Lauantai 22.9.2018

Uutuuskirja: Sauli Niinistö käskytti Fortumin mukaan Fennovoimaan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.8.2018 08:13
  • Kuva: UM / Lehtikuva
    Kuva
    Tänään julkaistavan teoksen mukaan presidentti Sauli Niinistö oli aktiivinen Fennovoiman ydinvoimahankkeen suhteen kesällä 2015.
|

Presidentti Sauli Niinistö komensi valtio-omisteisen energiayhtiö Fortumin mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, jotta ydinvoimalahanke toteutuisi, paljastaa uutuuskirja Mäntyniemen herra (Into Kustannus).

Presidentti Sauli Niinistöstä kertovassa uutuuskirjassa kuvaillaan presidentin ja hallituksien välistä ulkopoliittista valtakamppailua vuosina 2014 ja 2015. Maanantaina julkaistavan kirjan ovat tehneet Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen ja politiikan toimittaja Lauri Nurmi.

Suomen hallituksien ja tasavallan presidentin välillä käytiin vuosina 2014 ja 2015 ankara kamppailu ulkopoliittisesta vallasta. Presidentti Niinistö olisi kesällä 2015 halunnut päästää Venäjän duuman puhemiehen Sergei Naryškinin ja viisi muuta venäläistä poliitikkoa Suomeen, kun Helsingissä juhlittiin vuonna 1975 pidetyn ETYK-konferenssin 40-vuotismerkkipäivää.

Kolme päätöksenteon vaiheet tuntevaa lähdettä kertoo, että Sauli Niinistö oli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-UTVA) eri mieltä Naryškinin maahantulosta kuin ulkoministeri Timo Soini ja kokoomuksen puheenjohtajana toiminut Alexander Stubb. EU-politiikkaa johtava hallitus ei halunnut vaarantaa Euroopan unionin Venäjä-politiikan yhtenäisyyttä, eikä venäläispoliitikkoja päästetty Suomeen.

TP-UTVA:ssa asiasta ei äänestetty, koska ulkopolitiikan johtamisessa pyritään viimeiseen asti välttämään avointa erimielisyyttä. Tapaus Naryškin oli esillä peräti kolmessa kokouksessa (3.6., 12.6. ja 26.6.2015).

Kun Suomi oli julkistanut ratkaisunsa, Venäjän ulkoministeriö nimitti sitä avoimen vihamieliseksi ja kutsui Suomen Moskovan suurlähettilään Hannu Himasen puhutteluun. 

Selkkaukseen kytkeytyi Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle. Laitoksen reaktoritoimittajaksi ja rahoittajaksi oli tulossa Venäjän valtion energiayhtiö Rosatom.

Ydinvoimalan kohdalla presidentti Niinistö söi omat sanansa. Presidentti Vladimir Putin otti Fennovoiman ydinvoimalan esiin Niinistön vieraillessa Moskovassa.

–Teemme kaikkemme niin, että hanke toteutetaan tehtyjä sopimuksia tiukasti noudattaen, Putin tähdensi Novo-Ogaryovossa.

Niinistö sanoi seuraavasti: ”Poliittiset päätökset on tehty, ja voimme sanoa, että asia on nyt projektiin osallistuvien yhtiöiden käsissä.” (16.6.2015)

Näin ei lopulta ollut, vaan Niinistö soitti kuukautta myöhemmin Putinille "lepyttelypuhelun" Naryškinin maahantulon epäämisen jälkeen. Kreml paljasti, että presidentit puhuivat ”erityisistä” kahdenvälisistä hankkeista (15.7.2015).

Niinistön sovinnoneleeseen kytkeytyi tasavallan presidentin vaikutusvallan ulottuminen pörssiyhtiö Fortumin päätöksentekoon. 

Suomessa Fennovoima oli vastatuulessa. Eduskunta oli asettanut hankkeen kotimaiselle omistukselle 60 prosentin alarajan. Kesäkuun lopussa oli alkanut näyttää ilmeiseltä, että ehto ei täyttyisi. Kuin tyhjästä uudeksi osakkaaksi ilmestyi kroatialainen Migrit Solarna Energija -yhtiö, josta kukaan ei ollut ennen kuullutkaan. Nopeasti paljastui, että asialla olivat venäläispankkeihin kytkeytyneet bulvaanit. 

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 16. heinäkuuta 2015 odotetun ratkaisunsa: bulvaani ei kelvannut kotimaiseksi, EU-maasta tulevaksi, osakkaaksi. 

Ulkopolitiikan päätöksentekoa ja tapahtumien yksityiskohtia tuntevat lähteet kertovat, että presidentti Niinistö teki pääministeri Juha Sipilälle ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden. Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet vahingoittuisivat, ellei Fortum pelastaisi Fennovoimaa eli Rosatomin käyntikorttia länteen. Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin miljardiomistukset Venäjällä.

Hallitus pakotti Niinistön tahdon mukaisesti Fortumin osakkaaksi "suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeään hankkeeseen".

Lue lisää: Fortum: ”Teimme Fennovoima-päätöksen omista lähtökohdista”

Presidentti Niinistö on haluton vastaamaan suoraan siihen, kuinka suuri on Fortumin Venäjälle sijoittamien miljardien turvallisuuspoliittinen painoarvo Suomelle.

–Niillä on erityisesti Fortumille suuri talousarvo. Näin minä olen ymmärtänyt. He ovat aika pitkän historian puitteissa Venäjälle sijoittaneet, ja kyllä kait liiketoimintaa harjoittava yhtiö sijoittaa niin, että se laskee saavansa takaisin, Niinistö vastasi kesäkuussa 2018.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pekka Näränen

Päinvastoin, presidentti Niinistön toiminta osoittaa suomettumista. Onneksi äänestin Thorvaldsia vaaleissa.

Fortumin sijoitukset tullaan kaappaamaan naurettavaan alihintaan venäläiseen omistukseen jossain vaiheessa. Toivottavasti tuo vänäläisten rakentamaksi ja suurelta osin omistamaksi aiottu ydinvoimala ei koskaan toteudu.

Juha Lapveteläinen

Yhteistyö Venäjän kanssa toteutetaan Suomen Tasavallan Presidentin kanssa, sillä Venäjä on Euroopan Unionin ulkopuolinen Valtio. Jos yhteistyökumppani energia- asioissa tulisi EU- alueelta, Valtion asiat päättäisi yksipuolisesti Valtioneuvosto- ja Eduskunta. Eduskunnan kautta valitaan kaikki suomalaiset edustajat Euroopan Parlamenttiin. Yhteistyötä Venäjän kanssa tulee toteuttaa yhteiskunnallisesti harkiten, toisaalta kansallisesti tärkeä hanke olisi ollut maakaasuvoimala Kymin Maakuntaan ydinvoimahankkeen sijaan. Energiaratkaisusta olisi hyötynyt Suomen Valtio, Venäjän Valtio, Kymin Maakunta sekä suomalaiset ja ulkomaiset sijoittajat.

Mikko Toivonen

Suomella on oman energiaturvallisuutemme ja valikoimamme kannalta hyvin huono tilanne. Lähes koko ajan on perussähköntuotannossa noin 20% tuonti vaikka tiedetään että maailmalla parhaiten menestyvät ne maat joilla on itse tuotetun energian ylijäämää.

Siksi meilläkin Fennovoima oli aivan ehdottoman tarpeellinen. Jos se on syntynyt taustavaikuttamisella niin hyvä niin. Lisää tarvitaan. Meillä pitäisi olla Ruotsin tapaan noin 10 toimivaa suurempaa ydinvoimalaa ja joukko nykyteknologian pienempia hajasijoitettuja cityvoimaloita paikallisessa kalliossa. Esimerkiksi Helsingin kallioissa pitäisi olla 2-3 sellaista 0.3 GW combi voimalaa kaukolämmön ja sähkön tuotantoon
Kymen kaasuvoimala on maakaasun suhteen ihan peanuts. Myös energiapolitiikkamme kaasun suhteen on jäänyt kepu metsäenergian ja sen seurauksena massiivisten luonto ja ilmastovaikeuksien alle.
Olisi jo ajat sitten pitänyt rakentaa se valtameriterminaali LNG kaasulle ja aloittaa liikenteen muuntaminen kaasutoimiseksi konsultti sähköautojen sijasta. Mutta ei haluamme polttaa metsämme ja suomme ja väittää sitovamme hiiltä väärennetyillä (väärillä lähtöluvuilla) tilastoilla biomassan kokonaishaitoista ja eduista
Myös taloudellisesti hyvin haitalliseen tuulivoimaan riittää kepu tukirahaa kansakunnan yhteisestä edusta poistettuna

veli leppäjuuri

Demokratian hyljeksintä ja samalla myös sen demokratian suoman valta-aseman törkeä hyväsikäyttö, on tuomittavaa toimintaa.
Näin presidentti pitää hyväksyttävänä keinona pönkittää omaa valta-asemaansa.
Samalla tavoin toimivat useat kehitysmaiden presidentit sekä Turkin Erdoan, ja Putin.