Maanantai 22.10.2018

Tutkimus: Moni suomalainen arvioi ääriliikeiden vahvistuvan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.7.2018 08:51
  • Kuva: Alma Media
    Kuva
|

Faktakulma

Kyselytutkimuksen teki Alma Median lehtien tilauksesta Tietoykkönen. Vastaajilta kysyttiin, miten he uskovat ääriliikkeiden aseman kehittyvän Suomessa lähitulevaisuudessa. Ääriliike-termiä tai lähitulevaisuutta ei määritelty tarkemmin.
 
Aineisto kerättiin 18.5.–4.6.2018. Se painotettiin vastaamaan Manner-Suomen väestöä sukupuolen, iän ja vaalipiirin osalta. Virhemarginaali on 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suurin osa suomalaisista uskoo ääriliikkeiden aseman joko voimistuvan tai pysyvän samankaltaisena Suomessa lähitulevaisuudessa, selviää tuoreimmasta Alma-tutkimuksesta. Vain ani harva näkee ääriliikkeiden aseman heikkenevän.

Uusi Suomi kuuluu tutkimuksen teettäneeseen Alma Media -konserniin.

Tutkimuksessa 46 prosenttia suomalaisista uskoi ääriliikkeiden aseman voimistuvan lähitulevaisuudessa. 40 prosenttia uskoi tilanteen pysyvän nykyisen kaltaisena.

Savo-Karjalan vaalipiirin alueella peräti 51 prosenttia uskoi ääriliikkeiden vahvistumiseen lähitulevaisuudessa. Helsingin seudulla sama luku oli vertailun pienin, 38 prosenttia.

Vastaukset ovat samankaltaisia iästä, sukupuolesta ja tuloluokasta riippumatta. Vain kuusi prosenttia vastanneista uskoi ääriliikkeiden merkityksen vähenevän lähitulevaisuudessa.

Suojelupoliisin mukaan ääriliikehdintä jaotellaan Suomessa tyypillisesti äärioikeistoon ja äärivasemmistoon sekä radikaaleihin vaihtoehtoliikkeisiin, joiden toiminta keskittyy rajattuun asiaan, esimerkiksi eläinoikeuksiin.

Äärioikeistoa tutkinut Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen pitää ääriliikkeiden voimistumiseen uskovien määrää yllättävän suurena. Ääriliikkeiden toiminta on viime vuosina ollut aiempaa näkyvämmin esillä mediassa, minkä Kotonen uskoo vaikuttavan ihmisten näkemyksiin asiasta.

–46 prosenttia on verrattain iso luku. Todellisuudessa esimerkiksi äärioikeiston aktiivisuus on laskenut viime vuosina. Tällä hetkellä Suomessa ei ole spontaania mielenosoituksellista äärioikeiston liikehdintää, vaikka ihmisten mielikuvissa näin ehkä onkin.

Pari viikkoa sitten julkaistiin Suomen tulevaisuuden uhkia selvittänyt Alma-tutkimus. Vastanneista 25 prosenttia koki maahanmuuton uhkana Suomen tulevaisuudelle.

Kotosen mukaan tulos saattaa heijastua myös ajatuksiin ääriliikkeiden voimistumisesta, sillä viimeisin äärioikeistolaisen liikehdinnän aalto kytkeytyi vahvasti maahanmuuttoon ja vuoden 2015 pakolaiskriisiin. Aiemmin liikehdintää on syntynyt esimerkiksi 1990-luvun laman aikana.

–Suomessa maahanmuuttajien määrässä tapahtui voimakkaita muutoksia, mikä yhtenä tekijänä sai porukkaa liikkeelle. Itse uskon, että ääriliikkeiden asema pysyy nykyisellä tasolla, jos mitään suurta käännettä esimerkiksi maahanmuutossa tai työttömyydessä ei tapahdu, Kotonen sanoo.

Kotonen nimeää Suomessa toimiviksi vakiintuneiksi äärioikeistolaisiksi liikkeiksi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen, Suomen Sisun ja Odinin soturit.

Äärivasemmistolainen liikehdintä on Kotosen mukaan ennemminkin löyhempiä verkostoja kuin selkeitä organisoituneita liikkeitä.

Esimerkki äärivasemmistolaisesta liikehdinnästä ovat Kiakkovieras-mellakat Tampereella itsenäisyyspäivänä 2013.

–Iso osa äärivasemmistolaisesta toiminnasta on antifasistista aktivismia. Usein äärioikeiston ja äärivasemmiston liikehdintä heijastelevat toisiaan: jos äärioikeiston toiminta aktivoituu, vasemmistolainen aktivismi nousee usein sitä vastustamaan, Kotonen toteaa.

Suojelupoliisin arvion mukaan kotimaisessa ääriliikehdinnässä on mukana muutamia satoja henkilöitä, ja toiminta on keskittynyt pitkälti mielenosoituksiin.

Silloin tällöin ääriliikehdintään kytkeytyy katuväkivaltaa tai vahingontekoja.

Faktakulma

Kyselytutkimuksen teki Alma Median lehtien tilauksesta Tietoykkönen. Vastaajilta kysyttiin, miten he uskovat ääriliikkeiden aseman kehittyvän Suomessa lähitulevaisuudessa. Ääriliike-termiä tai lähitulevaisuutta ei määritelty tarkemmin.
 
Aineisto kerättiin 18.5.–4.6.2018. Se painotettiin vastaamaan Manner-Suomen väestöä sukupuolen, iän ja vaalipiirin osalta. Virhemarginaali on 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jouni Borgman

Totta. Nykyinen pakkomielteistä progressiota korostava poliittinen valtavirta markkinaliberalismeineen ja toisaalta perinteistä arvopohjaa kumoavine punaviherkoneistoineen ovat ääriliikkeitä vaikka vertaa ja ne, joita normikommentaattorit kutsuvat ääriliikkeiksi tai populisteiksi, ovat maalaisjärkisten ihmisten pyrkimyksiä saada maahan takaisin normaali terveellä arvopohjalla oleva elämänmeno.

Juhani Kleemola

"46 prosenttia on verrattain iso luku. Todellisuudessa esimerkiksi äärioikeiston aktiivisuus on laskenut viime vuosina. Tällä hetkellä Suomessa ei ole spontaania mielenosoituksellista äärioikeiston liikehdintää, vaikka ihmisten mielikuvissa näin ehkä onkin."

Tämä. Siis Suomessa ei ole spontaania äärioikeistolaista liikehdintää, vaikka ihmisten mielikuvissa näin on.

Kysyn: miksi ihmisten mielikuviin on tullut ajastus äärioikeistolaisesta liikehdinnästä, siitä huolimatta etyei tällaista edes ole?

Mitä vastaa vastuullisen uutisoinnin mediaraati?

Markku Lehto

"Suojelupoliisin mukaan ääriliikehdintä jaotellaan Suomessa tyypillisesti äärioikeistoon ja äärivasemmistoon sekä radikaaleihin vaihtoehtoliikkeisiin, joiden toiminta keskittyy rajattuun asiaan, esimerkiksi eläinoikeuksiin. "

Entä äärikansalliset liikkeet ? Niissähän on piirteitä kaikista em. liikkeistä.

ahti mäkinen

Suomalaisten politikkojen ei tietenkään sitä sovi sanoa julkisesti,koska imago siitä kärsii,vaikka totuuden hyvin tajuavat Uhka tulee yli välimeren keinoja kaihtamatta tolkuttomana muuttoaaltona helpon elämän toivossa.

Markku Savikivi

Jos freudentalistipuolueen kannattajilta otettaisiin pois heidän perustuslain kuudetta (etnisen tasa-arvon) pykälää pilkkaavat etuiluoikeutensa pois, niin SFP radikalisoituisi tasa-arvoa ajavia poliitikkoja kohtaan. Nykyään se tyytyy vain mustamaalaamaan heitä. Mielestäni ilmapuntari, Jörn Donner, on aavistellut jonkinlaista kansannousua, koska on käynyt ajoittain kuumana kuin hellan koukku.