Lauantai 20.10.2018

Professori vastaa väitteisiin syöpäsairauksien ylidiagnosoinnista – ”Hyvin tarkkaa harkintaa on käytetty”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.8.2018 12:06
  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    Ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen kritisoi tällä viikolla turhia lääketieteellisiä toimenpiteitä, kuten syöpäsairauksien ylidiagnosointia ja liiallisia joukkoseulontoja.
|

–On olemassa syöpäsairauksia, jotka ovat niin hidaskasvuisia että ne eivät uhkaa henkeä.

Näin sanoo HUS:n syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Helsingin yliopiston professori Sirpa Leppä.

–Ja varmasti on olemassa paljon ihmisiä, jotka olisivat onnellisempia jos he eivät tietäisi sairastavansa syöpää, hän jatkaa.

Ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen kritisoi tällä viikolla turhia lääketieteellisiä toimenpiteitä, kuten syöpäsairauksien ylidiagnosointia ja liiallisia joukkoseulontoja.

Väitteet kuulostavat hurjilta. Syöpä on sairaus, joka herättää voimakkaita tunteita. THL:n mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä, joten sairaus koskettaa lähipiirin kautta käytännössä jokaista. Syövät yleistyvät, mutta niihin liittyvä kuolleisuus vähenee.

Lepän mukaan Järvinen kärjistää voimakkaasti. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia, mutta toisaalta Järvinen on myös osin oikeassa.

–On syöpäsairauksia, joita ei tarvitse hoitaa, vaikka ne todettaisiin – se on ihan selvä, Leppä sanoo. 

–Koska ne eivät uhkaa ihmisen henkeä eikä aiheuta oireita.

Rajanveto hoidettavien ja hoitoa tarvitsemattomien syöpien välillä on kuitenkin Lepän mukaan liukuva.

Kategorisia yleistyksiä ei siis voida tehdä, vaan hoitoa harkitaan aina tapauskohtaisesti.

–Me ei voida tietää ilman diagnostiikkaa, että minkälaisesta syövästä on kysymys.

Kaikkien terveiden ja oireettomien ihmisen syöpäseulonta on varmasti turhaa ja kustannustehotonta, Leppä näkee.

Tehdäänkö sellaista mielestäsi tällä hetkellä Suomessa?

–Ei. Minun mielestäni, jos miettii näitä erilaisia seulontatutkimuksia Suomessa, niin hyvin tarkkaa harkintaa on käytetty.

Tästä syystä Suomessa ei ole eturauhassyövän seulontaohjelmaa: eturauhassyöpä voi olla niin ”kiltti” syöpä, että se ei tarvitse hoitoa. 

Oireisten potilaiden oireiden syy täytyy kuitenkin aina selvittää, Leppä alleviivaa.

Järvinen ja tanskalaislääkäri Peter Goetzsche ovat esittäneet, että jokaista kolmea tai neljä mammografian ansiosta parantunutta vastaa jopa yhdeksän säde- tai muun hoidon sivuvaikutuksiin menestynyttä potilasta. 

–Tämä ei pidä paikkansa, Leppä sanoo yksiselitteisesti.

Sairauteen liittyvä pelko on keskeinen tekijä potilaan elämänlaadun kannalta. Se voi viedä jopa työkyvyn, vaikka itse syöpä olisikin saatu hoidettua.

Tärkeää Lepän mukaan on lääkärin ja potilaan välinen vuorovaikutus, se miten asiat potilaalle selitetään.

Jaa artikkeli: