Keskiviikko 26.6.2019

Talousnobelistille täystyrmäys politiikan tutkijoilta: ”Outoa pitää Holmströmin ajatuksia demokratiasta gurun ajatuksina”

Luotu: 
27.7.2018 17:39
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Talousnobelisti Bengt Holmström on herättänyt huomiota kommenteillaan demokratian liiallisesta avoimuudesta. Arkistokuva.
|

Talousnobelisti Bengt Holmströmin demokratiapuheet ovat synnyttäneet vilkkaan keskustelun etenkin politiikan tutkijoiden keskuudessa. Holmström sanoi Helsingin Sanomissa, että politiikasta on tullut jo liian läpinäkyvää.

Yhdysvaltalaisessa MIT:ssä taloustieteen professorina toimivan Holmströmin mielestä ihmiset eivät enää luota poliittisen järjestelmään lisääntyneen avoimuuden takia.

Kommentit ovat herättäneet huomiota somessa ja mediassa. Helsingin Sanomien jatkojutussa neljä tutkijaa arvosteli näkemyksiä kovin sanoin ja katsoi, etteivät puheet kestä kriittistä tarkastelua. Lehden haastattelemat tutkijat olivat valtio-opin professorit Maija Setälä ja Tapio Raunio Turun ja Tampereen yliopistoista sekä akatemiatutkija Hanna Wass ja politiikantutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.

– On todella outoa ja demokratialle vaarallista ajatella, että ikään kuin jonkun rationaalisen, elämää suuremman ymmärryksen valaisemat eliitit päättäisivät puolestamme, Palonen sanoo Helsingin Sanomissa.

Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistonlehtori Johanna Vuorelma yhtyi kritiikkiin Ylen Ykkösaamussa tänään ja sanoi, että Holmströmin perusteesi on virheellinen. Vuorelman mukaan epäluottamus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa varsin suurta jo vuosikymmenten ajan, eikä ole yhteydessä avoimuuden lisääntymiseen. Sen sijaan Euroopassa on nähtävissä trendi, jonka mukaan talouskriisin jälkeen luottamus poliittisiin instituutioihin on heikentynyt merkittävästi, mutta se taas ei liity avoimuuteen.

Vuorelma pitää erikoisena myös sitä, että Holmström nosti esimerkkinä esiin sote-uudistuksen. Holmströmin mielestä sote on esimerkki siitä, millaisia ongelmia liiallinen avoimuus tuottaa. Vuorelman mielestä kuitenkin sotessa avoimuudella on ollut pikemminkin korjaava vaikutus ja ongelmat ovat liittyneet pitkälti lehmänkauppaan, jossa maakuntamalli ja valinnanvapaus sidottiin toisiinsa suljettujen ovien takana.

Kriittinen on myös Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund Twitterissä hiukan ironiseen sävyyn.

– Bengt Holmström saisi olla tyytyväinen, kun saa valtavasti huomiota puheistaan demokratiasta, jonka asiantuntija hän ei ole. Pohdin juuri omaa taloustieteen avaustani tässä, Grönlund twiittasi eilen torstaina.

Demokratian asiantuntijoilla Grönlund viittaa oman alansa, valtio-opin asiantuntijoihin. Hän myös huomauttaa, että eduskunnassa on valiokuntatyö ja kuntien lautakunnat, joissa käydään pääosin ei-julkista keskustelua.

– Mutta kun politiikka nähdään ”diilien”-tekona, ollaan kaukana demokratiasta, jossa päätöksentekoa on koeteltava julkisen keskustelun kautta, Grönlund twiittaa.

– Mielestäni on vain outoa, että Holmströmin ajatuksia demokratiasta pidetään gurun ajatuksina. Totta kai hänellä voi olla mielipide, kuten kaikilla muillakin. Mutta miksi häntä pitäisi kuulla demokratian suhteen enempää kuin ketä tahansa suomalaista?

Myös Vuorelma viittaa valiokuntiin.

–Edelleen merkittävin areena lainsäädäntövallan näkökulmasta on valiokuntatyöskentely, mikä ei ole julkista. Esimerkiksi täysistuntokeskustelut, mikä on varmasti se selkeästi kansalaisille näkyvä osa, on paljolti Holmströmin mainitsemaa performatiivisuutta tai näyttelemistä, mutta täysistuntosali ei ole se paikka, jossa tehdään päätöksiä, vaan areena, jossa oikeutetaan niitä päätöksiä, Vuorelma selvensi Ykkösaamussa.

Keskusteluun puuttui myös vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö, jonka mielestä taloustieteilijöitä arvostetaan nykyään liikaakin.

– Elämme vähän sellaista aikaa, jolloin taloustieteilijä on yhtäkkiä kaikkien alojen asiantuntija. Voisi sitä vähän kuunnella myös muita käyttäytymistieteilijöitä, valtio-oppineita, sosiologeja, köyhyystutkijoitakin, jos halutaan laajempaa ymmärrystä yhteiskunnasta, Niinistö twiittaa Grönlundin aloittamassa kommenttiketjussa.

 

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Antti Latvala

Taloustieteilijät pitävät talouden vapaata toimintaa ja tuottoa itseisarvona. Nykyinen taloustiede on täynnä sellaisia johdonmukaisuuksia, mitkä eivät ole hyväksi yhteiskunnalle yleensä eli ihmisille. Esimerkkinä tästä olkoon halu kasvattaa tulo- ja onnellisuuseroja. Sillä voi olla teoriassa pieni kannustusvaikutus, mutta todellisuudessa tasa-arvoinen yhteiskunta on mahdollisuuksien yhteiskunta, missä kaikkien ihmisten potentiaali tulee paremmin hyödynnettyä. Tasa-arvoisuus myös kiistatta kasvattaa onnellisuutta, myös hyvinvoivien keskuudessa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on myös tuottava yhteiskunta.

Matti Mustonen

Jotain sanottu oikein kun politrukki huutaa.
On ihan järkevää todeta että jokaisen yksityiskohdan repostelu hidastaa ja estää kokonaisuuden valmistumista. Jos haluaa estää asioiden etenemistä tämä on hyvä taktiikka mutta estää yhteiskunnalliset uudistukset. Mitä hyötyä tästä mediavetoisesta demokratiasta on?

Mikko Räsänen

Mediavetoinen demokratia on luonut epäluottamuksen politiikkaan sen vuoksi, että toimittajat tarkoitushakuisesti vääristelevät puhuttua ja kuulemaansa. Tarkoituksena on saada suuria otsikoita ja klikkauksia. Totuudesta ei niin ole väliä. Tätä kutsutaan "keskusteluksi" vaikka kyseessä on pohjimmiltaan tarkoitushakuinen vääristely ja valehtelu. Media tuhoaa itseään vähän kerrassaan. YLE ja HS ovat jo onnistuneet murentamaan omaa arvovaltaansa laatumedioina ottamalla käyttöön vanhat 7-päivää lehden uutisointimetodit. Itse en jaksa enää ottaa vakavasti näiden uutismedioitten tarinoita.

Mauri Gardin

Holmström on ihan oikeassa. Puolivalmiiden asioiden pyörittäminen on median ja opposition herkkua. Jokaisen suomalaisen kannalta oleellista on lopputulos.
Keskeneräisten asioiden jauhaminen ei ole demokratiaa.Kaukana siitä. Kansalaiset osaavat itse arvioida lopputulosta. Ei siihen tarvita tyhjänpäiväistä jauhamista ja vatulointia.

Kalevi Salonen

Tutkijataustaisena voin vakuuttaa, että asioiden pyörittäminen nimenomaan puolivalmiina on ihan olennaista. Sillä tavalla syntyy asioista laajapohjaisempi ymmärrys ja erilaisia ideoita punnittaviksi. Ilman monitahoisia vertailuja edetään laput silmillä ja ostetaan sikaa säkissä. Sote-uudistus on tästä karmea esimerkki.

Toinen juttu on sitten puoluepoliittinen taktikointi ja asioiden vääristely, josta sote-keskustelu on myös ääriesimerkki. Pitäisi olla jokin mekanismi, jolla selvät harhaanjohtamiset voidaan ampua alas rasittamasta keskustelua. Esimerkiksi Hetemäen sote-perusteluista joka ikinen olisi ollut helppo tyrmätä.

Arvo Tammela

Talousnobelisti Holmström taisi sohaista todella arkaan paikkaan. Ylen vakituinen politiikan asiantuntija Kimmo Grönlund näytti vetäisseen herneen nenäänsä kuten muutkin oman arvonsa tuntevat tutkijat. Voi olla, että nobelisti ei ota neuvoista opikseen vaan lyö löylyä lisää kiukaalle.

Niko Kaistakorpi

Keskustan taisteluparin Tammela ja Simosen demokratia perustuu siihen uskoon, että suuri Juha Sipilä tekisi kabineteissa Suomen kannalta loistavat päätökset kunhan hänen annettaisiin suhmuroida piilossa kabineteissa perinteiseen kepulaisten tyyliin, jolla pienillä paikkakunnilla ollaan aina asiat hoidettu. Tämä ei ole enää nykypäivää, joka tuntuu herättävän suurta tuskaa.

Arvo Tammela

Kaistakorpi, tule jo ihmeessä tälle vuosituhannelle. Suhmurointia tapahtuu edelleenkin , mutta vain ay-liikkeen ja demareiden toimesta ja tämä tapahtuu valtakunnan tasolla. Siitä on demokratia kaukana. Se herättää huomattavasti suurempaa tuskaa kuin väittämäsi keskustan suhmurointi pienillä paikkakunnilla, joissa valtuutetut on valittu demokraattisesti äänestämällä. Pääministeri Sipilä tekee päätökset hallituksessa, ei suhmuroiden piilossa kabineteissa.

Jukka Mattsson
Vastaus kommenttiin #19

Oletko Tammela seurannut nykyhallituksen keskenään tekemiä lehmänkauppoja?

Maakuntahallitus, SOTE, Siniset hallitukseen vaikka näillä Kepun ja Kokkareiden kavereilla on samanatus 1% kuin liivijengiläisillä. Röyhkeyden huippu on että eliittiin kuuluvat Vartiainen tai Holmström vielä valittavat että demokratialle on vahingollista jos kansalaiset tietävät hyvävelipiirin sikailuista liikaa!!

Jos nämä ole suhmurointia niin joidenkin täytyy olla umpisokeita!
PS: noista muista puoluejohtajista ja korkeista viranomaisista olen samaa mieltä. Sikoja kaikki konsanaan.

Raimo Tulkki

Olen sitä mieltä että kukaan muu kuin hän itse pitää itseään guruna, nousi niin sanotusti kusi päähän kun sai sattumalta tuon ns. palkinnon.
Johan ne aikaisemmatkin puheet ovat olleet samanlaisia aivan päättömiä.
No eihän tuollaiselta sattuma nobelistilta voi muuta odottaakkaan.
Ei elä tässä maailmassa, tiedä sitten mitä on nauttinut

Mikko Räsänen

Viittaan kohtaan: "On todella outoa ja demokratialle vaarallista ajatella, että ikään kuin jonkun rationaalisen, elämää suuremman ymmärryksen valaisemat eliitit päättäisivät puolestamme, Palonen sanoo Helsingin Sanomissa."

Näinhän tämä maailma joka tapauksessa pyörii käytännössä. On erittäin naivia ajatella, että päätökset olisivat ns. kansan päätöksiä. Tai edes kansanedustajien päätöksiä. Oikeasti todelliset vallanpitäjät istuvat taustalla näkymättömissä ja ohjailevat taloudellisten tekijöiden kautta puolueiden avainhenkilöitä hoitamaan asiat haluttuun suuntaan. Ei niin tärkeää asiaa kuin valtio on, voi antaa asiaa ymmärtämättömien kansalaisten luotsattavaksi. Äänestykset ja demokratiapuheet ovat pitkälti viihdettä kansalle. Hämmennystä aiheuttaa silloin tällöin joku persupuolue. Sekin mollataan sitten ison rahan omistaman median kautta maanrakoon pois häiritsemästä normaalia päiväjärjestystä.

Tuomas Sikander

Kannattaa muistaa että Nobel on täysin poliittinen palkinto, unohtamatta sitä että Suomeen on luotu kaksi rinnakkaista eri standardeilla toimivaa koulujärjestelmää.
Erilaiset punahousuiset Björnit pitää saada suomalaisen niskaan istumaan vaikka väkisin vääntämällä.
._.

Seppo Marjamäki

Mielenkiintoista on, että "politiikkatieteen edustajan" mielipide demokratiasta olisi arvokkaampi kuin muiden ihmisten. Huomiotta on myös Päivi Nergin huoli siitä, että tällä systeemillä ei saada enää mitään suurta päätöstä tehtyä. Ja vielä oudompaa on se, että vapaata tiedonsaantia puolustavat käyttävät argumenttina sitä, että valiokunnissa tehdään kuitenkin ne todelliset työt "piilossa" julkisuudelta. Ja, että julkinen täysistunto on vain ikään kuin teatterisali. Taitaa tämä mössö (poliitikot, asiantuntijat, media, some) olla mahdoton koostumus. Kaikilla oma agenda, kellään ei ole päällimmäisenä yleinen etu.