Perjantai 17.8.2018

Alma-tutkimus: Suurin uhka on nyt Suomen kahtiajako

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.7.2018 18:46
  • Kuva: Alma-tutkimus
    Kuva
|

Faktakulma

Kyselytutkimuksen teki Alma Median lehtien tilauksesta Tieto- ykkönen. Tutkimuksessa kysyttiin, mitkä ovat suurimmat tulevaisuuden uhat Suomelle. Kysymys ei rajannut käsitettä ”tulevaisuus” mihinkään tiettyyn ajanjaksoon.

Tutkimusaineisto on kerätty 18.5.–4.6.2018. Haastatteluja tehtiin 3 600. Aineisto painotettiin vastaamaan Manner-Suomen väestöä sukupuolen, iän ja vaalipiirin osalta.

Suomalaiset ovat aiempaa enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta, käy ilmi Suomen tulevaisuuden uhkia kartoittaneesta uudesta Alma-tutkimuksesta.

Vastaajista 31 prosenttia listasi ilmastonmuutoksen Suomen kolmen tärkeimmän tulevaisuuden uhan joukkoon, kun vielä vuosi sitten näin arvioi 23 prosenttia suomalaisista.

Samaan aikaan työttömyys koetaan selvästi aiempaa pienemmäksi uhaksi. Nyt vastaajista 37 prosenttia valitsi työttömyyden suurimpien uhkien joukkoon, kun vuosi sitten lukema oli 46 prosenttia.

Suurimmaksi uhaksi suomalaiset nostavat kansakunnan jakautumisen kahtia, joka nousi kolmen suurimman uhan joukkoon 40 prosentissa vastauksista.

Terrorismi ja sotilaallisen hyökkäyksen uhka nousevat vastauksissa esiin harvimmin. Tosin vuosi sitten terrorismin uhasta huolestuneiden suomalaisten määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta.

Tuolloin juuri ennen kyselyä huhtikuussa 2017 oli tapahtunut kaksi terrori-iskua Pietarissa ja Tukholmassa eli Suomen lähialueilla. Tänä vuonna huoli terrorismista oli yhä selvästi suurempaa kuin vuonna 2016.

Vaikka huoli ilmastosta on kasvussa, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajan Juha Kaskisen mielestä on yllättävää, että se löytyy listauksessa vasta sijalta viisi.

–Kyseessä on kokonaisvaltainen muutostrendi, joka vaikuttaa laajasti elämämme edellytyksiin. Ilmastonmuutoksen seurauksilla, kuten muuttoliikkeillä, tulee olemaan suuria taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä kerrannaisvaikutuksia, Kaskinen sanoo.

Alueelliset erot olivat ilmastokysymyksessä merkittäviä. Helsingissä ilmaston nosti uhkalistalleen 44 prosenttia vastaajista, kun taas Oulussa sen mainitsi vain 19 prosenttia.

Ilmastonmuutoksen lisäksi väestön ikääntyminen koetaan aiempaa suuremmaksi uhaksi. Vastaus heijastelee julkista keskustelua. Suomen ikärakenne ja huoltosuhteen muutos on ollut laajasti esillä sote-uudistuksen yhteydessä.

Vastaavasti myös työttömyysuhan kohdalla voidaan nähdä politiikan ja julkisen keskustelun vaikutus: Suomen talouskasvu on viime vuosina kiihtynyt ja työllisyys kehittynyt suotuisasti.

Tutkimusjohtajan mukaan tulevaisuutta ja sen mahdollisia uhkia pohdittaessa tulisi katsoa yksittäisten kysymysten sijasta laajempia kokonaisuuksia.

Samalla tulee ymmärtää, että muutos on jatkuvaa ja välttämätöntä. Siksi muutosta tulisi tarkastella aina uhkan lisäksi mahdollisuutena uuteen ja parempaan.

–Ihmisellä on tapana luoda rakenteita, jotka tuovat maailmaan näennäistä pysyvyyttä. Siksi muutos saattaa monille tuntua uhalta. Suuremmatkin muutokset perustuvat kuitenkin usein vähittäiseen liikkeeseen. Harva hahmottaa, kuinka paljon maailma on muuttunut 30 vuoden aikana, Kaskinen sanoo.

Lähtökohtana tulee Kaskisen mukaan olla, että tulevaisuus Suomessa ja maailmassa on sellainen, minkälaiseksi sen yhteis- ja ihmiskuntana teemme.

–Politiikan ja yhteisen päätöksenteon tarkoituksena on tarjota visioita ja ratkaisuja. Ongelmallista on, jos politiikkaa tehdään lähinnä seuraavaa vaalikautta silmällä pitäen.

Yhteiskuntien kyvyttömyys muutokseen sekä lisääntyvä polarisaatio voivat siksi olla lopulta suurimpia uhkia, sillä ne hankaloittavat yhteisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, tehokasta torjumista.

Faktakulma

Kyselytutkimuksen teki Alma Median lehtien tilauksesta Tieto- ykkönen. Tutkimuksessa kysyttiin, mitkä ovat suurimmat tulevaisuuden uhat Suomelle. Kysymys ei rajannut käsitettä ”tulevaisuus” mihinkään tiettyyn ajanjaksoon.

Tutkimusaineisto on kerätty 18.5.–4.6.2018. Haastatteluja tehtiin 3 600. Aineisto painotettiin vastaamaan Manner-Suomen väestöä sukupuolen, iän ja vaalipiirin osalta.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

toni poutiainen

Juurikin näin. Segregoituminen, yleinen konsensus Suomen suunnasta ja tavotteista jatkaa hajaantumistaan vuosi vuodelta enemmän. Niin moni yhteiskunnallisesti tärkeä asia jakaa leirejä moniin eri poteroihin ja ulkomaan vahvistukset eivät varmasti tätä tilannetta ainakaan pääse helpottamaan.

Lisäksi tuo päättäjien ja median väliinpitämättömyys näihin asioihin huvittaa. Tässäkin artikkelissa mainitaan vain ohimennen suurin huolenaihe ja aletaan puhumaan useamman kappaleen verran ilmastonmuutoksesta. Samaa tullut huomattua ennenkin, vaikka nyt esimerkiksi miesten syrjäytymisestä, pisa-tuloksista tai masennus- ja mielialaongelmista sekä lääkemäärien kasvuista. Maton alla on vielä tilaa, tiedämmehän sen.

Timo Nenonen

Pikku jääkauden tulo noin 2050 kieppeillä on uhka, mutteivat päättäjämme ole siitä huolissaan. Menivät mukaan Pariisin ilmastosoppariin, joka on täyttää humpuukia.Lämpiäminen ei ole pahasta , hyytävä kylmyys on paljon tappavampi uhka.

Mauri Gardin

Helsingissä ilmasto koetaan oikeasti suurena uhkana. Sehän on selvä, koska Vapaavuori, vihreät, sdp ja vas suosivat ylivoimaisesti eniten hiiltä lämmön tuotannossa. Terveysriski on helsinkiläisille jokapäiväistä arkea. Kun siihen liitetään vielä edelleen kaupungin käytössä olevat homerakennukset, on syytä olla huolissaan ! Tarvittaisiin valtioneuvoston puuttumista turvaamaan helsinkiläisten terveyttä: Lex Helsinki.

Mauri Gardin

Helsingissä ilmasto koetaan oikeasti suurena uhkana. Sehän on selvä, koska Vapaavuori, vihreät, sdp ja vas suosivat ylivoimaisesti eniten hiiltä lämmön tuotannossa. Terveysriski on helsinkiläisille jokapäiväistä arkea. Kun siihen liitetään vielä edelleen kaupungin käytössä olevat homerakennukset, on syytä olla huolissaan ! Tarvittaisiin valtioneuvoston puuttumista turvaamaan helsinkiläisten terveyttä: Lex Helsinki.

Heikki Rinnevirta

Tarkoittaako kyselyn kahtiajakautuminen kansalaisten oikeutta muodostaa oma mielipide yhteiskunnan asioiden hoitamisesta, johon perustuu monipuoluejärjestelmäkin? Käsitettä "kahtiajakautuminen" ei kyselyssä määritellä. Monijakautuminen olisi oikeampi ja oikeutettu käsite.Liiallinen konsensus saattaa tietyissä olosuhteissa johtaa fasistiseen massaliikkeeseen, jossa kaikki marssivat samaan tahtiin yhteen suuntaan ja ovat yhtä mieltä kaikesta ja jota kai kukaan ei halua.