletuksista poiketen, että puolueen tuoreimmissa jäsenissä on suurempi osuus fyysisen työn tekijöitä kuin aiemmin. SDP:n puoluejäsenten ammattirakenteissa tapahtuneet muutokset eivät täten ole suoranaisesti linjassa äänestäjiä koskevien havaintojen kanssa. Pikemminkin perinteisistä työväenpuolueista tapahtuva vuoto perussuomalaisiin kohdentuu enemmälti vasemmistoliittoon, kun tarkastellaan puoluejäsenistöissä tapahtuneita muutoksia, tutkijat kirjoittavat.

Vasemmistoliitossa duunarijäsenten määrä on yhä suuri, tutkimus osoittaa, mutta uusissa jäsenissä työväkeä on vähemmän kuin vanhoissa. Samalla ”vihreissä ja vasemmistoliitossa on havaittavissa muutoksia, jotka tukevat ajatuksia näiden kahden puolueen osittaisesta samankaltaistumisesta”.

–Vihreissä on perinteisesti ollut poikkeuksellisen suuri osuus sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoita, mutta heidän osuutensa on verrattain pieni uusien jäsenten keskuudessa. Alle viisi vuotta puolueen jäseninä olleissa on aikaisempaa suurempi osuus jäseniä työntekijäluokista. Vasemmistoliitossa on puolestaan tapahtumassa päinvastainen muutos kuin vihreissä, tutkijat kertovat.

Vasemmiston uusissa jäsenissä on yhä enemmän korkeakoulutettuja, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijatehtävissä toimivia naisia, jotka ovat vihreiden tyypillisimpiä jäseniä. Sen sijaan fyysistä työtä tekevien miesten suhteellinen osuus on vähentynyt vasemmistoliitossa. SDP:ssä se on kasvanut.

–Ammattirakenteiden perusteella voidaankin nähdä, että sosiaalidemokraatit ovat kuluvan vuosikymmenen aikana palanneet voimakkaammin perinteiseksi työväenpuolueeksi, kun vasemmistoliitto puolestaan on alkanut muuntua niin sanotun uuden vasemmiston puolueeksi, tutkijat toteavat.

Toimistotyöntekijöiden ja fyysistä työtä tekevien osuuksien kasvu vihreiden jäsenistössä puolestaan kertoo puolueen hiljattaisesta muuntumisesta yleispuolueeksi, tutkijat katsovat.

Lisäksi tutkimus tuotti havainnon vihreiden ja kokoomuksen jäsenistön ammattirakenteiden eroista. Puolueet ovat tyypillisesti muistuttaneet toisiaan jäsen- ja kannattajarakenteeltaan, ja onpa vihreitä joskus pilkattu kokoomuksen puisto-osastoksikin.

Tutkimuksen mukaan hienojakoisempi ammattirakenteiden tarkastelu kuitenkin osoittaa, että puolueiden välillä on suuria eroja.

–Kokoomuksen jäsenistä jopa neljännes on ylempiä teknokraatteja [kuten insinöörejä ja yritysjohtajia], kun vastaavasti vihreiden jäsenistä teknokraatteja on noin 15 prosenttia. Sen sijaan vihreissä on kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna huomattavasti suurempi osuus ylempiä ja alempia sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoita, artikkelissa kerrotaan.

Hallitus-oppositio-jakolinja näkyy tutkimuksessa selvästi. Artikkelin mukaan Juha Sipilän hallituksen kolmen puolueen jäsenistöissä on huomattavasti enemmän yrittäjiä kuin oppositiopuolueiden jäsenistöissä.

–Tästä näkökulmasta ei ole yllättävää, että joiltain osin hallituspuolueilla on ollut helppoa löytää riittävän yhtenäiset tavoitteet kansantalouden kohentamiseksi erityisesti yrittäjien lähtökohdista.

Tulosten perusteella näyttäisi äkkiseltään, että hallituksen todellinen yrittäjäpuolue on keskusta, ei kokoomus. Huomionarvoista on kuitenkin yrittäjien jakautuminen selkeästi eri aloille: keskustan yrittäjistä yli 60 prosenttia on maanviljelijöitä tai metsätyöntekijöitä. Kokoomuslaiset yrittäjät taas ovat enemmistöltään johtajia tai ylempiä toimihenkilöitä. Myös perussuomalaisissa yrittäjiä on huomattavan paljon, ja heistä muita huomattavasti suurempi osuus tekee rakennus-, korjaus-, valmistus- tai kuljetustyötä.

Kokoomuksessa edellä mainittujen teknokraattien osuus on pienentymässä, ja samalla puolueen uusista jäsenistä aiempaa useampi on työntekijäammatissa. Kiistelty Työväenpuolue-vaalislogan ei siis ole aivan tyhjää puhetta.

Tutkijat toteavat johtopäätöksissään, että vertailtaessa uusia jäseniä aikaisemmin liittyneisiin voidaan huomata, että puolueiden perinteiset intressiryhmäsidonnaisuudet ovat osittain hälventymässä tai ainakin muuttumassa. Erityisesti keskustassa muutokset ovat suuria lähinnä siksi, että maanviljelijöiden kokonaismäärä pienentyy Suomessa ja siten keskustan yrittäjäjäsenten osuus laskee.

Tutkimuksessa oli mukana keskustan, perussuomalaisten, kokoomuksen, SDP:n, vihreiden sekä vasemmistoliiton jäseniä. Kristillisdemokraattien ja RKP:n jäsenille ei ole tehty vastaavia kyselyitä, joten he eivät olleet mukana.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Koivisto

"Oikeistopopulismi näyttääkin tarjonneen uuden poliittisen vaihtoehdon nimenomaan työväen edustajille myös puoluejäsenien ammattirakenteiden tarkastelun perusteella, tutkimuksessa todetaan".
On siis vain oikeistopopulismia? Millään muulla populismilla ei siten ole mitään vaikutusta vasemmistossa tapahtuviin muutoksiin? Voisiko tuosta tehdä jotakin johtopäätöstä ko. tutkijoiden asenteesta?

Carl Grandell

Miksi "ammatti" olisi puolevalinnassa merkityksellisintä, eikö "uudet intressipohjaiset jakolinjojat" puolueiden välillä – "eroista puoluevalinnassa, arvokysymyksissä ja talouspoliittisissa mielipiteissä" – aina olleet merkityksellisempiä (kuin "ammatti", joka ehkä historiallisesti paremmin on korreloinut "intressipohjaisten" kanssa), kuten myös palkanmaksun lähde ja työn jatkuvuus yrityskentässä, verrattuna vastaavasti verovaroista julkisella sektorilla?

"Toisaalta puoluepolitiikan, sukupuolen ja ammattisektorin yhteen kietoutuminen liittyy myös voimakkaasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittymiseen 1960-luvulta lähtien. Naisille suosiolliset sosiaalipoliittiset etuudet, kuten julkiset hoivapalvelut ja perhevapaat, edistivät merkittävästi naisten autonomiaa ja siirtymistä työelämään. Samalla julkinen sektori työllisti työelämään siirtyneet naiset varsin tehokkaasti, sillä naiset täyttivät 1960–1990-lukujen välillä julkiselle sektorille syntyneistä työpaikoista 85 prosenttia (Julkunen 2016). Erityisesti sosiaalija kulttuurialan asiantuntijoissa on paljon julkisella sektorilla työskenteleviä naisia, mikä heijastunee myös siihen, että kyseisten alojen työntekijöiden edustamat puolueet suhtautuvat hyvin positiivisesti julkiseen sektoriin (vrt. Forma 1999, 32; Saarinen 2013). Vastaavasti oikeistolaista politiikkaa ajavien hallituspuolueiden jäsenet ovat usein miesvaltaisissa teknokraattiammateissa toimivia. Hallituspuolueiden ammattirakenteiden vaikutus saattaakin näkyä harjoitetussa politiikassa siten, etta kyseiset puolueet ovat ajaneet voimakkaasti suomalaisen elinkeinoelämän etuja.

Kun tarkastellaan puolueiden jäsenistöjen ammattirakenteita nykyisten valtasuhteiden ja erityisesti vuoden 2015 eduskuntavaalien valossa, Güvelin (2006) luokituksen avulla voidaan hahmottaa, miten nykyisessä poliittisessa kentässä jako teknokraatteihin ja sosiaalija kulttuurialan asiantuntijoihin on yksi merkittävä puolueita erotteleva tekijä. Puolueiden ammattirakenteissa on nähtävissä, miten vaalien jälkeen muodostetun hallituksen puolueissa oli merkittävästi enemmän teknokraatteja, kun sosiaalija kulttuurialan asiantuntijoiden suhteellinen osuus on verrattain suuri oppositiossa, etenkin vihreissä ja vasemmistoliitossa. Tietääksemme missä määrin puolueiden välinen eroavuus kyseisten ammattirakenteiden osalta heijastelee uusia intressipohjaisia jakolinjoja puolueiden välillä, tarvitsemme lisää väestötason tutkimusta teknokraattien ja sosiaalija kulttuurialan asiantuntijoiden eroista puoluevalinnassa, arvokysymyksissä ja talouspoliittisissa mielipiteissä."

http://www.julkari.fi/handle/10024/136253

Petri Hämäläinen

Miksi ei sukupuolta otettu tarkasteluun vaikka tiedetään että työtehtävät ovat Suomessa merkittävästi sukupuolen mukaan jakautuneita.

Vihreiden äänestäjistä on 80% naisia.

Aivan sama kun olisi sanottu että nyrkkeilijät ovat isompia kuin kaunoluistelijat. Yhtä selvä sukupuolijakauma.

Tapio Mäkeläinen

No selvisi ainakin ettei se hokema että kaikki kokoomuslaiset on kartanoissa lötköttäviä miljonäärejä ja riistoporvareita, pidä kutiaan. :-)

Vihreiden sterotypia vahvistui. Mitenköhän mifun ja tofun sekä kiinatossujen käyttö korreloi tuloksiin.