Tiistai 11.12.2018

Matti Vanhanen puolustaa Malmin lentokenttää: ”Suoraan sanoen harmittaa – toivon että vielä harkitaan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.7.2018 14:34
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) haluaa, että Helsingin Malmin lentokenttä säilyy jatkossakin lentokäytossä.

–Olisi tärkeää, että myös Helsingissä olisi toimiva lentopaikka. Siksi toivon, että päättäjät ottaisivat tämän vielä harkintaan, Vanhanen sanoo Malmin lentokentällä pitämässään puheessa viitaten lentokentän kohtalosta käytävään keskusteluun.

–Suoraan sanoen harmittaa tämä Helsingin lyhytnäköisyys tässä asiassa, hän jatkaa.

Vanhasen mukaan Helsingillä on Malmin kentän toiminnan lopettamisessa maineriski ja koko Suomella toimivuusriski.

–Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa liike-elämä käyttää hyvin paljon juuri tällaisia lentämisen taksipalveluja, Vanhanen sanoo Tekniikka & Talous -lehdelle.

Malmin lentokentällä esiteltiin tiistaina Suomen ensimmäinen sähkölentokone Pipister Alpha.

Vanhasen mukaan lentoliikenteen tekninen kehitys muuttaa alaa niin, että se voi tarjota aiempaa joustavampia palveluja. Se kuitenkin tarkoittaa, että lentopaikkoja pitäisi olla käytössä riittävästi.

–Suomessa on tällä hetkellä noin 80 lentopaikkaa, eli verkosto on olemassa, Vanhanen toteaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mikkola

”Vilkkaasti etsittiin vaihtoehtoa ja silloin joku keksi Tattarisuon Malmin kupeelta. Helsingin kaupunki ja valtio allekirjoittivat sopimuksen toukokuussa 1935 lentokentän rakentamisesta. Kaupunki luovutti 55 hehtaarin alueen 99 vuodeksi valtion käyttöön. Sopimus on voimassa aina vuoteen 2034 asti.” Näin kirjoittaa Pentti Salminen ansiokkaassa kirjoituksessaan ”Suosta Suomen pääkentäksi.” Kirjoitus löytyy netistä tällä otsikolla.

Onko nyt tehty ”hyvässä yhteisymmärryksessä” kuntalaisiin kohdistuva sopimusrikkomus? Alkuperäinen sopimus olisi ollut voimassa vielä 20 vuotta. Onko tosiaan niin, että hallitus kuin hallitus voi mennä omana ”hallituskautenaan” purkamaan milloin tahansa minkä tahansa alkuperäisen sopimuksen.

Malmin lentokenttäalue näyttäisi olevan nyt siirtymässä asuntorakentamisen alueeksi. Saa nähdä, miten kapillaari-ilmiö tulee vaikuttamaan alueelle rakennettaviin taloihin niiden pohjarakenteisiin tulevien vuosikymmenien aikana. Meillähän on tunnetusti taitoa ”homerakentamiseen.” Esimerkkejä löytyy.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapillaari-ilmi%C3%B6

Mikko Toivonen

Kyllä se voisi muuten jäädä paikoilleen, mutta Helsingin nykyjohto ei suostu järkevään maa-kaavoitus ja rakennuspolitiikkaan eli tuottamaan julkisesti normaalihintaista vuokra-asuntokantaa mistä on huikea pula ja mikä estää PK seudun liiketoiminnan kehittymisttä.
Tarvittaisiin nimellishintaiselle vuokramaalle tai jopa pakkolunastetulle maalla kokonaisia kortteleita tai lähiöitä pelkästään nykyisen Heka oikean vuokran hintaisia rakennuksia ilman kalliita viher eristys ja rakennusmääräyksiä.

Kun Kaupunki ei suostu oikein toimimaan kaavoitus ja asuntotuotanto asioissa, kiitos lähinnä Vihreiden mutta myös osin kokoomuksen miehittämien avaintehtävien kaavoituksessa ja yhteiskunta-asioissa,, niin silloin tarvitaan Malmin kenttä ja mikä tahansa hevoshaka asuntotuotannolle.

Siis muuten Malmi voisi säilyä vaikka Sipilän yksityiskenttänä, millä asialla Vanhanen jopa voi olla.

Ilkka Kiviniemi

Olen lähettänyt Malmin lentokentän ystäville aikanaan muutaman "tukidollarin" pisteitä siitä haluamatta. Mutta olisi hyvä kansalaisten, vähävaraistenkin, antaa tukensa tällaisillekin asioille. Jokainen pisara on lopulta se meri joka on vastustamaton voima oikeudenmukaisuuden puolesta. Elämä on elämisen arvoista vasta kun sen haluaa todella säilyttää oikeiden arvojen pohjalta.

Hannu Mononen

Jokaista järkevästi ajattelevaa ihmistä harmittaa Malmin lentokentän peruuttamaton pilaaminen.

Se ajoittuu vaiheeseen, jolloin sähkövoimalla lentäminen on juuri yleistymässä akkutekniikan kehittyessä, ja samalla pienkoneiden yleistyminen muuttaa matkustamista olennaisesti. Voimakkaassa kansainvälisen liikenteen kasvussa toimiva Helsinki-Vantaan lentoasema ei pysty ottamaan hoitaakseen pienkoneiden tuomaa liikenteen volyymin lisäystä, eikä sen sijainti palvele pääkaupunkiseutua yhtä tehokkaasti.

Ajatellen kotimaista tutkimusta ja tuotekehitystä, Malmin lentoasema ja sen ilmailuun liittyvä liiketoiminta olisivat tarjonneet parhaan mahdollisen toimintaympäristön, jos sen olisi sallittu kehittyä.

Vahingontekoa tavoittelevat vandaalit eivät käsitä toimivan Malmin lentoaseman kulttuurista merkitystä: https://yle.fi/uutiset/3-8747171.

Tekosyynä käytettyä "Helsingin asuntotilannetta" Malmin tärveleminen ei muuta miksikään, eikä kaupunki viitsi edes kaavoittaa Sipoolta "asuntorakentamiseen" kaappaamaansa aluetta vuosienkaan jälkeen.

Järkevät ihmiset käyttäisivät peruutusvaihdetta vielä kun voisivat, jos tajuaisivat tehneensä todella tyhmän päätöksen. Mutta koska me olemme äänestäneet väärin, meitä rangaistaan siitä nyt poliitikoilla, joiden otsaluun takana on sitä mitä on.

Mikko Toivonen

Hannu Mononen !
Meillä on Suomessa tasan yksi liettualainen koekone jolla lähinnä harjoitellaan nousuja ja laskuja. Sillä ei saa suoraan lennettyä edes Pirkkalaan.
Kyllä saat vielä hartaasti odottaa sähkölentokoneiden massa aikakautta ja enemmän matkustajia kuljettavina versioina ikuisesti.
Malmin säilyttämiselle lentokenttänä pitäisi kyetä kehittämään oikeita syitä jollaisia saattaisi olla pienemmissä matkustajakoneilla tapahtuva ihan matkustajaliikenne joissain oloissa. Tai helikopteritoiminnan satama. Mitkään sähkökoneet tai yksityinen "Cessna" liikenne eivät perusteluiksi riitä.
Lentoharrastajille on riittävästi kenttiä riittävän lähellä, sillä jos on varaa lennellä omalla koneella niin on varaa hankkia ilmastoitu maakaasutoiminen ajoneuvo jolla tuolle lähikentälle ajella. Vaikkapa metaani Hummeri.

Juha Krapinoja

Tässä hieman faktakorjauksia ja infoa.

Sähköisestä lentämisestä:
- Pipistrel Alpha Electro ei ole vaömistettu Liettuassa vaan Sloveniassa. Koneella tehdään tässä vaiheessa sähköisen lentämisen menetelmiin ja käytäntöihin liittyvää tutkimusta, jota tukevat myös esim. Fortum ja Finavia.
- Sähköisen lentämisen kehitys on nyt todella ripeää. Sähköautotkaan eivät tarvinneet yleistyäkseen vuosikymmeniä. Tesla Roadster tuli markkinoille 2008. Ensimmäinen suurempi (19-paikkainen) sähkölentokone aloittaa koelentonsa vuonna 2020. https://www.welt.de/wirtschaft/article180024586/Dornier-Do228-Siemens-un...

Malmin kentän käytöstä:
- Se, että Malmin kenttä käyttäisivät vain "rikkaat lentoharrastajat", on yksi useimmin kuultuja harhaluuloja. Todellisuus on toinen: http://www.malmiairport.fi/ukk/#1
- Mitä helikopterikäyttöön tulee, Malmi on jo tähänkin mennessä ollut Suomen tärkein sivilihelikopterikenttä. Malmia tullaan myös käyttämän Nord Stream II-kaasuputkihankkeen helikopteritukikohtana. Jos sekä Hernesaari että Malmi suljettaisiin, ei maan pääkaupunkiin jäisi ainuttakaan(!) siviilihelikopterikenttää.
- LVM:n tekemän selvityksen mukaan vain 10-20% kentän käytöstä on ollut harrastuskäyttöä. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/77839 , sivu 8.
- Malmilla on noin puolet Suomen kaikista yleisilmailun operaatioista eikä sellainen operaatiomäärä yksinkertaisesti mahdu olemassa oleville kentille, eivätkä ne muutenkaan ominaisuuksiltaan sovellu korvaamaan Malmin kenttää.

Kentän säilyttämisen puolesta puhuvat faktat liittyvät lähinnä kolmeen eri kokonaisuuteen:
1.) Ilmailuun, sen tulevaisuuteen ja sen merkitykseen Helsingin ja Suomen saavutettavuudelle, elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle: Suomi on ilmaissut tukevansa EU:n ilmailustrategiaa, jossa nimenomaan kehotetaan ylläpitämään ja kehittämään Malmin tyyppisiä kenttiä. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LiVL_2+2016.aspx
2.) Kulttuuriperintöön: Euroopan unioni on nimennyt vuoden 2018 kulttuuriperinnön teemavuodeksi ja tänä vuonna olisi Helsingille ja Suomelle erityisen kiusallista tuhota kansainvälisestikin merkittävää kulttuuriperintöään toimimalla allekirjoittamiensa kansainvälisten, kulttuuriperinnön suojeluun velvoittavien sopimusten vastaisesti, tarrautumalla vuosikymmeniä sitten tehtyihin linjauksiin, jotka eivät huomioi nykytilanteen faktoja. http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/
3.) Kentän luontoarvoihin: Kentän luontoarvot ovat merkittävät ja siellä on havaittu useita EU-direktiivien perusteella uhanalaisia ja tiukasti suojeltavia lajeja. http://www.malmiairport.fi/ukk/#10

Laajat perustelut Malmin lentokentän suojelun puolesta puhuvista perusteluista löytyvät (muotovirheiden takia hylätyn) LexMalmi:n perusteluosiosta: https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/KAA+1/2017

Mikko Toivonen

Hannu Mononen !
Meillä on Suomessa tasan yksi liettualainen koekone jolla lähinnä harjoitellaan nousuja ja laskuja. Sillä ei saa suoraan lennettyä edes Pirkkalaan.
Kyllä saat vielä hartaasti odottaa sähkölentokoneiden massa aikakautta ja enemmän matkustajia kuljettavina versioina ikuisesti.
Malmin säilyttämiselle lentokenttänä pitäisi kyetä kehittämään oikeita syitä jollaisia saattaisi olla pienemmissä matkustajakoneilla tapahtuva ihan matkustajaliikenne joissain oloissa. Tai helikopteritoiminnan satama. Mitkään sähkökoneet tai yksityinen "Cessna" liikenne eivät perusteluiksi riitä.
Lentoharrastajille on riittävästi kenttiä riittävän lähellä, sillä jos on varaa lennellä omalla koneella niin on varaa hankkia ilmastoitu maakaasutoiminen ajoneuvo jolla tuolle lähikentälle ajella. Vaikkapa metaani Hummeri.

Hyvä Matti, olet oikealla asialla ja ihan oikeaan aikaan! Ottakaapa muut päättäjät mallia!:

"Vuonna 2018 koko Eurooppa viettää yhteistä Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta. Mikä on sinun perintöäsi?"

http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/

"Euroopan unioni on nimennyt vuoden 2018 Kulttuuriperinnön teemavuodeksi. Kulttuuriperintövuosi on sateenvarjo, jonka alla toteutetaan projekteja, tapahtumia, aloitteita ja kampanjoita ympäri Eurooppaa. Suomessa vuoden koordinaatiosta vastaa Museovirasto.

Suomessa vuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Vuoden toteuttamiseen voivat osallistua kaikki halukkaat: kaikki kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet, kulttuuriperinnön ammattilaiset, kansalaisjärjestöt, alueelliset ja paikalliset toimijat."

https://www.museovirasto.fi/fi/tietoa-meista/kansainvalinen-toiminta/kul...

Juha Krapinoja

Koneiden laskemiseksi ei tarvi käydä kentällä (vaikka suosittelen toki sitäkin). Siitä huolimatta, että Helsingin kaupunki on pyrkinyt rajoittamaan ja haittaamaan kentän toimintaa ja se kehitystä jo vuosikymeniä, kenttä lienee nousuilla ja laskuilla mitattuna yhä Suomen toiseksi vilkkain, Helsinki-Vantaan jälkeen. Näin kesäisin päivittäisten nousujen ja laskujen määrä on ollut lähes päivittäin pitkälti toistasataa. Valitettavasti Helsinki on kieltänyt mittarilähestymismenetelmien käyttöönoton kentällä, joka huonoissa sääolosuhteissa rajoittaa kentän käyttöä. Ajantasaista tietoa kentältä nousevista ja laskevista koneista voi katsella täältä: http://www.lentoon.net/efhf/ PPR-pyyntöjä tehdään päivän mittaan, joten kunakin päivänä toteutuneiden lentojen määrä kannattaa tarkistaa illalla kentän sulkeuduttua.
Vuoden 2017 tilastot kentän käytöstä löytyvät täältä:
https://www.efhf.fi/lentotilastot-2017/