Maanantai 17.12.2018

Alma Media: Päätoimittajan valinnasta virheellinen kuva – Toimitusjohtaja myöntää ”muuttokriteerin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.7.2018 19:56
  • Kuva: Alma Talent / Kuvatoimitus
    Kuva
    Valtioneuvoston kanslian viestintäpäällikkö Päivi Anttikoski ja Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne.
|

Aamulehden päätoimittajan valinnasta annettiin Suomen Kuvalehden artikkelissa virheellinen kuva, kommentoi mediakonserni Alma Media tiedotteessaan.

Yhtiö korostaa, että se noudattaa rekrytoinneissa yhdenvertaisuuden, tasa-arvoisuuden ja monimuotoisuuden periaatteita.

Toimitusjohtaja Kai Telanne kuitenkin myöntää, että mahdollisuus muuttaa Aamulehden ilmestymisalueelle oli yksi rekrytointiprosessissa huomioiduista tärkeistä kriteereistä.

Suomen Kuvalehti kertoi tänään, että valtioneuvoston kanslian nykyisen viestintäpäällikkö Päivi Anttikosken nousu Aamulehden päätoimittajaksi tyssäsi tämän äitiyteen.

Anttikoski kertoo lehdelle, että hänen viestittiin olevan ykkösehdokas tehtävän, ja että ennen lopullista vahvistusta hän tapaisi vielä toimitusjohtaja Telanteen.

Tapaamisen lopuksi Anttikoski oli kertonut, ettei hänen perheensä olisi valmis muuttamaan hänen kanssaan Tampereelle. Anttikosken mukaan tämä olisi estänyt hänen nousun tehtävään.

–Yksi tärkeistä kriteereistä rekrytointiprosessissa oli mahdollisuus muuttaa lehden ilmestymisalueelle. Olen pahoillani siitä, että hakijalle syntyi väärä käsitys, että vanhemmuus olisi ollut rekrytoinnissa hakijan ymmärtämällä tavalla relevantti kysymys. Ylipäätään useat viimeisimmistä liiketoimintojen johtajarekrytoinneistamme tai päätoimittajanimityksistämme ovat olleet naisia, Telanne sanoo Alma Median tiedotteessa.

Alma Median henkilöstöjohtaja Virpi Juvonen kertoo, että Anttikoskea haastateltaessa päätoimittajan rekrytointiprosessissa ”ykköskandidaattia ei vielä ollut olemassa”.

–Lopullinen valinta perustui kokonaisarvioon ja mielestämme paras hakija tuli valituksi, Juvonen toteaa.

Aamulehden päätoimittajaksi valittiin Jussi Tuulensuu. Alma Media nostaa tiedotteessaan esiin, että yhtiön 2 300 työntekijästä lähes puolet, 47 prosenttia on naisia. Naisten osuus johtoryhmätehtävissä yhtiössä on noin 50 prosenttia.

Alma Media kustantaman Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi nimitettiin kesäkuussa Erja Yläjärvi.

Viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana Alma Media on nimittänyt yhteensä neljä päätoimittajaa, joista kaksi on naisia ja kaksi on miehiä.

Toiseltakin ehdokkaalta kysyttiin muutosta

Helsingin Sanomien talouden ja politiikan uutistuottaja Tuomas Niskakangas kertoo Twitterissä, että myös häntä lähestyttiin Aamulehden päätoimittajan tehtävän osalta. Niskakangas toteaa ymmärtäneensä jo tuosta yhteydenotosta, että tehtävä edellytti koko perheen muuttoa Tampereelle. Aamulehden päätoimittajan paikasta häneen otti yhteyttä headhunter.

Niskakangas ei halua arvioida, oliko vaatimus muutosta ”oikeudellisesti ok”.

Rikoslain työsyrjintää koskevassa pykälässä todetaan työnantajan syyllistyvän työsyrjintään, jos hän työntekijää valitessaan asettaa hakijan epäedulliseen asemaan esimerkiksi perhesuhteiden vuoksi. 

Telanne on aiemmin saanut tuomion työsyrjinnästä. Vuonna 2015 Korkein oikeus määräsi hänelle 18 100 euron sakot Johanna Korhosen rekrytointiin liittyen. Korhonen tuli ensin valituksi Lapin Kansan päätoimittajaksi, mutta hänen työsuhteensa purettiin pikaisesti tämän jälkeen. KKO:n mukaan kyse oli ”perhesuhteiden ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella tapahtuneesta työsyrjinnästä”.

Telanteen sakon lisäksi Helsingin hovioikeus tuomitsi Alma Median tytäryhtiö Pohjois-Suomen Median maksamaan 80 000 euron korvaukset Korhoselle työsuhteen laittomalle purkamiselle.

Alma Media kustantaa Aamulehden ohella myös Uutta Suomea.

 

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mark Andersson

Muuttokriteeri pätee nähtävästi vain naisten kohdalla, ei miesten, kuten AL:n edellisen päätoimittajan Jouko Jokisen, jonka perheen asumisjärjestelyt olivat tasan samanlaiset (paikkakuntia myöten) kuin Anttikosken olisi ollut.

Siksi Telanteen vastine ei vakuuta. Alma kiistää joka lauseessa sukupuolisyrjinnän ja yrittää näin viedä asian sivuraiteelle. Kyse kuitenkin on sukupuolisyrjinnästä, vaikka ei suorasta, vaan sitä kautta, että edellytetään äidin hoitavan lapset, ei isän.

Mikko Toivonen

Olemmepa sukupuoliasioista ihan mitä mieltä tahansa, niin minä näen asian kuitenkin niin, että Yksityisen työnnantajan 100% ja rikkomaton oikeus täytyy olla oikeus palkat työnantajan parhaaksi katsoman henkilö mihin tahansa tehtävään. Sitä ei silloin ratkaise sukupuoli, koulutus vaan ainoastaan valittavan henkilön uskottava tuotto työnantajalle kaikki asiat eri näkökohdista huomioon ottaen.

Saman pitää koske yhtiön ulkoista imagea eli miten sen palveluksessa puetaan ja käyttäydytään.

Joku valtion, kunnan tai lakisääteisen laitoksen/toiminnan henkilöpalkkaamisessa voidaan noudattaa muodollista "pätevyyttä" vaikka silloinkin todellisen pätevyyden ja kyvyn pitäisi olla ratkaiseva

Mark Andersson

Mutta saman ei pidä mielestäsi koskea yhtiön imagoa eli miten se kohtelee ja rekrytoi työntekijöitään, vai?

Jos pätevyyden ohittaa jokin sellainen ominaisuus kuin esim homous, äitiys tai ihonväri, se ei edistä yhtiön tulosta pätkääkään.

Jukka Mattsson

Jep, komppaan. Ainoa mikä on huomattavaa tällä hylätyllä eliittitoimittajalla on näemmä suuri joukko kavereita jotka olisivat halunneet hänet kyseiseen tehtävään.

Muuten mielestäni lööppi kuuluu sarjaan "Bull Mentulalle on kasvamassa hius".