Torstai 13.12.2018

Apteekkikapinaa 3 vuotta lietsonut Mikko Kiesiläinen pettyi karvaasti: Hallitus nosti nyt kädet pystyyn

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.8.2018 16:07
  • Kuva: LAURI OLANDER / Alma Talent arkisto
    Kuva
|

”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus on nyt nostanut kädet pystyyn ja todennut, että he eivät tee mitään.”

Näin Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen (vihr.) lyttää hallituksen esityksen apteekkilakien uudistamiseksi. Sen tarkoituksena on lisätä apteekkien määrää antamalla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle nykyistä laajemmat mahdollisuudet perustaa uusia apteekkeja.

–Lakiesityksestä puuttuvat kokonaan ne sellaiset muutokset, jotka uudistaisivat toimialaa millään merkittävällä tavalla, Kiesiläinen sanoo.

Erityisen raskauttavana Kiesiläinen pitää sitä, että vuosi sitten hallituksen puoliväliriihessä esitellyt, niin sanotun apteekkityöryhmän esitykset jäävät toteutumatta.

Hallituspuolueiden kansanedustajista koostunut ryhmä ehdotti muun muassa erilaisten mobilatin kaltaisten lääkerasvojen ja -voiteiden tuomista ruokakauppoihin. Buranat ja muut särkylääkkeet työryhmä kuitenkin halusi pitää yhä apteekeissa.

Merkittävin apteekkityöryhmän ehdotus oli Kiesiläisen mielestä kuitenkin hintakilpailun salliminen reseptivapaiden lääkkeiden kohdalla.

–Tämä tarkoittaa sitä, että apteekeille olisi sallittu itsehoitolääkkeiden myyminen halvemmalla omasta katteestaan tinkimällä. Myöskään tätä ei ole hallituksen esityksessä, eli sekin on pudonnut tässä matkan varrella pois jonnekin. Ilmeisesti siellä on jouduttu niin kovan lobbauksen kohteeksi, että tästä on luovuttu, Kiesiläinen aprikoi.

–En usko, että budjettiriihessä tulee mitään uutta. Jos nyt juuri heinäkuussa on ilmoitettu uudesta lakipaketista, jonka on tarkoitus astua voimaan lokakuussa, niin kun tämä on niin lähellä hallituskauden loppua annettu lakipaketti, se tarkoittaa, että tämä tulee jäämään tämän hallituksen viimeiseksi apteekkeja koskevaksi uudistukseksi, hän jatkaa.

Kiesiläistä voi hyvällä syyllä kutsua apteekkikapinalliseksi. Lähes päivälleen kolme vuotta ennen lakiesityksen julkistamista Kiesiläinen ja kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) kirjoittivat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa apteekkien lupa- ja hintajärjestelmän olevan kallis ja tuottavan ”kohtuutonta etua muutamille apteekkiluvan haltijoille”. Vartia kutsui blogissaan apteekkijärjestelmää ”lailliseksi kartelliksi”.

Poleeminen tyyli ei jäänyt apteekkareilta huomaamatta ja väittely kuumeni suorastaan kiehuvaksi SuomiAreenassa kesällä 2016.

LUE MYÖS: Apteekkarin kakkapuheet Suomi Areenassa ihmetyttävät – ”Nyt alitettiin rima ja komiasti!”

Pelkkää apteekkarien härnäämistä Kiesiläisen ja Vartian kritiikki ei kuitenkaan ole ollut, vaan omat teesinsä kaksikko naulasi jo joulukuussa 2015. Tuolloin he esittivät, että apteekkien nykyisestä määräsääntelystä luovuttaisiin, sallittaisiin muidenkin kuin proviisorien omistaa apteekkeja ja lääkkeiden kiinteistä vähittäismyyntihinnoista siirryttäisiin enimmäishintasääntelyyn. Uudistusten he laskevat tuottavan 87 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

–Suomessa on neljänneksi vähiten apteekkeja asukaslukuun nähden koko EU:ssa, Kiesiläinen siteeraa apteekkialan eurooppalaisen etujärjestön tilastoa.

Luku ei ihan koko totuutta kerro. Vartian ja Kiesiläisen apteekkialan liberalisoinnissa viitepisteenä käyttämät Ruotsi ja Norja löytyvät tilastosta Suomen kummaltakin puolelta: Ruotsissa apteekkeja on kolmanneksi vähiten ja Norjassa kuudenneksi vähiten. Pohjoismaissa apteekeista selvästi haetaan lääkkeitä, eikä asiakkaille tuputeta ravistettua vettä tai muuta humpuukia, kuten apteekkarit mielellään muistuttavat, ja se rajaa heti markkinaa.

Silti Kiesiläinen korostaa, että apteekkialan vapautukset Norjassa ja Ruotsissa ovat selvästi lisänneet apteekkien lukumäärää mutta ennen kaikkea laskeneet lääkkeiden hintoja. Kysymys ei ole pelkästään kuluttajien ja potilaiden kukkarosta. Kela korvaa suomalaisten lääkkeitä vuosittain noin 1,4 miljardilla eurolla. Summa on suurempi kuin valtion pussista maksetut poliisin ja rajavartiolaitoksen määrärahat yhteensä.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti tavoitteekseen säästää 150 miljoonaa euroa lääkekorvauksista. Toistaiseksi säästöjä on haettu esimerkiksi 50 euron alkuomavastuulla ja esimerkiksi diabeteslääkkeiden korvausastetta heikentämällä.

Suorien leikkausten jälkeen apteekkialaa on lähdetty uudistamaan patistamalla viranomaiset perustamaan uusia apteekkeja.

Apteekilla ei tässä yhteydessä viitata apteekkiliikkeeseen, vaan erityiseen apteekkialueeseen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea jakaa Suomen apteekkialueisiin ja jokaiselle alueelle myönnetään apteekkilupia. Apteekkilupaa voi hakea proviisoriksi kouluttautunut Suomen tai muun Euroopan talousalueen jäsenmaan kansalainen. Luvan saanut proviisori eli apteekkari saa pääsääntöisesti perustaa yhden apteekkiliikkeen luvan osoittamalle apteekkialueelle.

Kun hallitus patisti Fimeaa perustamaan uusia apteekkeja, tarkoittaa se käytännössä uusien palojen leikkaamista vanhoilta alueilta hallinnollisin päätöksiin.

–Se on tyssännyt siihen, että aina kun Fimea haluaa lisätä apteekkien lukumäärää, niin sen alueen apteekkarilla, jonka alueelle uusi lupa tulisi, on valitusoikeus ja hän pystyy viemään sen oikeuteen. Siitäkin voi valittaa vielä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jolloin tämän saa jumitettua moneksi vuodeksi, Kiesiläinen toteaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen kertoi heinäkuussa blogissaan, kuinka Espooseen oli perustettu kuusi uutta apteekkia mutta kahden apteekkarin hallinto-oikeuteen tekemät valitukset pysäyttivät apteekkien perustamisen.

Hallituksen uusi esitys antaisikin Fimealle laajemmat oikeudet runtata uusia apteekkeja Suomeen. Esitystä Kiesiläinen pitää ”triviaalina”.

–Se antaa liian positiivisen kuvan uudistuksesta, jos sanoo, että tällä olisi merkittävä vaikutus apteekkien lukumäärään, hän tuhahtaa.

–Kun hintataso on täysin säännelty, niin lääkkeitä ei edes saa myydä halvemmalla, vaikka haluaisi. Tämä ei todellakaan tule laskemaan hintatasoa. Niillä paikkakunnilla, jonne tulee uusia apteekkeja, asiointimatka lyhenee joillakin asiakkailla. On sillä pieni positiivinen vaikutus. Mutta kun meillä Suomessa noin 800 apteekkia ja tulee neljä lisää, niin tosiasiallinen merkitys on täysi nolla.

–Sieltä puuttuvat kokonaan ne sellaiset muutokset, jotka uudistaisivat toimialaa millään merkittävällä tavalla. Eli käytännössä tarveharkinnasta luopuminen, proviisoriomisteisesta järjestelmästä luopuminen ja hintakilpailu ovat kaikki kolme sellaisia asioita, jotka oikeasti muuttaisivat toimialaa. Nyt ne puuttuvat sieltä kokonaan.

Näistä kolmesta kaksi löytyi myös hallituksen apteekkiryhmän esityksistä. Pois jäi proviisoriomistajuudesta luopuminen. Käytännössä se sallisi, että apteekin saisi perustaa esimerkiksi ketju eikä vain lääkealan korkeakoulutettu proviisori. Ja sellaisia Kiesiläinen haluaisi Suomeen.

–Ketjut pystyvät toimimaan todella paljon tehokkaammin ja sitä kautta tuomaan säästöjä sekä veronmaksajille että kuluttajille.

–Pelkkä hintakilpailun salliminen ei tuo skaalaetua, vaan jokainen apteekki pyörittää oman talous- ja henkilöstöhallintonsa, oman markkinointinsa, eikä niillä ole mitään keskitettyjä toimintoja. Apteekkiketjut pystyisivät keskittämään nämä toiminnot ja hakemaan niitä säästöjä, joita normaalissakin vähittäiskaupassa syntyy.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Forsberg

Juuri näin. En yksinkertaisesti ymmärtää miksi hallitus ei tee asialle mitään. Suomen pitäisi olla markkinatalous maa mutta ei tämä siltä näytä. Sama koskee Alkon monopolia. Kuka ihme näitä muka oikeasti haluaa??? Kepu? Miksi?

Timo Forsberg

Juuri näin. En yksinkertaisesti ymmärtää miksi hallitus ei tee asialle mitään. Suomen pitäisi olla markkinatalous maa mutta ei tämä siltä näytä. Sama koskee Alkon monopolia. Kuka ihme näitä muka oikeasti haluaa??? Kepu? Miksi?

Kalevi Salonen

Apteekkareiden erioikeus tehdä rahaa istuu käsittämättömän tiukassa. Jopa alan reformia ehdottelevia kommentteja poistellaan nettikeskusteluista. Pitää ihan kysyä kuka oikein naruista vetelee? On vaikea uskoa, että vastahankaisuus on pyyteetöntä. Kuitenkin tarvittaisiin todella iso apteekkiuudistus yli 50 vuotta ajastaan jälkeen jääneen laitoksen uudistamiseksi (http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256905-selvitysryhma-apt...).

Pelle Granberg

Kaikki nykyiset yritystuet & apteekkien monopoli ovat tälle hallitukselle pyhiä asioita. Niistä ei voi leikata yhtään pois eli itseäni ei ainakaan yhtään yllättänyt tämä apteekkarien törkeän rahastuksen suojelemisen jatkuminen yhä edelleen. Sopii erittäin hyvin nykyhallituksen arvomaailmaan.

Juha-pekka Naukkarinen

Lääkeiden ostot jatkuvat Virosta ja Espanjasta,jos apteekkien ryöstöhinnoittelua ei saada kuriin,joissa ne ovat puolet halvempia ja saa ilman reseptiä,Espanjassa esim. ibuprofeiini 600mg 40kpl hinta 1,97€,Suomessa ibuprofeiini (ibusal) 400mg 10kpl,hinta 3,26€,eli 600x40=24000 mg,hinta 1,97€ ja Suomessa 400x10=4000 mg hinta 3,26€,järjetöntä,miksi Suomen apteekit eivät osta näitä suoraan Espanjan apteekeista,olisivat paljon halvempia,eikä sielläkään tappioalla myydä,lähes kaikissa lääkkeissä on sama hinta ero,oman lääkärin määräämänä on 10% omavastuu Espanjassa,joten tälle 600mg/40kpl paketille hinta on n.0,2€,oma lääkäri on ilmainen!

Kalevi Salonen

Tosiasiassa lääkekulut voisivat olla vielä selvästi Espanjan hintojakin alhaisemmat. Nimittäin ei ole mitään järkeä pitää lääkkeiden jakelua muusta terveydenhuollosta erillään:

1) Jos valtio ostaisi lääkkeet isoina erinä suoraan lääketehtailta, tuottajia voitaisiin kilpailuttaa ja isot erätkin vaikuttaisivat hintoja alentavasti.
2) Jopa vuoden tarvetta vastaavat erät voitaisiin jakaa ennakoidun tarpeen mukaan sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, joista ne jaettaisiin potilaille ilman välikäsistä aiheutuvia suuria kustannuksia. Tämä olisi potilaille mahdollisimman sujuvaa.
3) Reseptilääkkeet voitaisiin laskuttaa verotuksen kautta, jolloin laskutusbyrokratian kulut jäisivät pois ja maksut jakautuisivat automaattisesti oikeudenmukaisesti ilman verottajan, Kelan tai sossunkaan korvausbyrokratioita.
4) Terveyskeskuksissa voitaisiin soveltaa robotiikkaa niin, ettei edes reseptien käsittelyä tarvittaisi vaan lääkärin määräyksen mukaan robotti hakisi lääkkeet automaattisesti valmiiksi potilaan noudettavaksi ennen terveyskeskuksesta poistumista.
5) Logistiikka olisi kahta kertaluokkaa nykyistä edullisempi, koska pienten lääke-erien kuljetukset jäisivät käytännössä kokonaan pois.
6) Varastointi hyvin lähellä loppukäyttäjiä takaisi parhaan toimitusvarmuuden.
7) Isoista lääke-eristä olisi helppo varmentaa, ettei kyse ole väärennöksistä. Siis saavutettaisiin paras mahdollinen lääketurvallisuus.
8) Erillistä varmuusvarastointia kuluineen ei tarvita ja kriisi- sekä katastrofivalmius on paras mahdollinen.

Vaikka edellä mainitut asiat tunnetaan, on jostain kumman syystä tabu puuttua yli miljardin euron vuosittaisiin kansantaloudelle tarpeettomiin lääkekuluihin, vaikka niiden vastineena apteekkareiden käteen jäävä tulo on alle 100 miljoonaa euroa.

Kaj Nyyssönen

Minä olen kilpailuttanut apteekit ja 2017 alkaen olen hankkinut koko vuoden tarpeen mukaiset lääkkeet Portugalista. Tämä 30-35% halvempaa kuin kelakoevauksella Suomesta plus 50€ karenssi maksu. Portugalilaisella reseptillä tulee päälle viellä 50% alennus, jolloin ostan Porttugalin kela hinnalla. Nyt minulla on lääkkeet marraskuun alkuun asti.