Tiistai 11.12.2018

Mikko Kärnä: ”Laajamittainen kaupungistuminen on päättynyt Suomessa jo vuosikymmeniä sitten”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.7.2018 14:21
  • Kuva: Mikko Kärnä
    Kuva
    Mikko Kärnä.
|

Keskustan varakansanedustaja Mikko Kärnä linjaa, että Suomen tulisi siirtyä aluepolitiikasta alueellisen tasapainon politiikkaan, jolla annetaan yhteiskunnan hakeutua omaan luonnolliseen tasapainoonsa.

–Tämä politiikka ei tarkoita minkään seudun jättämistä yksin, vaan pikemminkin sellaisten poliittisten keinojen käyttöä, että koko maan voimavarat saadaan hyödynnettyä. Alueellisen tasapainon politiikan keskiössä on valtion antama palvelulupaus siitä, että jokaiselle ihmiselle taataan hänen tarvitsemansa yhteiskunnalliset peruspalvelut kohtuullisen etäisyyden päässä hänen itse valitsemastaan asuinpaikasta. Tämä kohtuullinen etäisyys on luonnollisesti joustava käsite eri puolilla maata, Kärnä selvittää Puheenvuoron blogissaan.

Yhteiskunnallista maaseutu- ja kaupunkikeskustelua pitkään leimanneesta vastakkainasettelusta tulee Kärnän mielestä päästä irti ja ymmärtää, että Suomi on vahvasti keskinäisriippuvainen alueellinen kokonaisuus, jonka eri osat hyötyvät toisistaan. Hän huomauttaa samalla, että laajamittainen kaupungistuminen päättyi Suomessa ”jo vuosikymmeniä sitten”.

–Tosiasiassa laajamittainen kaupungistuminen on päättynyt Suomessa jo vuosikymmeniä sitten ja globaalina megatrendinä kaupungistunminen edistyy tällä hetkellä kehittyvissä maissa. Onkin erikoista, ettei Suomessa ole laajasti pohdittu, mitä tämä megatrendi voi meille tarjota? Kaupungistumisen mukanaan tuoman puhtaan ruoan kysynnän ja hinnan kasvaessa tarjoaa se väistämättä mahdollisuuksia myös maaseutuistumiselle. Entä mitkä ovat kaupungistumisen matkailulle tarjoamat mahdollisuudet? Ne ovat lähestulkoon loputtomat, Kärnä kommentoi.

Suomalainen maaseutu- ja kaupunkipoliittinen keskustelu on Kärnän mukaan vajaata ja typistyy yleensä ainoastaan keskusteluun kuntien valtionosuuksien verotulotasauksesta ja kääntyy lopulta maataloustukiin. 

–Molemmat keskustelunaiheet ovat puuduttavia ja turhia, koska vetotulotasaus on perustuslaillinen keino taata kansalaisille yhdenvertaiset peruspalvelut koko maan kattavasti. Maataloustuet taas ovat globaali järjestelmä, joiden lopettamisen harkitseminen yhden valtion osalta on typeryyttä. En tällä tarkoita, etteikö keskustelua näiden järjestelmien kehittämisestä tulisi käydä, mutta kun se typistyy JOKO-TAI -tasolle, ollaan älyllisen epärehellisyyden ytimessä. Ennen kaikkea tällainen keskustelu ei koskaan johda yhtään mihinkään, hän toteaa.

Alueellisen tasapainon politiikka vaatii Kärnän mukaan, että tunnustamme yhdessä, että Suomessa on kasvavia ja hiipuvia kaupunki- ja maaseutualueita. 

–Kasvu tai kuihtuminen ei ole sidoksissa aluerakenteeseen, vaan siihen kuinka alue on onnistunut omat mahdollisuutensa ja voimavaransa hyödyntämään. Alueellisen tasapainon politiikalla taataan, että Suomen kaikille alueille annetaan mahdollisuus menestyä niiden omilla vahvuuksilla. Valtio suuntaa voimavarojaan aina jonnekin ja alueellisen tasapainon politiikassa nämä voimavarat suunnataan palvelemaan eri alueiden luontaisia vahvuuksia.

Suomi tarvitsee Kärnän mielestä juuri nyt ehdottomasti niin uutta maaseutupolitiikkaa kuin ohjelmallista kaupunkipolitiikkaakin.

Aluekehitys nousi puheenaiheeksi viime viikolla, kun Yle julkisti tutkimuksen, jonka mukaan 79 prosenttia suomalaisista katsoo, että valtion pitää turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. 12 prosenttia suomalaisista katsoi, ettei valtion tule puuttua aluekehitykseen laisinkaan ja viisi prosenttia arvioi, että valtion pitäisi edistää kaupungistumista.

Lue myös: 

Juhana Vartiainen näpäyttää kyselystä: ”Olisitko valmis maksamaan kaupungistumisen hidastamisesta?”

Ylen kysely poiki huhun Matti Vanhasesta – Lakkauttiko todella ”aluepolitiikalle keskeisen” tilaston?

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Ei näytä Kepu osaavan edes lukea tilastoja. Aivan selkeitä sellaisia, vaan heittelee näitä 100% toiveajatteluja jotka on ilmeisesti derivoitu ihmisille tehdysistä unelmkysymyksistä.
Ei suinkaan ilmiselvästä ja kasvavasta tendenssistä tai todellisuudesta.
Puheet ovat kuin metsän hoitajilla!

Pasi Käyhkö

Kärnä sekoilee tai ei ymmärrä tilastoja. Kaupungistuminen on jatkunut voimakkaana jo vuosikymmeniä ja tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa yhä voimakkaampana. Niin ainakin tutkijat ovat asian ilmaisseet. Ja siltä tämä näyttää myös tarkastellessa kaupunkien asukaslukujen määrien muutosta.

Raimo Laine

Verrattuna 1800-luvun tilanteesen, jolloin Hesingin väestö saattoi kasvaa vuodessa jopa puolella. ei kaupungistumista oikein enää ole. Nytkin se perustuu epäkohtien peittelyyn ja väärään aluepolitiikkaan, joka vielä kostautuu. Esimerkkejä ovat mm. Peking. Madrid ja jopa Pariisi pahenevine saasteineen ja elinkustannuksineen.
Hyvine IT- ja liikenneyhteyksineen kaupungit ympäristöineen voivat kukoistaa muuallakin.

Mikko Kärnä

Kyllä laajamittainen kaupungistuminen todellakin on Suomessa jo ohi. Ei sitä voi tilastojenkaan valossa kiistää. Kannattaa vilkaista aiempi blogini aiheesta, joka sisältää dosentti Tuomas Kuhmosen jakavan kuvaajan asiasta.

Pasi Käyhkö

Jos tuossa Kärnän jutussa on hivenkään järkeä niin miksi Suomessa kaikista uusista asuinhuoneistoista noin 90% rakennetaan mykyisin suuriin kaupunkeihin tai niiden taajamiin?
VTT:n tutkimuksen mukaan niitä tarvitaan noin 800-900 tuhatta lisää seuraavan 10. vuoden aikana..
Ketkähän niihin muuttavat?

Marja-Terttu Peltovuoma

...ja maaseudulla kovaa vauhtia tyhjentävät tilat. , talot eivät löydä asukkaita , ostajia, työnjatkajia.Mutta saahan sitä päätä seinään hakata vaalien alla. Määrätyt asiat vaan on nieltävä. Uusi sukupolvi kouluttautuu parempiin tuloihin ja varmempaan elintasoon.Maaseudulle epävakauden toimeen tuloon harva tästä sukupolvesta jää.Meiidän maaseutu on hoifettu huonosti.Pellot suurelta osalta kesannoilla ja paketissa. Lisäksi kun ilmasto lämpenee ja sadot jää minimiin niin ketä kiinnostaa aleneva elintaso. EI tätä tulevaa sukupolvea ja syntyvyyskin kun on minimissä niin hataras on tulevaisuus maaseudulla. Etätyö on jonkinmoinen ratkaisu mutta kuka haluaa se on eri asia ,

Harri Kovala

Maataloustukia toki maksetaan useassa maassa, mutta ei siinä määrin kuin Suomessa. Suomessa maksetaan kotimaisia tukia euromääräisesti toiseksi entiten, heti 60 miljoonan asukkaan Ranskan jälkeen, siis jopa enemmän kuin Saksassa.