Perjantai 14.12.2018

Nobelistin ryöpytys jatkuu - Hjallis Harkimo: ”Suomi on maksanut kalliin hinnan pikkupiirin päätöksenteosta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
29.7.2018 10:10
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Hjallis Harkimo pitää syynä luottamusvajeeseen sitä, että ihmiset eivät ymmärrä politiikkaa eivätkä tiedä kuinka päätökset tosiasiassa tehdään.
|

Kokoomuksesta keväällä eronnut kansanedustaja ja liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo sanoo talousnobelisti Bengt Holmströmin olevan väärässä kuvitellessaan, että suomalainen päätöksenteko olisi tosiasiassa muuttunut avoimemmaksi kuin aikaisemmin.

–Avoimuudesta ehkä puhutaan, mutta järjestelmämme on valettu niin, että tosiasiassa pieni piiri päättäjiä tekee päätökset nimenomaan kabineteissa, nimenomaan salassa, nimenomaan ilman avoimuutta. Näin on tehty myös sote-uudistus, jota Holmström käyttää esimerkkinä siitä mitä liika avoimuus tuo tullessaan. Suomi on maksanut kalliin hinnan tällaisesta hitaasta pikkupiirin päätöksenteosta, jossa uudistuksia ei saada aikaan, jossa kaverien markkinoita suojellaan, kun lobbarit eli etujärjestöt ja muut ovat mukana vaikuttamassa päätöksiin. Pitäisikö heille antaa vielä isompi suljettu tila? Luulisi nimenomaan Holmströmin kritisoivan järjestelmää, jossa yritystukia annetaan sinne ja tänne kaverikapitalismin hengessä ja estetään markkinoiden normaalia toimintaa, Harkimo kirjoittaa IL-blogissaan.

MIT-yliopiston professori Bengt Holmström herätti huomiota sanottuaan Helsingin Sanomien haastattelussa, että politiikasta on tullut liian läpinäkyvää. Holmströmin mukaan kansalaiset eivät ymmärrä politiikan kokonaisuuksia ja yliarvioivat omaa tietämystään.

–Holmström on ehkä haka sopimusteoriassa, mutta yhteiskuntateoreetikkona selvästi ylimalkainen ja laiska. Siinä hän on varmasti oikeassa, että sosiaalisen median tuoma poliitikkojen jatkuva seuranta saa herkemmät poliitikot jyrkentämään linjaansa ja pelkäämään kompromisseja. Pitää esittää selkeää ja jämäkkää, Harkimo toteaa.

Hän ihmettelee, ettei Holmström näe mitään ongelmaa niissä tavoissa, jolla kansalaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 

–Ne on Suomessakin kehitetty sata vuotta sitten, jolloin iso osa kansasta oli oikeasti kouluttamatonta. Nyt on kovasti toisin. Ehkä jotain voitaisiin uuudistaa? Ei ole kyse avoimuuden liiallisuudesta, jos ihmiset haluavat osallistua enemmän päätöksentekoon. Holmström ei näe, että kyseessä on isompi rakenteellinen ongelma. Suomessa edes kansanedustajalla ei ole valtaa, johtuen näkymättömistä vallan rakenteista politiikassa. Sen lisäksi ei ole kovin paljon vaadittu, että ihmiset voisivat osallistua politiikkaan useammin kuin kerran neljässä vuodessa äänestämällä, Harkimo sanoo.

Hän pitää syynä luottamusvajeeseen juuri sitä, että ihmiset eivät ymmärrä politiikkaa eivätkä tiedä kuinka päätökset tosiasiassa tehdään.

Holmströmin kommentit saivat viikolla toimittajat ja politiikan tutkijat puolustuskannalle. Esimerkiksi Helsingin yliopiston politiikan tutkija Emilia Palonen piti Holmströmin ajatuksia "käsittämättömänä elitisminä”.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kuitenkin totesi lauantaina Holmströmin oleva oikeassa siinä, että joiltain osin avoimuudesta voi olla suurtakin haittaa. Hän mainitsi valiokuntatyöskentelyn esimerkkinä avoimuuden rajoittamisen hyödyistä.

–Valiokuntatyöskentely ei ole julkista. Se on todella arvokasta, koska valiokunnissa keskustelun taso on yleensä paljon korkeampi kuin julkisissa täysistunnoissa. En tiedä, tarkoittiko Holmström juuri tämän kaltaista ilmiötä, mutta mielestäni hän on tästä näkökulmasta oikeassa, Vartiainen sanoi.

Lisää aiheesta:

”Valiokunnissa keskustelun taso on yleensä paljon korkeampi kuin julkisissa täysistunnoissa” - Juhana Vartiaiselta tukea ryöpytetylle talousnobelistille KL:ssä

Talousnobelistille täystyrmäys politiikan tutkijoilta: ”Outoa pitää Holmströmin ajatuksia demokratiasta gurun ajatuksina”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Koivusaari

Kannattaa muistaa sellainen pikku seikka, että politikointi on pesiytynyt myös tieteeseen. Oletan, että taloustieteessä se korostuu, sillä politiikka on lähinnä kansantaloudenhoitoa. En luota pätkääkään yhdenkään taloustieteilijän vilpittömyyteen.
Kaikki on lahjottavissa. Se on vain hinnasta kiinni. Ihminen on pohjimmiltaan ahne.

Risto Nikander

Juuri näin on. Politiikkojen pyrkimukset vain tulevat kansalle kaikkein kalliimmiksi. Ref. Kataisen pyrky komissaariksi, kantaverkkojen myynti Carunalle, Tamperella kaapeliTV:n myynti Elisalle, kaiken kaikkiaan yksitäistämisvimma. Siinä myydään kansan omaisuutta alihintaan ja seurauksena on tolkuttomat hibtojen korotukset.
Jopa kalliit osohinnat luetaan "investoinniksi", joka sitten velotetaan maksuina käyttäjiltä. Suuri tyhmyys åpolitiikoilta. Ostohinta ei ole investointi kun myydään kansan omaisuutta, joka sitten saadaan velottaa hintojen korotuksina.

Petri Salo

Ensin lainaus tuosta kansanedustaja Harkimon kirjoituksesta, joka toivottavasti synnyttää pitkäkestoiset keskustelut siitä, kenellä todellinen valta Suomessa on ja mihin lakiin/sopimukseen perustuen?

"Suomi on maksanut kalliin hinnan tällaisesta hitaasta pikkupiirin päätöksenteosta, jossa uudistuksia ei saada aikaan, jossa kaverien markkinoita suojellaan, kun lobbarit eli etujärjestöt ja muut ovat mukana vaikuttamassa päätöksiin. Pitäisikö heille antaa vielä isompi suljettu tila? "

Itse asiassa tuo isompi suljettu tila on jo annettu. Vieläpä miljardien eurojen ja julkisen vallankäytön liiketoiminta-alueella.

Samat toimijat ja henkilöt ovat käyttämässä ns. tuoleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa.

Eli kolmikannnasta ja konsensuksesta on siirrytty kaikessa hiljaisuudessa nelikantaiseen finanssifasismiin.

Kova väite ja tässä yksi lähestymiskulma isoon kuvaan. Olen mielelläni tämän(kin) asiakokonaisuuden suhteen väärässä.

Kyseessä on kuitenkin yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä aihe. Varsinkin, kun kaikessa hiljaisuudessa tehdään yksittäisin asetuksin voimassa oleviin lakeihin muutoksia. Tällöin esimerkiksi perustuslaillista arviointia ei tarvitse tehdä. Näppärää ja erittäin härskiä poliittista peliä.

Tapahtunut ja todistettu tähän mennessä.

Vaaleissa äänestämisellä ei ole voinut vaikuttaa. Varsinkin, jos on halunnut potilaana/vakuutettuna todellisia korjauksia lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskeviin epäkohtiin sekä selkeisiin perustuslain vastaisuuksiin.

Nyt onkin erittäin tärkeää, että vakuutuslääketieteen harjoittajien sekä vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien läpivalaisussa saadaan läpimurto aikaiseksi. Yhtäaikaisesti. Myös vakuutuslakimiesten osalta.

Avainjuttu lienee saada julkisuuteen se, että kenellä todellinen valta näissä asioissa on? Tässä yksi lähestymiskulma aiheeseen.

Tiesitkö jo tämän? Pienen piirin On Sovittu Että (OSE) - järjestelmässä; sovittiin kaikessa hiljaisuudessa vuonna 1995 siitä, että lakisääteiset vakuutus- ja sosiaaliturvat kuuluvat kiistattomasti työmarkkinajärjestöjen, valtion ja vakuutusalan muodostaman sisäpiiriverkoston valta-alueeseen. Ei siis eduskunnan ja eikä hallituksen!

Niin lainsäädäntö-, toimeenpano -ja tuomiovallan osalta.

Tämä seuraavan linkin takaa löytyvä tieto saattanee selittää sen, mikseivät kansanedustajat, virkamiehet ja laillisuusvalvojat saa tehtyä; todellisia korjauksia esimerkiksi vakuutuslääkäri- tai vakuutusoikeusjärjestelmän pitkään tiedossa olleisiin epäkohtiin? Taikka, miksei mikään hallitus ole pystynyt puuttumaan selkeisiin perustuslain vastaisuuksiin, esimerkiksi kirjallisesti ja suljetusti toimivassa sanahirviössä, vakuutusoikeudellinen  erityistuomioistuinjärjestelmä?

Ovatko väittämät siis faktaa vai fiktiota?
Läpivalaisun kohteena Lipposen I hallitus, joka oli Suomen 66. hallitus ja toimi
13.4.1995 – 15.4.1999 välisen ajan.

Tästä kohteliaimmin eteenpäin:

- Huomenlahja helvetistä -
Julkaistu helmikuu 23, 2016

"Sopimus- ja hyvinvointiyhteiskuntamme on paljastunut monille suomalaisille; kafkamaiseksi kyykytyskoneistoksi. Joka perustuu sellaiseen korporatismiin, joka on päässyt pienen piirin sopimuksilla laajentumaan fasistiseksi järjestelmäksi. Kenenkään uskaltamatta kyseenalaistaa mafiamaista toimintaa.

SISÄLLYSLUETTELO
Korporaatioiden yhteiskuntasopimusneuvottelut 2015-2016
Ratkaisijan rooleissa: P. Lipponen 1995 ja L. Ihalainen 2016
Nelikantainen toimintamalli vakuutusalalla
Tarvitaan täysremontti – pintaremontin sijaan
Suomi pohjoismaiseksi oikeusvaltioksi 2016 vai 2017?
Sampo-konserni korporatismikoneiston hyödyntäjänä
Huomenlahja helvetistä vaikuttavuudet 2016"

Lue lisää Suomi 2017 - blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/02/23/huomenlahja-helvetista/

Risto Järvenpää

Harkimo ja muut demokratia-asiantuntijat taitavat puhua eri asiasta kuin Holmström. Eivät keskustele, vaan puhuvat omiaan. Ja professorit selittävät mediassa demokratian peruskäsitteitä unohtaen yhden: edustuksellinen demokratia. (Harkimo ilmeisesti huomasi, että demokratia joten kuten toimii, kun hän ei kansanedustajana päässytkään päättämään itselleen edullisia asioita. Turhautuminen kuuluu purnaamisesta.)

Timo Virtanen

Tosiasia on, että mitään hyviä päätöksiä ei saada aikaan, jos ne tehtäisiin vaikkapa eduskunnan suorissa televisioiduissa lähetyksissä huutoäänestyksellä. Aina valta lopulta keskittyy harvemmalle joukolle, joitten tehtävänä on sitten viedä neuvoteltuja esityksiä eteenpäin parhaan kykynsä ja taitonsa mukaan. Harkimo ei ole valikoitunut tähän joukkoon kokoomuksen ryhmässä syystä tai toisesta. Vaikka siellä haluaisi olla. Suomen poliittinen järjestelmä vaatii kompromissien tekemistä, koska kellään ei ole yksinään ehdotonta enemmistöä. Päätöksentekoon vaikuttavia etu- ja muita painostusryhmiä on lukematon määrä, jotka tietenkin pyrkivät saamaan omat etunsa varjelluiksi päätöksiä tehtäessä. Hyvin todennäköistä on, että yhteiskunnallinen päätöksenteko on kuitenkin edennyt avoimempaan suuntaan kaiken aikaa. Tiedonvälitys on huomattavasti parantunut, joka estää salailua huomattavasti. Absoluuttista totuutta tässä asiassa tosin on mahdotonta todistaa millään keinolla. Harkimo on väärässä. Se, ovatko päätökset olleet hyviä tai huonoja, on toinen kysymys.

Mikko Toivonen

Minusta Harkimo on päätöksenteko analyysissään hyvin oikeassa. Olemme kaukana rehellisestä, avoimesta ja demokraattisesta päätöksenteosta.
Viimeisin sote-maakuntahallinto lehmänkauppa osoittaa senj täydellisesti.
Sote osalta lisäksi todellisen tavoitteen ja strategian laatineiden pienen joukon joka on jopa omille puolue ja ideologia tovereilleen syöttänyt hevoisen "pullia" pelatessaan tiettyjen pörssi terveys rahastus yhtiöiden piikkiin alkuperäisellä ja nykyiselläkin vapaa valinta mallilla häikäilemättömästi ja vastuuttomasti
Meillä on paljon parannettavaa saavuttaaksemme aidon länsimaisen demokratian ja vastuun tason politiikan kaikilla portailla. Edelleenkin olemme hallinnollisesti täys tsaristinen maa.

Markku Koivisto

Nykyisen "salailevan liiallisen avoimen", mitä sitten tarkoittaneekaan, päätöksentekokulttuurin vallitessa näyttää olevan mahdotonta saada oikein mitään aikaan. Avoimen keskustelun päämäärän kai pitäisi olla sovittaa eri näkökohtia siten, että keskustelemalla lähestyttäisiin asetettua päämäärää kaikista suunnista kunnes päätös kiteytyy toimeen pantavaksi. Ristiriitojen tulisi käsittelyn kuluessa vähetä loppuakseen vihdoin kokonaan.
Nykyisellään minusta näyttää, että käy päinvastoin, tavoite on yhteisesti hyväksytty, mutta kun keskustelu alkaa, näkemykset "kierros kierrokselta" eriytyvät yhä kauemmaksi toisistaan kunnes koko tavoite leimautuukin jonkin ryhmän mielipiteissä alunpitäenkin väärin asetetuksi.
On kai kaikille selvää, että päätös mikä hyvänsä ei suuressa joukossa saa koskaan yksimielistä hyväksymistä. Jo siitäkin syystä niin esitysten laatijoiden kuin niiden arvioijienkin lukumäärää on voimakkaasti rajoitettava. Tämän piirin puitteissa ratkaisut lopulta tehdään, jos ei sittenkään vielä yksimielisesti niin sitten äänestystuloksen perusteella.
Aina tähän järjestelmään on kuulunut muutamia jäseniä, joiden mielipiteiden viisauteen on luotettu muita enemmän, johtavia yksilöitä. Nyt näiden mielipiteet hyvin kevein perustein mitätöidään ja henkilöt suorastaan demonisoidaan. Yhteisen sävelen löytyminen käy näin aivan mahdottomaksi ja kaikkien huutaessa toistensa yli syntyy vain tolkuttomuudessaan merkitystä vailla oleva kakofonia.
Tällaisen välttämiseksi ymmärrän Holmströmin ajatusta, että pienemmässä piirissä "valittujen" kesken suunnitelmia kypsyteltäisiin parusteluineen pitemmälle ennenkuin niitä jaetaan julkisen keskustelun riepoteltavaksi. Ehkäpä voitaisiin paremmin välttyä puhtaan asenteelliseksi kehittyvältä mielipidesodalta, jonka liian varhainen tiedottaminen saa aikaan.

Jyrki Kaarttinen

Mieleeni tuli vuoden 1974 talousnobelisti Friedrich Hayekin mielenkiintoinen lausuma, josta professori Kari Enqvist kirjoitti kolumnissaan jokin aika sitten.
Hayek lausui Nobelin palkinnonjakotilaisuudessa:
”Jos minulta olisi kysytty taloustieteen Nobelin palkinnosta, olisin ilman muuta neuvonut jättämään sen perustamatta [...] Nobelin palkinto antaa henkilölle auktoriteetin, jollaista taloustieteessä ei kenelläkään tulisi olla.”
Sen sijaan talousteoreetikkojen yhteiskunnallisista kyvyistä tai näkijänlahjoista Hayek totesi:
”Ei ole mitään syytä miksi henkilö, jonka aikaansaannokset taloustieteessä ovat huomattavat, olisi yleistietävä kaikissa yhteiskunnan ongelmissa.”
Ehkäpä myös tästä (Hayekin esille nostamasta) kontekstista myös professori Holmströmin lausuntojen yhteiskunnallista merkitystä voi arvioida.

Esko Rantanen

Petri Salo kirjoittaa: "Eli kolmikannasta ja konseksuksesta on siirrytty kaikessa hiljaisuudessa nelikantaiseenfinanssifasismiin".
Näin on asia ja Harkimo on kirjoituksessaan oikeassa.
Laki on säädetty aivan oikein, mutta toimeenpano ei toimi.

Pasi Käyhkö

Onko taloustiede oikeasti mikään tieteen laji? Siitähän käydään keskustelua aina ajoittain. Itse olen työskennellyt suuren yrityksen taloushallinnossa ja huomannut, että monet alan ratkaisut ja mielipiteet perustuvat tunteeseen. Tunteeseen perustuva ratkaisu ei kuulu tieteeseen.

Pentti Westerholm

Reilun vuosikymmenen demokraattisen käsittelyn läpikäynyt Sote näyttää jälleeen kerran jäävän demokratian poljettavaksi. Näitä käsittelyjäkö Harkimo kaipaa lisää?Taloustieteilijä
Holmströmin ehdotamalla tavalla Sote olisi toiminnassa.

Markku Lehto

Harkimo: " Suomessa edes kansanedustajalla ei ole valtaa, johtuen näkymättömistä vallan rakenteista politiikassa. "

Joo, pienen aavistuksen saimme tästä, kun paljastui, että demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman jakeli eduskunnan puheenjohtajille listoja niistä demareiden kansanedustajista, joille hänen mielestään tuli antaa puheenvuoro.

Kun Lindtman näin astui törkeästi perustuslain varpaille, demariryhmä ei siitä hätkähtänyt, vaan antoi palkkioksi Lindtmanin jatkaa eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Perustuslaki:
"31 §
Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen. Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä."

Eduskunnassa vallitseva epäsymmetrinen käytäntö puheenvuorojen jakamisessa "senioriteetti" -perusteella tuntuu oudolta demokratian kannalta. Siis uusi kansanedustaja, vaikka olisi saanut kuinka suuren äänimäärän vaaleissa, joutuu tyytymään vähempiin puheenvuoroihin kuin sellainen kansanedustaja, jolla on takanaan useampia eduskuntakausia. Miten tämä korreloi yo. perustuslain kohdan kanssa ?

Liekkö monessa muussakin kuin pelkästään ammattipolitikoinnissa mukana ollut Hjallis Harkimo kokenut ensimmäisen kauden kamsanedustajana asemansa sellaiseksi, että "hanki vaan niitä ääniä, mutta älä puhu liikaa, ei sinun tarvitse kaikkea tietää ja paina vaan nappia niin kuin sinulle sanotaan" ? No nyt niitä Harkomon ääniä ei sitten ilmeisestikään ole seuraavissa vaaleissa käytössä.

Harri Tapani

Onhan tuolle nimikin, "Eliitin demokratia", voisi kohtapuolen luonnehtia jopa että "Alhaisen intensiteetin demokratia"

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250711-alma-tutkimus-paljastaa-soten-ep...

Onhan se harmi kun demokratia häiritsee...pois vaan sellainen häiritsemästä.

"Yhteiskunnan läpinäkyvyys taas on demokratian ensimmäinen ehto."

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251546-eduskunnassa-taas-uusi-sote-skan...

Reijo Vuoriheimo

Poliiikot eivät hallitse läheskään kaikkia alansa asioita. Siksi he käyttävät alan asiantuntijoita. Päätökset tehdään sen mukaan. Eivät kansalaisetkaan voi asioita tietää, vaikka pitävät itseään asiantuntijoina. Holmström on aivan oikeassa sanoessaan, etteivät kansalaiset ymmärrä kokonaisuuksia ja yliarvioivat omaa tietämystään.

Markku Lehto

Niin, tuliko yhteiskunnalle todella kalliiksi tulevasta Tuulimyllytukiaisista I ( tuulisähkön syöttötariffi , 12 vuotta , 3,5 - 4 miljardia ) hyvä laki, kun sen valmistelu pidettiin salassa valiokunnissa ja niihin osallistuvat tarkkaan valitut asiantuntijat. Kuka muuten niissä valiokunnissa edusti koko lystin maksajaa eli veronmaksajia ?

Niillä tiedoilla mitä tuosta valistelusta valui julkisuuteen , allekirjoittanut maallikkona laski excelillä, tuulivoimaan hieman perehtyneenä jo ennen lain voimaantuloa, melko lähelle sen kustannuksen, mitä Tuulimyllytukiaiset tulevat maksamaan yhteiskunnalle.