Maanantai 17.12.2018

Alma-tutkimus: Sotilaalliset kriisit huolettavat Suomessa vähemmän kuin Donald Trumpin vaalivoiton aikaan – nuorissa iso muutos

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Alma-tutkimus
    Kuva
|

Faktakulma

–Kyselytutkimuksen teki Tieto¬ykkönen Alman lehtien tilauksesta.

–Tutkimuksessa selvitettiin suoma¬laisten mielipiteitä, arvoja ja ¬asenteita.

–Haastatteluja tehtiin yhteensä 3 600 kappaletta, 300 haastattelua kustakin vaalipiiristä. Vastaajat ovat 18 vuotta täyttäneitä suomalaisia.

–Tutkimuksen virhemarginaali on 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

–Vastaava kysely on toteutettu myös 2016 ja 2017.

Sotilaalliset kriisit huolettavat suomalaisia vähemmän kuin puolitoista vuotta sitten. Tämä käy ilmi kolmatta kertaa tehdystä Alma-tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita.

Erityisesti nuoret ovat aikaisempaa luottavaisempia sen suhteen, ettei sotilaallinen hyökkäys uhkaa Suomea tulevaisuudessa.

Vielä vuonna 2016 31 prosenttia 18–35-vuotiaista uskoi, että Suomeen kohdistuu hyökkäys joko seuraavan 10 vuoden aikana tai sen jälkeen. Tuoreessa tutkimuksessa näin arvioi enää 20 prosenttia nuorista aikuisista.

Aikaisempien tutkimusten tavoin tuore kysely antaa ymmärtää, että vastaajat pitävät sotilaallista hyökkäystä sitä todennäköisempänä, mitä nuorempia he ovat. Ero nuorempien ja vanhempien ikäryhmien välillä näyttäisi tosin kaventuneen.

Nyt 18–35-vuotiaiden kaula kaikkiin vastanneisiin oli enää kaksi prosenttiyksikköä, kun marraskuun 2016 lopulla se oli yhdeksän. Tuolloinen tutkimus tehtiin niihin aikoihin, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalo muistuttaakin, että mielipidetutkimukset heijastelevat pitkälti sitä, mitkä aiheet ovat kyselyn tekohetkellä esillä.

Sukupolvien välisten erojen Raitasalo arvioi johtuvan siitä, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja Syyriassa horjuttivat etenkin nuorten maailmankuvaa. Kyselyn valossa järkytys näyttäisi siis tasaantuneen.

–Nuoremmilla oma kokemuspiiri on rakentunut maailmassa, jossa sotilaallisista uhista on puhuttu joko siten, että ne vähenevät tai siten, että niitä ei ole Euroopassa ollenkaan. Kokemusmaailmallinen shokki tapahtui vuonna 2014, kun Suomenkin rajanaapurina oleva sotilaallinen suurvalta valloitti asevoimaa käyttämällä toisen eurooppalaisen valtion osan eli Krimin niemimaan, Raitasalo tulkitsee.

Sotamurheitten vähenemisestä kertoo myös se, että yhä harvempi lukee sotilaallisen kriisiytymisen tai jännityksen kasvamisen Suomen läheisyydessä tärkeimpien tulevaisuuden uhkien joukkoon. Tilalle ovat nousseet muut huolet kansakunnan jakaantumisesta ja väestön ikääntymisestä.

Puolitoista vuotta sitten 35 prosenttia valitsi tämän vaihtoehdon kolmen merkittävimmän uhan joukkoon, nyt enää 21 prosenttia vastanneista.

Vanhemmilla ikäluokilla näyttäisi olevan hivenen vahvempi taipumus pitää sotilaallista kriisiä tärkeänä uhkana kuin nuorilla.

–Kylmän sodan jälkeen on ollut epätodennäköistä, että Suomi joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Jos se tästä huolimatta toteutuisi, sillä olisi merkittäviä, brutaaleja vaikutuksia, Raitasalo pohtii.

Tässäkin kohtaa sukupolvien väliset erot näyttäisivät puolessatoista vuodessa tasaantuneen.

Faktakulma

–Kyselytutkimuksen teki Tieto¬ykkönen Alman lehtien tilauksesta.

–Tutkimuksessa selvitettiin suoma¬laisten mielipiteitä, arvoja ja ¬asenteita.

–Haastatteluja tehtiin yhteensä 3 600 kappaletta, 300 haastattelua kustakin vaalipiiristä. Vastaajat ovat 18 vuotta täyttäneitä suomalaisia.

–Tutkimuksen virhemarginaali on 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

–Vastaava kysely on toteutettu myös 2016 ja 2017.

Jaa artikkeli:

Kommentit