Perjantai 20.7.2018

Paavo Väyrynen ennakoi Trumpin ja Putinin tapaamista: ”Vahvistaisi kansainvälistä turvallisuutta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.7.2018 15:15
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Paavo Väyrynen arvioi, että Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen merkinnee turvallisuuspolitiikassa toisen osapuolten legitiimien turvallisuusetujen huomioon ottamista.
|

Kansanedustaja Paavo Väyrynen arvioi, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaaminen Helsingissä aloittanee kehityksen, jonka kautta Yhdysvallat ja Venäjä palaavat yhteistyön tielle.

–Turvallisuuspolitiikassa tämä merkinnee toisen osapuolten legitiimien turvallisuusetujen huomioon ottamista, mikä vahvistaisi kansainvälistä turvallisuutta. Osaltaan tämä saattaisi helpottaa myös EU:n ja Venäjän suhteiden normalisoitumista, hän arvioi Puheenvuoron blogissaan.

Kun Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi, Väyrynen arvioi, että uuden presidentin suuri sopimus – ”Big Deal” – voisi olla Yhdysvaltain ja EU:n palaaminen yhteistyön tielle Venäjän kanssa. 

–Yhdessä ne voisivat rakentaa vastapainoa globaaleille kilpailijoille – ennen kaikkea voimistuvalle Kiinalle. Viime aikoihin saakka on näyttänyt siltä, että olin erehtynyt arviossani. Trump joutui sisäpoliittisten paineiden vuoksi hyväksymään jopa Venäjälle asetettujen pakotteiden tiukentamisen. Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat kauppasodan partaalla. Eurooppalaisia Nato-liittolaisia Trump on kovistellut kantamaan suurempaa taakkaa puolustusmenoista.

Väyrysen mukaan kauppapolitiikassa Venäjän ja Yhdysvaltain välillä ei ole merkittäviä jännitteitä. Hänen mukaansa maat ovat itse asiassa samalla puolella, kun molemmat pyrkivät kaupan esteitä asettamalla suojelemaan omaa tuotantoa ja saamaan maahansa ulkomaisia investointeja.

–Suurin haaste on EU:n ja Yhdysvaltain kauppapoliittinen vastakkainasettelu. Sen purkamiseksi osapuolten tulisi ymmärtää toistensa lähtökohdat, Väyrynen kommentoi.

Hänen mukaansa EU:ssa tulisi hyväksyä se tosiasia, että Yhdysvaltain uusi kauppapolitiikka on pysyvä ilmiö ja että se johtaa kansainvälisen kaupan sääntöjen muuttumiseen. 

–Yhdysvallat katsoo, että se on kärsinyt liberaalista vapaakaupasta, kun tuotantoa on siirtynyt liiaksi etenkin Kiinaan ja muihin nouseviin kehitysmaihin. Kaupan uusista esteistä kärsivät kaikki, mutta Yhdysvallat laskee, että valtavan kauppatasevajeensa vuoksi se selviytyy voittajana.

Väyrynen pitää ilmeisenä, että Yhdysvallat asettaa valikoivia tuontitulleja maille, joiden ylijäämät ovat suurimmat. 

–Se liittoutuu muiden sellaisten maiden kanssa, jotka pyrkivät tasapainottamaan ulkomaankauppaansa tuontirajoitusten avulla. Myös kauppapolitiikan monenkeskisen kaupan pelisäännöt muuttuvat. EU:n yhteiselle kauppapolitiikalle Yhdysvaltain muuttunut linja asettaa vakavia haasteita. Tähän liittyy myös euron tulevaisuus, hän ennakoi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi aikaisemmin lauantaina Ilta-Sanomien haastattelussaolevansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisen osalta optimisti, mutta näkevänsä myös uhkakuvia.

Trump ja Putin tapaavat Helsingissä 16. heinäkuuta.

Lue myös: 

Sauli Niinistö Trumpin ja Putinin tapaamisesta IS:lle: ”Toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahempaan”

Kreml kiistää huhut Trumpin ja Putinin tavoittelemasta Iran-diilistä: ”Täysin epärealistista”

Huipputapaaminen: 1000–2000 poliisia mukana Trump–Putin-järjestelyissä Helsingissä

Analyytikolta jäätävä arvio Trumpin ja Putinin tapaamisesta: ”Täysin tilanteeseen sopivaa, että järjestetään Helsingissä”

Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen huolestuttaa asiantuntijoita: ”Varsinainen luuranko Kremlin kaapissa”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kai Häppölä

Kaksi muodollisesti legitiimiä suurvaltion johtajaa samassa pöydässä, mutta millaisin intressein? Kumpikaan ei näytä kunnioittavan kansainvälistä lainsäädäntöä tai valtioidensa allekirjoittamia sopimuksia. Kumpikin ovat valmiita ja jo käyttäneet voimapolitiikkaa (aseistettuja, tulivoimaisia joukkoja) omien päämääriensä ajamiseen ja voimansa näyttämiseen. Turvallisuuspolitiikan kehityksen ja syntyneiden liittoutumien, niitä koskevien sopimusten olemassaoloa on retoriikassa järisytetty siinä määrin, että liittoutumien jatko ja usko niiden tulevaisuuteen on horjumassa.
Globaalin kaupankäynnin kehitys ja kaupan esteiden purkaminen on keskeytetty ja alueellisten kauppaliittojen sopimuksia haluttaisiin muuttaa kahdenkeskisiksi. Tällainen lähtökohta näyttää ehkä sopivan kummallekin, mutta olisi EU:n näkökulmasta niin lähtökohdiltaan kuin tavoitteiltaan paluuta kauas menneisyyteen.
Niinkin kokeneen valtiomiehen kuin Väyrysen arviot ovat tapahtuneeseen nähden vahvasti toivotaan, toivotaan pohjalla. Aina on mahdollisuus kääntää kurssia, mutta kovin uskottavaa se ei voi olla, lähihistorian valossa!