Lauantai 15.12.2018

Sipilän hallitus aktivoi ”velttoilijakansalaisia” – Tutkija: Kansan ryhtiliike ei ole vastaus Suomen ongelmiin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.7.2018 10:51
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Yleisen valtio-opin akatemiatutkija Hanna Wass.
|

”Tällä vaalikaudella on tehty selvästi oikeistolaisempaa politiikkaa ja kädenjälki on näkynyt myös ideologisessa mielessä.”

Näin arvioi yleisen valtio-opin akatemiatutkija Hanna Wass.

Tulkinta ei siinä mielessä ole yllättävä, että hallituspuolueet ovat kaikki kolme keskusta-oikeistolaisia, mutta Wass katsoo hallituksen kädenjälkeä syvemmin ja laajemmin siten, miten valtio suhtautuu kansalaisiin. Oikeistolainen ideologia on Wassin mukaan tarkoittanut yksilön vastuun korostamista kollektiivin kustannuksella.

–Yksi asia, mikä tässä on taustalla, on ihmiskuva: Ajattelemmeko niin, että ihminen pyrkii mahdollisimman pitkälle velvollisuuksiaan välttelemään ja vetämään lonkkaa aina kuin se vain suinkin on mahdollista vai toimiiko hän aktiivisesti oman hyvinvointinsa puolesta, Wass sanoo.

Omassa työssään Wass on kuvannut Juha Sipilän hallituksen olevan itse ”aktivointitalkoissa”. Kyse on tietenkin sanaleikistä, jossa yhdistyvät hallituksen kaksi kenties kiistellyintä päätöstä: yhteisinä talkoina markkinoitu kilpailukykysopimus sekä työttömyyden aktiivimalli.

Molempia yhdistää se, että niissä vastuuta on sysätty aiempaa enemmän kansalaisille. Talkoopuheella haluttiin saada kansalaiset osallistumaan kilpailukyvyn kohentamiseen työaikaa pidentämällä ja nollakorotuksiin sopeutumalla. Aktiivimalli taas velvoittaa työttömät ottamaan laajemmin vastuuta omasta työllistymisestään.

–Nyt vastuuta työsuhteen muodostumisesta on siirretty ihan tietoisesti kannustepolitiikalla työnhakijoiden omaa aktiivisuutta korostavaan suuntaan. Tästä räikein tai ilmeisin esimerkki on aktiivimalli, Wass sanoo,

Lisäksi aktivointitalkoot-termin taustalla on Euroopan unionin papereista Suomeenkin ponnistanut ”aktiivisen kansalaisen” käsite.

–Euroopan komission antamassa elinikäisen oppimisen tiedonannossa lähdetään siitä, että aktiivinen kansalaisuus on osallistumista ”kulttuuri- ja talouselämään sekä poliittiseen, demokraattiseen ja yhteiskunnalliseen elämään yhteiskunnassa kokonaisuudessaan ja yhteisössä”, Wass siteeraa.

Kansalaisuus ei tietenkään ole puhdasta valtiojäsenyyttä, yksi bonuskortti lompakossa, vaan laajempi yhteiskuntasuhde. Kansalaisuus kokoaa koko joukon erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Keskeisimpiä oikeuksia ovat ihmis-, kansalais- ja poliittisten oikeuksien ohella Suomenkin hyvinvointipolitiikkaa ohjanneet taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Ne takaavat meille jo lähes itsestäänselvyyksinä pidetyt oikeudet riittävään toimeentuloon, huolenpitoon, koulutukseen ja oikeudenmukaisiin työoloihin sekä palkkaan.

Velvollisuuksien puolella taas ovat lakien ja verojen ohella yhteiskunnan sosiaalisten normien noudattaminen. Nyt aktiivisen kansalaisuuden nojalla voidaan Wassin mukaan siirtää yksilöille entistä enemmän vastuuta.

–Periaatteessa aktiivisuuden voi nähdä yksilönvapauksien laajentamisena, missä puretaan normeja ja holhousta. Ihmiset saavat itse valita, on tilaa yksilöllisille ratkaisuille ja on ylipäätään yksilöllisempi näkemys yhteiskunnasta, Wass aloittaa.

–Mutta sitten se äkkiä luiskahtaa yksilön vastuuttamiseen: Että yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat alkaisivat ratketa sillä, että kansalaiset yhtäkkiä reipastuvat ja tekevät ryhtiliikkeen.

Esille hän haluaa nostaa pääministeri Sipilän asettaman, professori Juho Saaren johtaman, eriarvoisuutta käsitelleen työryhmän loppuraportin. Siinä todetaan, kuinka suomalainen eriarvoisuus koostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä alueesta. Mahdollisuuksien tasa-arvoa rajoittavat rakenteelliset erot ja kulttuuriset jaottelut, toiseksi ihmisten kykyä käyttää julkisen vallan ja elinkeinoelämän luomia mahdollisuuksia eriyttävät esimerkiksi kannustinloukut ja kolmanneksi erilaiset tilanteet, kuten pitkäaikainen köyhyys tai heikentynyt fyysinen terveys, heikentävät toiminta- ja päätöksentekokykyä.

–Yksikään näistä ei liity siihen, että jokin osa kansasta olisi passiivinen tai laiska, Wass sanoo.

–Ainakaan tutkimuksen tasolla ei ole näyttöä tai tukea sille, että ”velttoilijakansalaisten” ryhtiliikkeellä olisi vastaus näihin ongelmiin.

Aktiivimalli on tietysti ilmiselvä esimerkki aktiivisen kansalaisen vastuuttamisesta, mutta samoja merkkejä Wass paikantaa myös hallituksen kaavaileman sote-uudistuksen valinnanvapausmallista. Uudistuksen jälkeen nykyinen hoitoketju säilyy pääpiirteissään ennallaan, mutta lisää potilaalle muutaman valinnan paikan. Ensiksi saa valita, missä sote-keskuksessa haluaa asioida ja erikoissairaanhoitoa tarvitseva pääsee valitsemaan, missä operaatio toteutetaan.

LUE MYÖS:

Tämä kuva selventää: Mitä sote-uudistus muuttaa – näin saat hoitoa v. 2021

–Periaatteessa on enemmän tilaa tehdä valintoja, mutta sitten voidaan ajatella, että velvollisuudet lisääntyvät, kun itse pitää ottaa selvää ja kantaa vastuu omista valinnoistaan. Samalla oletetaan, että ihmisillä on relevantti tieto käytössään ja että he kykenevät tekemään oman elämänsä kannalta parhaita valintoja. Sitten kun se ei aina näin ole, niin tästä syntyy paradoksi, Wass arvioi.

Omaa kieltään hallituksen suhtautumisesta kansalaisiin kertoi Wassin mukaan myös päätös rajata niin kutsuttua subjektiivista päivähoito-oikeutta. Päätös tarkoitti, että työttömänä kotona olevalla ei ole oikeutta lähettää lastaan kokopäiväiseen päivähoitoon. Työttömänä olleita vanhempia ”aktivoitiin” näin kotiäideiksi ja -isiksi. Wassin mukaan päätös heijastelee myös poliittista valintaa siitä, kuuluvatko yhteiskunnan etuudet ja palvelut kaikille.

Seuraavan vaalikauden yksi merkittävä ideologinen kysymys on Wassin mukaan sosiaaliturvan uudistaminen.

–Ne ovat oikeasti aika suuria arvovalintoja, kun lähdetään päättämään, perustuuko se universaaliin malliin vai lähdetäänkö tiukemmin syyperustaiseen malliin, eli että keskitetään palveluita niitä eniten tarvitseville.

Jälkimmäisen mallin riskinä on Wassin mukaan yhteiskunnan solidaarisuuden rapautuminen, jos järjestelmää rahoittava mutta etuuksiin tottunut keskiluokka ei enää saisikaan etuuksia.

–Toinen kysymys on se, että jos etuudet ovat nyt yksilökohtaisia, niin pitäisikö siirtyä enemmän kotitalouskohtaisiin etuuksiin. Siinä luiskahdetaan vähän taas siihen ajatteluun, että yhteiskunnan perusyksikkö onkin perhe. Kolmas kysymys liittyy ihan suoraan tähän aktiivisuuteen. Eli olisiko vastikkeetonta vai vastikkeellista sosiaaliturvaa.

–Nämä ovat minusta niitä kysymyksiä tai ulottuvuuksia, joiden pitäisi vaalikeskusteluissa politisoitua. Jos puhutaan vain erilaisista rahoitusmalleista tai tukimuodoista, niin se on sellaista keskustelua, johon on ensiksikin korkea kynnys ja siihen on vaikea päästä mukaan, ja sitten se on hyvin etäännyttävää, koska se on niin teknishallinnollista jargonia, josta arvovalinnat eivät puristu ulos.

Akatemiatutkija Hanna Wass osallistui Porin SuomiAreenassa Eduskuntatutkimuksen keskuksen, Politiikka-lehden ja Politiikasta-lehden tilaisuuteen Kansalaiset liikkeelle! Valtio aktivointitalkoissa. 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Turha Vaiva

Aktivointi toimenpiteiden tarkoitus ei koskaan ollut ratkoa eriarvoisuuden syitä. Ryhtiliike on paikallaan koska muiden ihmisten rahat ei enää riitä etuuksiin. Tutkijan henkilökohtainen vakaumus tuli analyysin tielle. FAIL.

Hannu Hämäläinen

Mikä on se muiden ihmisten rahat?On olemassa verorhoja ja niitä me kaikki maksamme ja ne ovat meidän rahoja ei muiden .Rahaa riittää samalla lailla kuin ennen.Kyse on kuinka me halamme ne käyttää.Rahan pitää tehdä meille kaikille mahdollisuksia ja parantaa kaikkien hyvin vointia.Kohdenamalla vero rahat eri arostamisen purkuun säästämme meidän vero rahoja.p

Kaarle Akkanen

Pakko tehdä jotakin, jotta velttoilijat yms. saadaan "liikkeelle" ja valtion velkataakka aisoihin. Yli varojen elämisen maksu on käynnissä ja hyvä niin. Tämä hallitus on uskaltanut puuttua ongelmaan vastustuksesta huolimatta. Oppositio lupailee jo uutta jaettavaa, mutta ei kerro mistä sitä löytyy!

Jaakko Aalto

Toki tässä hallituksessa on kritisoitavaa, mutta sen ansioksi on luettava, että se edes yrittää ja saa aikaan jopa tuloksiakin. Mutta mistä löytäisimme tutkijoita, jotka pystyvät muuhunkin, kuin liturgian suoltamiseen ja haihatteluun. Näitä rikkiviisaita kirjoituspöytätutkijoita joilla on näyttöjä vain papereiden täyttämisestä meillä on kyllä vähintäänkin riittävästi, mutta käytännössä toimivien ratkaisujen kehittäjistä on pula niiden toteuttajista nyt puhumattakaan.

Risto Nikander

Aivan samaa mieltä kanssasi. Nytkin tutkija kertoo, että "ihiminen pyrkii välttelemään velvollisuuksiaan". Olisi pitänyt sanoa, että liian paljon on sellaisia, jotka pyrkivät välttelemään velvollisuuksiaan. Ja lisää otetaan Afrikasta ja Lähi-Idästä. Ja toiseksi Suomi lähettää pakolaisleireille valtuuskuntia hakemaan lisäksi sellaisia, jotka eivät pystyisikään itseään työllään elättämään ja tulevat mahdollisimman kalliiksi Suomelle. Muut, (viisaitten maiden politiikot) ottavat pieniä lapsiperheitä, joiden isillä ainakin on ammattitaitoa ja motivaatiota elättää itsensä ja perheensä. Mykkänen juuri kertoi mielellään ottavansa "kaikista surkeimmassa asemassa olevia". Pakolainen onm pakolainen, vaikka olisi nuori perhe.

Petri Hämäläinen

Täysin älytön ajatus että työttömät ”lorvijat” olisivat valtiontalouden velkautumisen syy.

Valtion budjetti on 60 miljardia. Vaikka ”lorvijoita” olisi miljoona (ei ole) ja jokaiselle annettaisi tonni käteen kuussa (ei anneta), rahaa menisi 12 miljardia per vuosi.

Todellisuudessa lorvijoita on maksimissaan 100 tuhatta ja heihin tuhrautuu ehkä 5 tonnia vuodessa ”liikaa” per henkilö. Se on 500 miljoonaa.

500 miljoonaa on kymmenys yritystuista, asumistuista (epäsuorasti rikkaille asunnonomistajille) tai puolustusbudjetista.

Timo Virtanen

Nyt työttömille maksetaan 4 miljardia vuodessa siitä, etteivät tee mitään. Karkeasti yleistäen eivät hyödytä yhteiskuntaa mitenkään.
Yrityistuista menee tietenkin pääosa työntekijöitten palkkoihin ja sivukuluihin. uuden kehittämiseen, että yritykset pärjäisivät kovassa kansainvälisessä kilpailussa siten, että työpaikkoja vastaisuudessakin työnhaluisille olemassa.
Asumistukia voitaisiin kyllä vähentää. Mutta kun kela oli vaatinut muuttamaan halvempaan asuntoon tuesta nauttivaa, nousi siitä meteli heti. Saavutettu etu !
Suuri osa menee sitä paitsi juuri näille työttömille. Et huomioinut mitenkään sen lisäystä. miljardeissasi. Lisäksi tonni kuussa käteen alentaisi ostovoimaa todella paljon nykyisestä tasosta, jolloin työttömyys vaan lisääntyisi ja kierre sen kun pahenisi. Mistä luulisit velkaa saatavan aina vain paljon lisää ?
Puolustusmenot ovat kohtuullista luokkaa. Jos ei niitä olisi, olisi täällä vieras armeija (ja vieras komento) ja ainakin idässäpäin nuo armeijan menot ovat paljon suuremmat. Karsittavaa ei paljon löydy siltä suunnalta.

Harri Tapani

"Todellisuudessa lorvijoita on maksimissaan 100 tuhatta "

Tutkimuksen mukaan tuo arvioimasi luku on aivan liian suuri.

"professori Heikki Ervasti Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta.
Ervastin mukaan varsinaista vapaaehtoista työttömyyttä löytyy niin vähän, että sellaista termiä ei välttämättä kannatta edes käyttää. ”Tietysti aina on ihmisiä, joita muuten vaan työn tekeminen ei kiinnosta, mutta työnvieroksujien merkitystä ei todellakaan kannata liioitella. Työttömyyden kokonaistilastoon näin pienellä ryhmällä ei ole mitään vaikutusta.”

Vapaaehtoisten työttömien vahtiminen ja töihin pakottaminen ei alenna työttömyysastetta. Näin ollen yhteiskunta ampuu käytännössä ruutia taivaalle."

https://www.uusisuomi.fi/comment/454806#comment-454806

Harri Kovala

Kansalaisten kaikkiin palveluihin ja tukiin kuluu alle 60 % julkisen sektorin menoista, joten nämä eivät aiheuta julkisen sektorin velkaantumista.

Tällä hallituskaudella julkisen sektorin hallinnon kulut ovat ylittäneet jo terveydenhoidon kulut, löytyisiköhän sieltä paremmin säästettävää?

Jos maakuntahallintohimmelit toteutuvat, nousevat hallinnon kulut jo lähelle sosiaalisektorin kuluja.

Jouni Borgman

Sosiaalipolitiikan ja työllisyyspolitiikan välistä sidettä on pyritty tiivistämään kenties ymmärtämättä sitä, että tuo side on 1990-lamavuosien jäljiltä ollut jo entuudestaan varsin kireä. Tämä on johtanut erilaisten sanktio-/karenssimekanismien käyttöön, mikä puolestaan on heikentänyt perusturvan varaan jääneiden oikeusturvaa erityisesti suhteessa Perustuslain §14. Ollaan siis tilanteessa, jossa perusturvan taso todetaan laajasti riittämättömäksi ja silti yhä laaditaan lakeja, joilla perusturvaan voidaan kajota sanktioivasti yhä keveämmin perustein - esimerkiksi määrällisesti tai laadullisesti puutteellisten työhakemusten perusteella.

Joidenkin mielestä perusturvaan asti ulotettava piiskuri on hyvä asia, mutta vain aniharva tietää, kuinka alhainen sen taso oikeasti on, kun sitä nakertavat mm. asumiskuluihin liittyvät vuokrakatot, joiden yli on menty kasvukeskuksissa jo ajat sitten

Juhani Kleemola

Niin. Kun lintuperspektiivistä tarkastelee, on Suomessa hallituksen kasvutavoitteet saavutettu, velkaantuminen saatu pienenemään ja työllisyys parantunut.

Kun katse suunnataan valtameren taa, on Yhdysvalloissa käytännössä täystyöllisyys ja kasvu ennätyssuurta.

Kuitenkin, maamme tutkijat liputtavat jatkuvasti harjoitetun politiikan äärimmäistä huonoutta. Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa. Kunka ollakaan, vasemmistopoliitikoilta saamme kuulla täsmälleen samaa viestiä.

Noh. Vasemmistopoliitikoille tuo sallittakoot, koska ovat poliitikkoja. Mutta tutkijat! Miksi kansalaise on niin vaikeaa erottaa vasemmistopoliitikon ja tutkujan viestejä toisistaan? Miksi suomalainen yliopisto politikoi? Noloa.

Harri Tapani

"Kun katse suunnataan valtameren taa, on Yhdysvalloissa käytännössä täystyöllisyys"

Pätkätöitä, working poor jne. ns. oikeat työpaikat joilla tulee toimeen, ne puuttuvat sielläkin, siksi Trump vaalit voittikin.

"maamme tutkijat liputtavat..."

Myös muualla tutkittua ja huonoksi havaittua.

"Raportti: Suomi jäämässä hyvinvoinnissa jälkeen muista Pohjoismaista

BCG:n mukaan maat, jotka keskittyivät parantamaan kansalaistensa hyvinvointia, ovat myös toipuneet parhaiten vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä.

Tiedot käyvät ilmi The Boston Consulting Groupin (BCG) laajan kansainvälisen The Sustainable Economic Developement Assessment (SEDA) -raportista, joka tarkasteli 152:ta maata 10 vuoden ajalta..."

https://www.iltalehti.fi/talous/201807312201106710_ta.shtml

Risto Nikander

Niin. Oikeistolla on maksetut huipåpulobbarint ja koneisto. Vihervassureilla iso verovaroilla elävä "kansanarmeija" mediavaikuttajina. Johtavina myös verovaroilla elävät Ville Niinistö ja Emma Kari yms., mukava tietysti Li Andersson.

Mark Andersson

Nykytrendinä on erittäin mustavalkoinen käsitys vastuullisuudesta: vaihtoehtoina nähdään pelkästään yksilön täydellinen vastuu elämästään tai sitten valtion täydellinen kontrolli häneen. Tai villi ja muka-vapaa yrityselämä vastaan sosialistinen kontrolli siihen.

Tottakai ns. velttoilijakansalaisia on olemassa (oma asiansa on se, mistä se johtuu), mutta kaikkien työttömien niputtaminen tähän kategoriaan on pelkkää idiotismia ja kertoo täydellisestä elämästä vieraantumisesta.

Ihmisjoukkojen niputtaminen ja luokittelu kertoo hallituksen kalseasta ihmiskuvasta: kansalainen nähdään esineenä, jota voi heitellä mielin määrin, pinota, koota ja heittää roskikseen.

Pentti Westerholm

Onhan meillä muitakin pakottamismalleja.Peruskoulu täytyy suorittaa ja miehillä varusmiespalvelu.Mitä mieltä jos niistä tehtäisiin vapaaehtoisia?Toimeentuleva kansa tarvitsee lait ja asetukset kehityäkseen ja pitääkseen yllä kansantaloutta.Ideoita ja ajatuksia maailmaan mahtuu .Hänen esityksensä on mielestäni enemmän filosofinen pohdiskelu kuin toteuttamiskelpoinen malli.

Veli-Pekka Moisalo

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu pitkälti niiden periaatteiden varaan, joita Pekka Kuusi kuvasi kirjassaan 1960-luvun sosiaalipolitiikka. Sen tärkein sisältö on huolenpito sairaista, vanhuksista, vammaisista, työttömistä ym, jotta he kokisivat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa ja pystyisivät vaikka palaamaan työtätekevän väestön osaksi.

Sipilän hallituksen toimista ei juuri tunnista Kuusen kirjoituksia. Nyt halutaan yhteiskuntaa, jossa jokainen selviää omillaan. Pudokkaat nöyryytetään aineellisesti ja henkisesti hakemaan viimeistäkin toimeentulotukea. Samalla sosiaalinen nousemnen vaikeutuu. Nyt pidetään todennäköisenä, että lukiosta yliopistoihin valikoituu entistä enemmän kotitaustan perusteella. Tämä vain viimeisin esimerkki. Surullista...

Risto Salonen

Pekka Kuusi ei kirjoittanut teesejään ajatellen, että meillä on puoli miljoonaa työtöntä tai yli miljoona eläkeläistä. Puhumattakaan siitä, että ihmiset elävät kohta yli satavuotiaiksi ja lähes kaikki sairaudet pystytään jotenkuten pysäyttämään tosin jotkut vain isolla rahalla.

Harri Tapani

Meillä on ollut suurin piirtein vakaasti se puoli miljoonaa työtöntä jo 90-luvun lamasta lähtien jolloin joidenkin politiikkojen mukaan työttömyyttä pyrittiinkin kasvattamaan tuonne 250 000 työttömään, mutta kävi vahinko kuten kulotuksesa joskus käy ja tuli karkaa, tässä tapauksessa työttömyys karkasi jopa yli soveliaan ja tarvittavan NAIRU-työttömyysrajan jona Suomessa on pidetty hieman alle yhdeksää prosenttia.

Kyseinen juttu työttömyyden kasvattamisesta löytyy Suomen Akatemian suuresta lamatutkimuksesta ja jokainen kai jo tuntee NAIRU-työttömyyden, se on se mistä Vartiainenkin paljon puhuu.

Risto Väyrynen

Hyvää analyysiä. Käsite ”aktiivinen kansalaisuus” voi toki olla peräisin EU:n 2000-luvun alun papereistakin kuten jutussa arvellaan, mutta aktiivinen kansalaisuus esitettiin mm. yhtenä lukiokoulutuksen keskeisenä tavoitteena jo 1990-luvulla.

Seppo Simonen

Miltei päivittäin tulee uutta dataa putkeen nyt on tapetilla akatemiatutkijan Hanna Wassin lanseerama termi velttoilijakansalainen en ole huomannut viellä kenenkään tunnustautuneen sellaseksi.

Kun me suomalaiset tunnustaudumme ja omaksumme jonkin oppisuunnan meille sopivaksi kuten ehkä Pekka Kuusen hyväksi havaitseman pohjoismaisen sosialidemokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sen puolesta kaadumme vaikka IMF-n syliin kun meidän valtion velkamme hiipii jo 135 miljardin päälle.

Tätä velkasuuntaukselle on Sipilän hallitus suitsinut mutta siitäkös oppositio mekalaa pitää.
Päivän paras termi on kyllä velttoilijakansalainen eikun haku päälle.

Timo Virtanen

Ei se akatemiatutkijaan töitä tekisi pitkään, jos samat edut saisi ilmankin ! Huomaisi, että naapuri pärjää yhtä hyvin tekemättä mitään hyödyllistä. Turha on yrittää selittää, että ihmiset tekisivät töitä osallistumisen halusta ja innosta. Valitettavasti kauniit ajatukset, pilvilinnat, ihmisen luontaisesta ahkeruudesta ovat satua. Eikä koulutuksellakaan voi tähän asiaan kovin paljon vaikuttaa. Valitettavasti raha ja muut edut motivoivat työntekoon kaikista parhaiten. Kannattaisi tutustua vaikkapa Neuvostoliiton historiaan ja romahtamisen syihin. Sosialismi tai kommunismi ei johda ihmisen kaikenpuoliseen onneen. Kauniita ajatuksia ja utopioita voi kehitellä kyllä. Mutta vain hyvin harvat, koska näitten ajatusten kehittelijät pitää muitten elättää työnteollaan.

Juha Lapveteläinen

Seuraavaksi lopetetaan tämä velttoilu, suomessa on vahvistettava paikallishallintoa itsemääräämisoikeutetuissa plusmiinus10 kokoisissa itsehallinnollisissa maakunnissa, ja saatava välittömästi keksintö- ja innovaatiokeskus pystyyn tulevaisuuden pienyritystoiminnan elvyttämiseksi alueellisesti. Allekirjoittanut ottaa täydellisen vastuun media- ja markkinointiosaston toiminnasta kaikenlaisen ideoinnin ja käytännön suunnittelun osalta, jos hallitus hoitaa ensin velttoilematta itsehallinnollisen maakunnan taloudelliset pohjat kuntoon biodiesel- ja energia ratkaisuilla suurimpana omistajana. Uskon että tähän järkiperäiseen projektiin olisi muitakin valtionosuusmallilla eläviä velttoilijoita- sekä naisia tulossa, jopa eri maakuntia myöten?

Arvo Tammela

Akatemiatohtorilta käsittämätön ulostulo hyvin suojatusta kammiostaan. Siellä on mukava tehdä ankaraa tutkimustyötä vaikkapa siitä, pitääkö työttömän ottaa enemmän omaa vastuuta työnhaussa. Voi pyhä yksinkertaisuus. Eikö jokaisen työikäisen ja työkuntoisen velvollisuus enää olekaan hakea työtä. Onko yhteiskunnalta saatu sosiaaliturva jo niin hyvä ettei työnhaku enää kiinnosta. Joutuisi tekemään "paskatöitä" pienellä palkalla
ja heräämään aikaisin. Kiitos Sipilän hallitukselle, että jotain muutosta tapahtuu vaikka vastustus on rajua kuten tämän akatemiatohtorinkin kirjoitus osoittaa.

Keijo Lindgren

Tiedän että elinaikanani yksilön vastuu on siirtynyt yhteiskunnalle eikä se ole voinut olla vaikuttamatta kansalaisiin.
Miten olisi voitu tutkia ihmisiä jotka eivät edes tajunneet ajatusta että yhteiskunta olisi vastuussa heistä.

Erkki Joona

Yhteiskuntamme perusongelma on poliittisen ja taloudellisen eliitin moraalin rappio, joka on jo levinnyt ruohonjuuritasolle . Kun tämän rappion omaksuu keskiluokka, joka vielä järjestelmää pitää pystyssä, tapahtuu todellinen yhteiskunnallinen romahdus. Poliitikkomme ovat suuressa viisaudessaan luoneet kasvavat markkinat rikollisuudelle. Kun tulee romahdus, alkavat rikolliset hoitamaan yhteiskuntamme asioita ja luomaan uutta yhteiskuntamallia. Jos et usko, mieti, mitä tapahtui Neuvostoliitossa!

Kaarlo Kunnari

Waissin jutut vaikuttavat vihreiden ajatuksilta, jossa päämääränä on olla yhteiskunnan tai suvun elätettävänä, ilman minkäänlaisia velvollisuuksia, mutta täysillä oikeuksilla mahdollisuus osallistua toimintaan ja päätöksentekoon. Tämä tuntuu eliittilasten toiminnalta, jossa ei ole tarvinnut koskaan vastata elämästään, joku aina hoitaa asenteella eläminen. Tällainen jatkuu kunnes rahvas joskus herää, kuten 1900 luvun alussa tapahtui. Koskahan meillä rahvas huomaa asian taas uudelleen. Bolsevismia kaipaamatta kyselen.