Maanantai 17.12.2018

Kansanedustaja sai 720e/kk-lisän ja käteen jää alle puolet – Liitto: koskee jo ”ihan tavallista palkkaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.7.2018 15:45
  • Kuva: Tomi Vuokola
    Kuva
    Kansanedustaja Martti Mölsä (sin.).
|

Kansanedustaja Martti Mölsän (sin.) nousi keväällä eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Uusi pesti toi Mölsälle 720 euron kuukausittaisen lisäpalkkion, mutta kansanedustaja itse näkee summan kokonaisuudessaan vain palkkakuitilla. Käteen siitä ei jää puoliakaan.

–No ei. Kyllä minä sen olen huomannut, että ei jää, Mölsä vastaa Uudelle Suomelle lomaltaan.

Taustalla on Suomen tuloverotuksen korkeat marginaaliveroasteet. Marginaaliveroprosentilla tarkoitetaan sitä osuutta, joka uudesta tienatusta lisäeurosta menee verona valtiolle.

Mölsä on toisen kauden kansanedustaja ja saa kansanedustajan palkkiota 6510 euroa kuukaudessa. Veronmaksajain keskusliiton laskelman mukaan veroja ja muita maksuja summasta koituu maksettavaksi kaikkiaan 42 prosenttia.

Huhtikuun lopulla Mölsä valittiin eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Valiokuntien puheenjohtajan tehtäviin kuuluu lisävastuita ja siksi siitä maksetaan tavallisesti 720 euron kuukausittainen lisäkorvaus. Korkean marginaaliveroasteen vuoksi summasta jää tänä vuonna kuitenkin käteen noin 325 euroa eli alle puolet.

Kokonaisveroaste muiden maksujen kanssa nousee noin 43 prosenttiin tämän vuoden tulojen osalta. Sen Mölsä on huomannut jo ilman Veronmaksajain keskusliiton laskelmiakin.

–Kyllä 43 prosenttia on kokonaisvero, ja sen kyllä pitäisi riittää niille, jotka valittavat, että meillä on liian hyvät tulot. Veroillahan tätä yhteiskuntaa pidetään pystyssä, Mölsä sanoo.

Korkean marginaaliveron on arvosteltu vähentävän kannusteita ottaa vastaan uutta työtä tai lisävastuuta kuten Mölsä sai puheenjohtajatehtävän myötä. Tavallisella palkansaajalla marginaaliveroprosentti nousee yli 50:een jo noin 3 800 euron kuukausituloilla. Jos siis palkankorotuksesta haluaa jäävän 100 euroa käteen, on korotusta pyydettävä 200 euroa.

–Kyllä se kipurajoilla alkaa olla. Näin se on, Mölsä tuumii.

Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela on samoilla linjoilla.

–Se heikentää palkankorotuksen kannustavuutta ja sitä kautta vähentää kansalaisten aktiivisuutta. Niiden, joiden olisi mahdollista tehdä ja saada aikaan enemmän, motivaatio kärsii varmasti, jos yli puolet lisäansiosta menee veroihin ja maksuihin, Korpela arvioi.

Hän korostaa, että 3 800 euroa on ”ihan tavallinen palkka” kokopäiväistä työtä tekevälle. Esimerkiksi valtiolla työskentelevien keskimääräinen kuukausiansio oli viime vuonna 3 852 euroa.

–Ei tämä liity huippuansioihin, vaan tämä on ihan tavallisen työssäkäyvän ihmisen ongelma. Kun pienituloisten verotusta kevennetään ja suurituloisten kiristetään, niin syntyy ongelmaksi se, että tämä marginaaliveroprosentti kiristyy. Sen vuoksi pitäisi olla maltillinen niiden hyvätuloistenkin prosenttien kanssa, Korpela sanoo ja katsoo, että kaikilla marginaaliverotus pitäisi pystyä painamaan alle 50 prosenttiin.

Korpela kertoo, että Veronmaksajain keskusliitto ajaa tulevaan hallitusohjelmaan, että verotusta kevennettäisiin tai että sitä ei ainakaan kiristettäisi.

Runsas vuosi sitten perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus julistaa olevansa keskiluokan verokapina. Kun verokapinaa liputetaan, niin pitäisikö veroja päästä jo laskemaan, Martti Mölsä?

–Se on ihan hyvä ajatus, mutta vielä kun maan tilannetta ei ole korjattu vaan velkaa otetaan, niin kyllä joutuu veroa maksamaan. Ansiotuloverolla valtiolle kerätään noin 5,5 miljardia euroa ja vasta jos se tuplattaisiin, niin sitten voisi velan ottaminen loppua. Mutta loppuisi siinä kohtaa paljon muukin.

–Ei verotuksella enää tätä maan tilannetta korjata. Kipurajoilla ollaan. Ei sitä enää voi kiristää, vaikka sosialistit huutavatkin. Varmaan tulee heidän hallitusohjelmaankin verotuksen kiristäminen, Mölsä pohtii.

Kotoaan Punkalaitumelta tavoitettu Mölsä, 66, kertoo kansanedustajan kesään kuuluvan ”pientä remonttia”.

–Autotalli on saatu tyhjennettyä nyt niin, että lattian saa tasoitettua ja maalattua. Varastoon on puulattiaa tullut tehtyä. Semmoista pientä. Siinä ovat menneet ne kesäloman kaksi viikkoa, sanoo rakennusmestarina toiminut kansanedustaja.

–Se on tämmöisien kansanedustajien kesällä korjattava taloa, kun muuten ollaan Helsingissä viikot. Uudellamaalla ja Kehä III:n sisäpuolella asuvilla on siinä mielessä parempi asema, kun he pääsevät kotiin joka ilta.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Ala-Olla

Jos yhdestä saamarin kokouksesta jää taskuun pari sataa niin kannattaa olla ihan tyytyväinen. Samaan hommaan löytyisi kyllä väkeä, joille riittäisi pienempikin kokouspalkkio.
Jos tuo olisi ainut tulo, niin jäisi enemmän. Ongelma on siinä, että joillain aloilla palkat/palkkiot ovat ihan älyttömiä ja niistä sietääkin verottaa. Jos ei halua maksaa veroa, downshiftatkoon niin muut saa työtä.

Tomi Blomberg

Tervehdys Tapio
Et ole ilmeisemmin toimittanut lisätyön verokorttia palkkion maksajalle. 60 % ennakkopidddätys suoritetaan palkasta ja palkkiosta silloin kun ei toimita verokorttia. Verokortilla ennakkopidätyksesi olisi ilmeisemmin ollut n. 45%, jolloin sinulle olisi maksettu käteen 275,00 € eli noin 38 % enemmaän. Turha syyttää systeemiä jos itse on saamaton tai laiska.

Tomi Blomberg

Tervehdys Tapio
Et ole ilmeisemmin toimittanut lisätyön verokorttia palkkion maksajalle. 60 % ennakkopidddätys suoritetaan palkasta ja palkkiosta silloin kun ei toimita verokorttia. Verokortilla ennakkopidätyksesi olisi ilmeisemmin ollut n. 45%, jolloin sinulle olisi maksettu käteen 275,00 € eli noin 38 % enemmaän. Turha syyttää systeemiä jos itse on saamaton tai laiska.

Airi Pulkkinen

Nimenomaan, kaikkea kaikille luvataan, raha riittää aina ja kaikille vihervasemmisto lupaa. Ja Euroopan unioniin liittymisen jälkeen Suomi on jo 20 vuoden ajan ollut satojen miljoonien eurojen vuosittainen nettomaksaja. Vaikka talouskasvu on ollut olematonta viime vuodet, on maksuosuus noussut merkittävästi. V. 2013 nettomaksu oli 604 milj., v. 2014 se oli 809 milj.eu. Lisäksi samana vuonna 2014 kehitysapuun meni 1301 milj.euroa. Lisäksi kasvavan humanitaarisen maahanmuuton kustannukset. YLE 10.7. 2018: "Suomen vastuut kriisimaiden avuista takauksineen ovat toistakymmentä miljardia euroa. Lainaosuus Kreikalle n. 5 miljardia euroa. Suomen saamiset Kreikalta ovat huvenneet miljardeilla - kriisimaalle annettujen tukilainojen markkina-arvo on jo puolittunut." Ei ihme jos verotaakkamme on huippukorkea ja tulee olemaan jatkossakin.

Pertti Ikonen

Mölsä sai palkankorotuksena suunnillleen sen verran mitä pitkäaikaistyötän saa bruttona kuukaudessa työmarkkinatukea. Työmarkkinatukea tosin ennakkoverotetaan ainostaan 20%, että voi Molsä olla tuostakin kateellinen.

Jere Viikari

Ennakkoveroa menee yksilöllisesti sen mukaan, mitä verokorttiin on kirjattu. Jos oikeanlaista verokorttia ei toimita, niin työmarkkinatuesta menee 20 % ennakonpidätystä. Ihan tavallisella palkansaajallakin vastaava ennakonpidätys on hirmuiset 60 %.

Pasi Anttila

Pointti ei ollut nuo tulot vaan marginaaliveroaste. Sen huomaa jo pienituloinenkin kun tulospalkkiosta ja lomarahoista iso osa menee verottajalle. Lisätunteja ei juurikaan kannata tehdä vaan mieluummin senkin ajan käyttää muuhun.

Ensio Jauhiainen

liki 5000e kk palkkaan ja 2000everottomaan kulukorvaukseen sekä ilmaisiin taxsi/julkisiin matkoihin sekä päivärahoihin suhteutettuna taitaa olla yläpäässä vikaa jos vielä itkee samoin terveyden hoito lääkkeineen täysin ilmaista. moni pien eläkeläinen saa sen alle 800e.kk eläkettä ja joutuu maksamaan kaikki kulunsa siitä vielä lääkkeiden omavastuuseen lisättiin 50e.maksua v.ja nostettiin omavastuuta kaikissa lääkkeissä

Salmivuori Petri

Aika paljon etuja on kansanedustajilla ja ministereillä sekä muilla eduskunnan työntekijöillä joten nettopalkan osuus kasvaa, joten on siinä maksamista meillä kansalaisilla vaikka osa palautuu valtiolle joka käyttää myös meidän maksamia veroja arveluttaviin kohteisiin. Mä

Pentti Westerholm

No ei ne pelkästään herroilta kansanedustajilta ota.Palkansaaja tienaa 3000 eur kuukaudessa Hän ansaitsee lisätuloa vaikka 100 eur /kk .Aika lähelle 50 % siitä veroa riipaistaan jopa ylikin riipuen lakisääteisistä huojennuksista.Eläkeläisiä muistetaan sähkö, vesi,media,ruoka,kiinteistö ja terveydenhoitomaksujen nostolla..Eläkkeet jäävät jälkeen taitetun indeksin ansiosta vuosittain.Sitten kun vielä äänestetään porukalla SDP ja vihreät vallankahvaan niin taas verotetaan lisää.Siitä se suomalainen hyvinvointi lähtee uudelleen nousuun.Vai miten se meni...

Tomi Blomberg

Ilmainen koulutus korkeakouluihin asti, terveydenhoito, turvallisuus ja monet muut palvelut kustannetaan verovaroin. Olisiko parempi, että kaikista yhteiskunnan palveluista veloitettaisiin käyttäjältä täysimääräisesti. Miten on haluaisitko asua semmoisessa yhteiskunnassa.

Janne Pirinen

Veronmaksajien taulukko kertoo että:

Marginaalivero 21 tonnin tuloilla on 44%
Marginaalivero 29 tonnin tuloilla on 35,3%
Marginaalivero 84 tonnin tuloilla on 59,7%
Marginaalivero 127 tonnin tuloilla on 51,7%

No johan on kauheeta! 127 tonnia vuodessa tienaavan marginaalivero on 7,7% isompi kuin satakuusi tuhatta euroa vähemmän tienaavan! Tule apuun Anja!

Pentti O Pitkänen

Omaishoitajan palkkio vaihtelee eri kunnissa, mutta on esim II palkkio noin 350 €/kk. Vaativampaa omaishoitoa tekevä saa siihen korotuksen jolloin palkkio noin 560 €/kk. Verotus saattaa nousta 22-32 %, jolloin käteen jää noin 100 euroa enemmän. Siis ympärivuorokautisesta omaishoitajudesta nettona noin 350 €/kk. Kansanedustajat eivät pysty edes sopimaan, että nämä pienet omaishoitajien palkkiot olisivat verottomia tai esim pienellä 5-10 % tasaverolla, kun niihin tuntui liittyvän joku ongelma , tähän verottomuuteen. Kiitos siitä, että tästä palkkiosta menee eläkemaksu ja omaishoitaja saa anoa tämän eläkkeen 68 v. täytettyään. Lisäksi OMH on lakisääteinen 3 vrk vapaapäiviä/kk, joka lasketaan tismalleen siitä kellonajasta kun viet hoidettavan intervallijaksolle. Vaihteleeko tämä laskentatapa kunnittain en tiedä. Jos haluat pitää pitempää lomaa, maksetaan hoidosta 40 € /vrk, kun se muuten on 12 €/vrk.

Esko Yliruusi

Kaikkihan me tiedetään että verot on suomessa läkähdyttävän kovat, mutta miksi ?

Käsittääkseni suurin syy on se kun joka viides on julkisella sektorilla töissä. Jos se porukka pienenee, pieneneekö verot ja kuinka paljon ? Tästä meidän pitää keskustella, asioista niiden oikeilla nimillä. Tarvitaanko me kaikkia virastoja ja sitä valtavaa porukkaa. Eikö asioita saisi hoidettua pienemmälläkin porukalla ? Monia juttuja hoidetaan netin kautta, luulisi sen vähentävän työpaikkoja tietyissa virastoissa. Trafin palvelut on aika pitkälti esim. netissä. Kukin käy itse niiden sivuilla hoitamassa maksunsa. Tarviiko niitä asiantuntijoita olla 600, eikö 300 riittäisi ?

Jäisi enemmän niille jotka tekee sitä tuottavaa, oikeeta duunia, työnteko olisi taas kannattavaa. Nythän se ei sitä ole, kaikki menee veroihin. Suurimman siivun vetää verottaja, eihän siinä ole mitää tolkkua.

Yrittäminen on myös sellainen mysteeri, täysin kannattamatonta. Harva pienyrittäjä voi ottaa palkkaa, ja jos ottaakin 1500€/kk on aika kova juttu. 10 vuotta on sitäkin kokeiltu ja viimeset 3v ei palkkaa lainkaan. Valtiovalta hehkuttaa yrittämisen puolesta, mutta eivät tajua sitä, että ei siinä ole järkeä nykyisellä systeemillä.

Mun mielestä Mölsä on ihan aiheestakin huolissaan, mutta pallohan on juurikin heillä (kansanedustajat), miksi eivät tee ratkaisuja oikeeseen suuntaan ?

Jukka Niemi

Arvoisa kansanedustaja, olette ollut säätämässä lakia, joka vie eläkeläisiltä lisäprogressiona vielä 6 % ns ”pakollisena solidaarisuusveroa”. Olisiko kuitenkin reilua jos teidänkin kipurajaa venytettäisiin vielä samalla solidaarisuusverolla.
On tietty helppoa ottaa toisilta ja esittää itse jonkinlaista marttyyria. Surkuhupaisaa on, että eläkeläisten solidaarisuusveron turvin hallitus päätti ottaa käyttöön metsälahjavähennyksen, jossa annetaan metsän lahjaverosta 72 % valtiontukena suurista metsälahjoituksista. Jonkun olisi hyvä tutkia päättäjien metsänomistuksen, todennäköisesti ovat lisääntyneet ja lisääntymässä kun metsät halutaan pitää edelleen myös kiinteistöverosta vapaina ja ns. metsävähennystäkin nostettiin 60 %:iin.